Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto kuuli viime viikolla alueellisia sidosryhmiä ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla. Hirven osalta tavoitteet asetettiin vuosille 2021–2023 ja valkohäntäpeuralle yhdeksi vuodeksi. Tavoitteet edellyttävät hirvikannan merkittävää pienentämistä hirvitalousalueella Uusimaa 3 eli itäisen Uudenmaan rannikkoseudulla ja valkohäntäpeurakannan selvää pienentämistä kaikilla Uudenmaan hirvitalousalueilla.
Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikanta-arvion mukaan hirvikannan tiheydet ovat kuluneen talven metsästyksen jälkeen kolmella hirvitalousalueella uusien tavoitteiden mukaisia. Uusimaa 3:lla hirvikanta on selkeästi tavoitetta tiheämpi ja Uusimaa 4:llä hieman tavoitetta harvempi. Alla taulukko tiheystavoitteista ja Luonnonvarakeskuksen arvioimista tiheyksistä hirvitalousalueittain. Hirvikannan rakenteen osalta tavoitellaan metsästyskauden jälkeen naaraiden osuudeksi aikuiskannassa 1,2 naarasta yhtä urosta kohti ja vasojen osuudeksi 20–25 prosenttia kannasta.
Hirvitalousalue |
Hirvien tavoitetiheys (yks. / 1000 ha) |
Kannan tiheys 2021 |
Uusimaa 1 |
3,3-3,8 |
3,44 |
Uusimaa 2 |
4,5-5,0 |
4,9 |
Uusimaa 3 |
3,5-4,0 |
5,12 |
Uusimaa 4 |
2,75-3,25 |
2,47 |
Uusimaa - Etelä-Häme |
2,75-3,25 |
2,99 |
Valkohäntäpeurakannan tiheys vaihtelee Uudellamaalla huomattavasti. Tänään julkaistun Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella valkohäntäpeurakanta on kasvanut Uudellamaalla noin 21 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kanta kasvoi eniten eli noin kolmanneksella alueella Uusimaa 1, joka sijaitsee läntisen Uudenmaan sisämaalla. Uudenmaan tiheimmällä peura-alueella, Uusimaa 2 hirvitalousalueella läntisen Uudenmaan rannikolla, kanta-arvio kasvoi noin kuusi prosenttia. Uusimaa 3 alueella kanta kasvoi noin 17 prosenttia. Uusimaa 4 ja Uusimaa – Etelä-Häme hirvitalousalueilla kanta arvio näyttää muutaman prosentin laskua. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää etenkin alueilla Uusimaa 1, 2 ja 3 erittäin suurta saalismäärän nostoa tulevalla metsästyskaudella.
Hirvitavoitteista poiketen peurojen tiheystavoitteet asetettiin vuodeksi keväälle 2022, jolloin asetetaan uudet tavoitteet. Alla taulukko valkohäntäpeurojen tavoitetiheyksistä ja Luonnonvarakeskuksen tänään julkaisemat tiheysarviot hirvitalousalueittain.
Hirvitalousalue |
Peurojen tavoitetiheys (yks. / 1000 ha) |
Kannan tiheys 2021 |
Kannan tiheys 2020 |
Uusimaa 1 |
15-17 |
25,5 |
18,8 |
Uusimaa 2 |
26-30 |
34,4 |
32,3 |
Uusimaa 3 |
10-12 |
15,0 |
12,8 |
Uusimaa 4 |
11-13 |
14,2 |
14,8 |
Uusimaa - Etelä-Häme |
7-8 |
8,9 |
9,2 |
Suomen riistakeskuksen maanomistajakyselyn alustavat vastausjakaumat sekä sidosryhmien näkemykset. Ennen tavoitteiden asettamista on kuultu alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä.
Lisätietoja:
Visa Eronen
riistapäällikkö, Uusimaa
Sähköposti: [email protected]
Puhelin: 0294312331
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1