Hirvieläintavoitteet asetettu Pohjanmaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla

Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueelliset riistaneuvostot kuulivat viime viikolla alueellisia sidosryhmiään ja päättivät hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla vuosille 2018-2020. Asetetut tavoitteet edellyttävät hirvitalousalueilla hirvikannan pienentämistä tai pitämistä vähintään samalla tasolla.

Alueelliset riistaneuvostot ovat viime viikkoina päättäneet hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla kuultuaan alueellisia sidosryhmiä. Kaikille Suomen 59 hirvitalousalueelle on asetettu lähivuosiksi hirvitiheyshaarukka ja kannan rakennetta koskevat tavoitteet, joiden puitteissa hirvikantaa pyritään säätelemään kullakin hirvitalousalueella.

Pohjanmaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla alueelliset riistaneuvostot päättivät hirvitavoitteista niiden toimialueeseen kuuluvien RaPo-Po1, RaPo-Po2, RaPo-Po3 ja Po1 hirvitalousalueiden osalta. RaPo-Po1 ja RaPo-Po3 hirvitalousalueilla tavoitellaan hirvitiheyttä 3,5 – 4,0 hirveä tuhatta maapinta-alan hehtaaria kohti. RaPo-Po2 ja Po1 hirvitalousalueilla tavoitellaan puolestaan hirvitiheyttä 3,0 – 3,5 hirveä tuhatta maapinta-alan hehtaaria kohti.

Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli RaPo-Po1 alueella keskimäärin 2250 hirveä (hirvitiheys 3,6 kpl/1000 ha), RaPo-Po3 alueella noin 2710 hirveä (hirvitiheys 3,9 kpl/1000 ha). RaPo-Po2 alueella arvioitiin olevan keskimäärin 2390 hirveä (hirvitiheys 3,7 kpl/1000 ha) ja Po1 alueella noin 2280 hirveä (hirvitiheys 3,4 kpl/1000 ha).

Syksyn 2017 hirvenmetsästyksessä hirvikantoja pienennettiin merkittävästi kaikilla hirvitalousalueilla. Uudet tavoitteet edellyttävät hirvitalousalueilla hirvikannan maltillista pienentämistä tai pitämistä samalla tasolla.

Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan pitkälti hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjattuja tavoitteita ja tavoiteltava naaraiden osuus hirvikannassa on noin 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on huomioitu hirvieläinten aiheuttamat vahingot sekä riistataloudelliset hyödyt. Lisäksi tavoitteita asetettaessa on huomioitu hirvikannan hoitosuunnitelman mukaisesti alueen suurpetotilanne. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä.

Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään mm. metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvisaalis- ja havaintoaineistoa.