Ilmastonmuutos huomioitava Etelä-Savon maakuntakaavassa
Etelä-Savon ympäristökeskus antoi lausunnon Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksesta. Lausunnossa painotetaan ilmastonmuutoksen huomioimista kaavassa mm. siten, että Heinola-Mikkeli oikorata palautetaan kaavaan ja muutetaan valtatie 5:n kehittämissuositukset perustumaan liikenneväylän ja liikkumisen tarpeisiin.
Ilmastomuutoksen huomioon ottaminen on nähtävissä ainakin välillisesti kaavamääräyksien sisällössä ja selostuksessa. Koska ilmastomuutoksen merkitys on kohonnut pitkän kaavaprosessin aikana maailmanlaajuisesti tärkeimmäksi ympäristökysymykseksi, olisi ilmastomuutos voinut näkyä kaavaratkaisuissakin terävämmin.
Oikorata takaisin maakuntakaavaan
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Heinola-Mikkeli oikoratavarauksen poistaminen kaavaehdotuksesta on ilmastopoliittisesti arveluttava ratkaisu. Oikoratavarauksen poistaminen on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista ja vastoin valtakunnallisia liikenteen kehityskuvia. Oikoradan poisto on vastoin liikenne- ja viestintäministeriön sekä ratahallintokeskuksen mielipidettä, eikä ratkaisu synkronoidu naapurimaakuntien maakuntakaavoihin. Lisäksi ratavarauksen poistaminen on maakunnan oman edun kannalta kielteistä kehitystä. Perusteena oikoradan palauttamiselle on myös se, että ratavarauksen seudulle ei kohdistu merkittäviä maankäytön paineita ja varaus on kokonaan huomioitu kuntakaavoissa. Lisäksi oikorata mahdollistaisi toteutuessaan elinkeinoelämän ja muunkin maankäytön positiivisen kehittymisen vt 5:n ja radan muodostaman liikenteen valtaväylän tuntumassa.
Valtatie 5:n kehittämisvyöhykkeen sisältöä tarkennettava
Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu Vt 5:n kehittämisvyöhyke. Kehittämisvyöhykkeelle on muotoiltu kehittämissuositus, johon sisältyy viittauksia maankäytön kehittämiseen ja mm. liikenteen ja matkailun palveluihin. Kehittämisvyöhykkeen suositusta tulee tarkistaa siten, että selkeä lähtökohta on liikenneväylän ja liikkumisen tarpeet, ei maankäytön ja palveluiden tarpeet.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden tarve mietittävä tarkkaan
Maakuntakaavassa Pieksämäen taajama-alueen eteläosaan on lisätty vähittäiskaupan suuryksikön merkintä. Kun otetaan huomioon, että maakuntakaavan selvityksissä on pidetty perusteltuna sekä Mikkeliin että Savonlinnaan kahta suuryksikkövarausta, ratkaisua voi pitää maakuntakaavan kokonaislinjan mukaisena. Toisaalta voi kyseenalaistaa, onko vähittäiskaupan suuryksiköille todella tarvetta näissä kaikissa kohteissa. Keskustojen kilpailukyvyn säilyttäminen päivittäistavaran ja erikoistavaran kaupassa on ensiarvoisen tärkeää, nämä ulompana olevat alueet sopisivat paremmin tilaa vaativalle kaupalle.
Arvokkaat pohjavedet huomioitava paremmin
Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että maakuntakaavaehdotus on kehittynyt luonnosvaiheen jälkeen huonoon suuntaan maa-aines- ja pohjavesiasioiden osalta. Maakuntakaavan tavoitteiden periaate luopua maa-aineksen otosta I- ja II-luokan pohjavesialueilla on osin unohtunut ja kaavamääräyksellä sallitaan maa-ainesten otto pohjavesialueilla tietyillä edellytyksillä. Etelä-Savossa on erittäin rajalliset pohjavesivarat (noin 3 % maapinta-alasta), eikä yhtään esiintymää ole syytä riskeerata millään tavalla. Maa-ainesten oton periaatteiden tuleekin perustua pohjavesialueilla täydellisesti varovaisuusperiaatteeseen, ja on huomioitava, että maa-ainesten ottoon sisältyy aina riskejä. Pohjavedet ovat olennaisessa asemassa myös vesihuollon kriisivalmiudesta huolehdittaessa.
Huomiota virkistysalueisiin ja kulttuuriympäristöihin
Ympäristökeskus puoltaa lausunnossaan Mikkelin Urpolan virkistysalueen säilyttämistä ja näkee alueella laajempaakin merkitystä. Kulttuuriympäristön asioissa on eräitä tarkennettavia kohtia ja muutamien kaavamääräysten käytännöllisyyttä on syytä pohtia.
Maakuntaliitto ajamaan koko maakunnan etuja
Maakuntakaavan vaikutusarvioinnissa korostetaan, miten maakuntakaava tekee tilaa kuntakaavoitukselle ja siirtää vastuuta maankäyttöpolitiikassa kunnille ja ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus patistaa maakuntaliittoa miettimään myös omaa rooliaan. Liitolla tulee säilymään erittäin olennainen rooli maakunnan etujen ajajana ja sen myötä myös maakuntakaavan tulkitsijana. Maakuntaliitto katsoo asiaa koko maakunnan edun kannalta, kun taas kunta saattaa tulkita kaavaa vain oman etunsa kannalta. Näkökulmat ovat erilaiset ja molemmat ovat tarpeen.
Liite: Lausunto_230109.pdf (61 kb)
Lisätietoja:
Diplomi-insinööri Eero Korhonen, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 0400 964 612
