Tulliniemenrannan lautarakenteisen kulkutien rakentaminen alkaa 1.6. ja se pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun lopussa. Tavoitteena on vähentää dyynikasvillisuuden kulumista. Reitti alkaa Englantilaisten linjan suurilta linjatauluilta ja jatkuu noin 350 m rantaa pitkin kohti merivartioasemaa.
Pitkospuita vastaava rakenne tehdään dyynin harjalle, missä nykyinenkin ulkoilijoiden eniten käyttämä pääpolku on kulkenut. Näin pyritään siihen, että mahdollisimman moni ulkoilija löytäisi reittinsä sinne, jolloin dyyni- ja hiekkarantakasvillisuuden kuluminen sekä edelleen dyynin kulumisesta johtuvaa eroosio vähenisivät. Vastaavia, kulumista vähentäviä rakenteita on käytössä mm. Porin Yyterissä, Kalajoella ja Hailuodossa.
Lankkupolusta tulee noin 120 cm leveä. Rakentajana on Hangon maa- ja vesirakennus Oy. Rakentamista ohjaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Työmaan ohi voi liikkua tavalliseen tapaan, mutta luonnollisestikin riittävä turvaväli on hyvä pitää työmaan toimintoihin.
Polkua ei rakenneta dyynin taakse, koska siellä on arvokasta dyynikasvillisuutta ja hyönteisiä, eikä meren puolelle, koska myrskyt voisivat viedä sen mennessään.
Dyynin harjaa kulkeva lankonki kaventaa nykyistä, 2–3 m leveää ja pahoin kulunutta polku-uraa ja todennäköisesti myös vähentää kulutusta muuallakin ranta-alueella, koska pääosa ulkoilijoista kulkee mielellään nykyiselläänkin dyynin harjalla, josta näkee sekä vesirajan ja metsänreunan.
Jatkossa saa liikkua mistä haluaa, mutta lankkupolun käyttö on suositeltavaa luontoarvojen turvaamiseksi.
Kangasajuruohoa istutetaan takaisin kotisijoilleen
Tulliniemenrannalle istutetaan juhannuksen 2020 jälkeen Vapaasataman alueelta kerättyjä ja taimitarhalla lisättyjä kangasajuruohoja.
Tulliniemenrannan kangasajuruohot ovat säilyneet muutamilla vanhoilla kasvupaikoillaan ajoilta, jolloin ne kasvoivat vielä – lajille tyypillisellä – dyynirannan yläosan kuivalla niityllä. Laji on kalkinsuosija: se viihtyy rannan yläosassa, jonne aallokko kuljettaa simpukoiden kuoria ja meriveden emäksisyys nostaa maaperän pH:ta.
Kangasajuruohokedot ovat erityisen tärkeitä monille paahdeympäristöjen ja dyynialueiden uhanalaisille hyönteisille, koska ne tuottavat paljon mettä ja toimivat hyönteisten jälkeläisten kasvuympäristönä.
Jos kasvien lähelle menee loikoilemaan tyynenä heinäkuisena iltana, voi tuntea nenässään tuoksun, jonka vuoksi paahdehyönteisetkin niitä arvostavat!
Työt ovat osa Euroopan unionin rahoittamaa Paahde-LIFE-hanketta, jossa on vuosina 2014–2020 hoidettu paahdeympäristöjen luontoa lähes 70 kohteessa kautta Suomen.
Kuvat:
Havainnekuvaan on piirretty vihreällä Tulliniemenrantaan tulevan puisen kulkutien sijainti.
Kangasajuruoho. Kuva Teemu Rintala.
Hanketunnus
Lisätietoa:
Metsähallitus, Luontopalvelut:
Töiden ohjaus: erikoissuunnittelija Jyrki Näkki, puh. 040 568 3663, jyrki.nakki(at)metsa.fi)
Tulliniemenrannan luonnonhoito: suunnittelija Esko Tainio, puh. 0206 39 4581, esko.tainio(at)metsa.fi
Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1