Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Hirvijahti alkaa suuressa osassa maata la 24.9.

Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund

Hirvijahti alkaa suuressa osassa maata la 24.9.

Tiedote.
Julkaistu: 22.09.2016 klo 10:00
Julkaisija: Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund

Hirvi- ja valkohäntäpeurakausi käynnistyy nyt lauantaina 24.9 valtaosassa maata. Ylä-Lapissa hirvijahti on jo alkanut syyskuun alussa. Moni hirviseura on perinteisesti siirtänyt jahdin alkua lokakuun puolelle. Ensi vuodesta alkaen varsinainen aloitus siirtyy metsästysasetuksella lokakuun toiseen lauantaihin, ja vahtimismetsästys pelloilta tullaan sallimaan syyskuun alusta.  Lapin maakunnassajahti alkaa syyskuun alusta. Muutoksella pyritään takaamaan hirville kiimarauha.

Runsastuneet petokannat vähentäneet lupamääriä Itä-Suomessa

Hirvi- ja valkohäntäpeurojen lupamäärää on lisätty monin paikoin kantojen runsastumisen vuoksi. Mutta Itä-Suomessa lupamäärää on jouduttu rajoittamaan suurpetojen määrän lisääntymisen vuoksi. Lieksan, Nurmeksen ja Ilomantsin alueella hirvi rauhoitettiin kokonaan. Metsästäjät arvioivat, ettei alueiden hirvikanta riitä edes petojen ravinnoksi vuotta pidempään, ellei runsastuneille petokannoille tehdä mitään. Lisäksi monin paikoin pelätään laskea hirvikoiria metsään susien vuoksi.

Vasasuoja kuuluu yhä eettiseen metsästykseen

Tähän asti hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on ollut aina rauhoitettu. Tästä eteenpäin vasasuoja loppuu hirvellä lokakuun toisena lauantaina.  Pienten hirvieläinten naaraiden suoja alkaa taas 1.9. ja jatkuu syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään. 

Tämä muutettiin, koska haluttiin keventää seurauksia puhtaissa vahinkotapauksissa. Tuomiolle on päätynyt tapauksia, joissa metsästäjällä ei ole ollut mitään mahdollisuuksia tietää, että yksin liikkuvalla hirvellä on ollut vasa, joka on kulkenut eri reittejä tai ollut piilossa. Rangaistuskäytäntö on johtanut myös siihen, ettei yksin liikkuvia hirvilehmiä ole uskallettu ampua mahdollisen rangaistuksen pelossa. Tämä taas on johtanut kannan urosvoittoisuuteen.

Monet metsästäjätkin ovat huolestuneena ottaneet kantaa vasasuojan puolesta. Asetusmuutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole alkaa metsästää vasallisia naaraita, vaan edistää tasapainoista metsästystä sekä poistaa rangaistuskäytäntö metsästäjän oikeusturvaa vaarantavana. On ollut kohtuutonta rangaista vasallisen naaraan tarkoituksetta ampunutta tilanteessa, jossa naarasta on selvästi, mutta lopulta virheellisesti luultu vastattomaksi. Metsästäjäliitto painottaa, ettei vastuullinen metsästäjä edelleenkään ammu tahallisesti vasallista naarasta. Vasasuoja säilyy siis edelleen metsästäjän etiikassa.

Hirvijahti on hyvin organisoitua ja turvallista

Seuruejahdin turvallisuuteen panostetaan, mikä näkyy siinä, että onnettomuuksia sattuu erittäin harvoin. Luonnossa liikkuminen on turvallista myös metsästyskaudella. Kannattaa toki muistaa, että koirien ulkoiluttaminen vapaana on sallittua ainoastaan maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Ilman erillistä lupaa koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä.

Lisätietoja
Teemu Simenius
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö
p. 050 331 5330

Metsästäjäliitto on Suomen vanhin ja suurin metsästäjien edunvalvoja. Jäseninämme on jo yli 2 700 metsästysseuraa ja niiden 160 000 metsästäjää. Lue lisää Metsästäjäliiton kotisivuilta

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs