Jäätilanne ei ole oleellisesti muuttunut Etelä-Savon järvillä huhtikuun aikana. Viime viikkojen yöpakkaset ja viileät pilviset päivät ovat hidastaneet jäiden heikkenemistä. Keskimääräinen jäänpaksuus Etelä-Savon jäähavaintoverkoston kymmenellä järvellä on 46 senttimetriä.
Huomattavaa on kohvajään merkittävä osuus jään kokonaispaksuudesta. Kohvajään paksuus vaihteli 10–24 senttimetrin välillä, eli oli jo jossain tutkimuskohteessa yli puolet jään kokonaispaksuudesta.
Yöpakkasten loputtua teräsjäätä suojaava paksuhko kohvajää pehmenee nopeasti ja päästää auringon vaikuttamaan tummaan teräsjäähän. Teräsjää puikottuu nopeasti ja kantavuus loppuu, vaikka jäätä olisi vielä kymmeniä senttejä.
Alueellisten jäähavaintopaikkojen mittaustulokset:
Kunta, kylä |
Järvi |
Jään paksuus, cm 15.–16.4.2009 |
Mikkeli, Haukivuori |
Iso-Naakkima |
52 |
Juva, Kirkonkylä |
Jukajärvi |
44 |
Mikkeli, Vehmaskylä |
Avojärvi |
47 |
Mäntyharju,Tommola |
Korpijärvi |
46 |
Mäntyharju, Kirkonkylä |
Pyhävesi |
42 |
Mäntyharju, Nurmaa |
Hietanen |
44 |
Pertunmaa, Lihavanpää |
Peruvesi |
47 |
Pieksämäki, Virtasalmi |
Längelmäenjärvi |
46 |
Rantasalmi, Pirttiselkä |
Sääksjärvi |
46 |
Ristiina, Kirkonkylä |
Yövesi, Kissalahti |
45 |
Tutkimuskohteet sijaitsevat erikokoisilla järvillä ympäri Etelä-Savoa.
Mittaukset tehtiin 15.–16.4 välisenä aikana. Taulukossa mainitut
jäänpaksuudet ovat mitattuja jään kokonaispaksuuksia, joista ei ole
poistettu jäässä mahdollisesti olevia kerrostumia eikä kohvajään
osuutta.
Alueellisten jäähavaintokohteiden lisäksi Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimialueella tehdään mittauksia kahdella valtakunnallisella jäähavaintokohteella. Mittaukset on tehty 10.4 ja ne kertoivat seuraavaa: Kyyvedellä Mikkelin Haukivuorella jään paksuus oli 50 cm ja Haukivedellä Savonlinnan Oravissa 42 cm.
Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät kerro koko kyseisen järven jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tilanteen. Mittauspaikat kullakin järvellä sijaitsevat noin 100 metriä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauskohteet eivät myöskään sijaitse salmissa eivätkä muissakaan mahdollisesti virtaavissa paikoissa.
Vain teräsjää tarpeeksi kantavaa
Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.
Jäällä liikkuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikkuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.
Linkit
Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne
Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen
Lisätietoja
Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 040 5313 090
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1