Hämeen ympäristökeskuksen alue on voimakkaasti kehittyvä ja toiminnallisesti aktiivinen alue, jossa ympäristöön ja luontoon kohdistuu monenlaisia paineita. Siitä huolimatta ympäristön tila on pääosin hyvä. Sen sijaan luonnon monimuotoisuus on joiltakin osin heikentynyt. Kuormitus pistelähteistä ilmaan ja vesiin on vähentynyt, mutta hajakuormitus on edelleen suuri haaste.
Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Hämeen ympäristökeskuksen toimialuetta. Saman aikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnallinen ympäristön tila 2008 -katsaus.
Järvistä yli puolet on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaisiksi tai hyviksi. Tyydyttäviä niistä on kolmannes ja huonoksi luokiteltuja järviä ei lainkaan. Erinomaisista järvistä suurin osa ja hyvistäkin järvistä useat sijaitsevat Päijät-Hämeessä. Hämeen joet ovat huonommassa kunnossa kuin järvet. Luokitelluista joista erinomaisessa tilassa on vain kolme prosenttia ja hyvässä tilassa runsas kolmasosa. Loput kuuluvat tyydyttävään luokkaan.
Hämeen vesistöjen suurin ongelma on hajakuormituksesta aiheutuva rehevöityminen. Maatalous on noussut merkittävimmäksi vesistöjen kuormittajaksi etenkin fosforin osalta, kun taas yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitusosuus on pienentynyt jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä. Teollisuuden ja asutuksen välisessä vertailussa asutus nousee merkittävämmäksi kuormittajaksi sekä typen että fosforin osalta.
Hämeessä kansalliset suojeluohjelmat on toteutettu lähes kokonaan. Jatkossa metsiä suojellaan maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvalla METSO-ohjelmalla.
Häme on luonnonoloiltaan poikkeuksellisen edullinen. Reheviä metsätyyppejä ja lehtoja on runsaasti. Hämeen viidestä luonnonsuojelulain suojelemasta luontotyypistä kolme on metsäisiä, yksi rantojen luontotyyppi ja yksi perinneluontotyyppi, joka on katajaketo. Uhanalaisia eliölajeja Hämeestä tunnetaan noin 500, mutta lajistotiedoissa on paljon puutteita. Hämeen erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji on hämeenkylmäkukka. Sen lähes kaikki Suomessa nykyisin tunnetut kasvupaikat sijaitsevat Kanta-Hämeeessä.
Luonnon monimuotoisuuden suurin uhka on yhtenäisten luonnonalueiden pirstoutuminen voimaperäisen metsätalouden ja rakentamisen seurauksena. Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan kuitenkin ehkäistä monimuotoisuuden heikentymistä.
Hämeessä on runsaasti pohjavesialueita. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta niihin kohdistuvia riskitekijöitä on monia. Muun muassa polttoaineen jakelu, liikenne ja tienpito kuormittavat pohjavesiä, ja myös pohjaveden laatua uhkaavia pilaantuneita maa-alueita on poikkeuksellisen paljon. Lisäksi kasvava soran- ja kalliokivenotto sekä rikkakasvien torjunta-aineet voivat olla uhka pohjaveden laadulle.
Katsauksessa käsitellään lisäksi ilmanlaatua, kulttuuriympäristöä, alueidenkäyttöä ja yleisesti hämäläistä luontoa ja ympäristöä sekä niitä kuormittavia tekijöitä.
Katsaus on tiivis esitys tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista Hämeen ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Se löytyy Hämeen ympäristökeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta www.ymparisto.fi/ham/ymparistontila2008. Hämeen ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Hämeen ympäristökeskuksen asiantuntijat. Tietolähteinä on käytetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tietojärjestelmiä.
Erikoissuunnittelija Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi, Hämeen ympäristökeskus, puh. 040 8422 661
Erikoissuunnittelija Katri Erkamo, Hämeen ympäristökeskus, puh. 040 8422 605
Riitta Turunen, Hämeen ympäristökeskus, puh. 040 8422 680
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1