Hämeestä on kehittynyt 1990-luvun alussa aloitettujen laajamittaisten täplärapuistutusten myötä maamme tärkein täplärapujen tuotantoalue. Myös moni ammattikalastajista saa ravuista lisäansiota. Ansioravustusta olisi mahdollista lisätä lähdes kaikilla Hämeen suurilla järvillä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti Hämeen täplärapukantojen tilaa, ravustusta, saalista sekä ansioravustuksen toimintaedellytyksiä täplärapuistutusvesien osakaskunnille (174) ja merkittävimmille ansioravustajille (16) osoitetuilla tiedusteluilla. Valtaosaan (90 %) täplärapujen istutusvesistä oli vuonna 2008 kehittynyt jo pyyntivahva täplärapukanta ja lähes kaikissa oli aloitettu ravustuslupien myynti. Useimpien täplärapupopulaatioiden arvioitiin runsastuvan edelleen. Peräti 28 prosenttia osakaskunnista myi ravustusoikeuksia jo kaikille halukkaille. Pienissä ja keskisuurissa vesissä pyyntitehon arvioitiin olleen sopivaa, mutta yli 1 000 hehtaarin järvillä yleensä nähtiin, että pyyntitehoa voisi edelleen lisätä.
Vesialueiden osakaskunnat arvioivat suunnilleen sadan ansioravustajan pyytäneen heidän vesillään vuonna 2008. Runsaimmin ansioravustusta harjoitettiin suurilla yli 1 000 ha järvillä. Nykyistä laajempaankin ansioravustukseen olisi edellytyksiä, sillä 11 prosenttia osakaskunnista, joilla ei vielä ollut ansioravustusta, oli valmis myöntämään lupia välittömästi ja 28 prosenttia ehkä myöhemmin. Moni ammattimaisista ravustajista koki kuitenkin, että nykyisillä pyyntivesillä on jo liikaakin pyyntiä ja että myös ravustuksen kannattavuus on heikentynyt kolmen viime vuoden aikana. Useimmiten he pitivät ravustustaan vain heikosti tai kohtalaisesti kannattavana. Kannattavuutta heikensivät etenkin rapujen laskeneet hinnat sekä myyntikokoisten rapujen vähentyminen saaliissa. Ansioravustuksen tärkeimpinä kehittämistoimina nähtiin pienten rapujen käytön edistäminen, laajempien yhtenäislupa-alueiden muodostaminen sekä rapujen ansiopyynnin lisensointi ja muut ”harmaan raputalouden” kitkemiseen tähtäävät toimet.
Parhaat edellytykset lisätä täplärapujen ammattimaista pyyntiä näyttävät olevan niillä suurilla järvillä, joissa täplärapukannat yhä kasvavat ja levittäytyvät nopeasti. Tällaisia alueita on etenkin Näsijärven-Ruoveden reitillä ja Päijänteellä, mutta jonkin verran ansiopyyntiä olisi mahdollista lisätä lähes kaikilla suurilla järvillä. Hämeen täplärapuvesien saalispotentiaalin arvioitiin olevan ainakin kaksinkertainen vuoden 2008 saaliiseen verrattuna, ja sen arvioitiin realisoituvan täysimääräisesti noin 20 vuodessa. Suurilla järvillä tuotannon tehokas talteenotto ja rapukantojen hoito tulee paljolti riippumaan ammattimaisen ravustuksen toimintaedellytyksistä. Kyse on uudesta, sisävesikalatalouden kannalta merkittävästä taloudellisesta toiminnasta, joka luo mahdollisuuksia myös rapujen jalostukselle, kaupalle ja matkailulle. Rapusaaliiden ja -kaupan nopean muutoksen vuoksi ansiotoiminnan tuleva kasvu ja tasapainoinen kehitys edellyttänevät raputalouden toimijoilta aktiivista ennakointia sekä tutkimus-, tuotekehitys- ja markkinointihankkeita.
Hanke toteutettiin Hämeen TE-keskuksen (nykyinen ELY-keskus) Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) tutkimuslaitokselle myöntämän tuen avulla.
Työraportti: Hämeen täplärapuvedet ja raputalous
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkija Esa Erkamo, puh. 020 5751 425
tutkija Joonas Rajala, puh. 020 575 1302
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1