Euroopan vesiensuojelussa tehtiin historiaa, kun 36-metrisen Vezinsin padon purkutyöt aloitettiin eilen Ranskan Sélune-joessa. Joen vapautumisesta hyötyy esimerkiksi Atlantin lohi. WWF toivoo Sélunen vapauttamisen kannustavan myös muita Euroopan maita purkamaan patoja jokien elvyttämiseksi.
Vezinsin padon lisäksi Sélune-joesta puretaan seuraavien kahden vuoden aikana toinenkin vanha vesivoimapato, 15 metriä korkea ”La roche qui boit”. Purkutyön päätyttyä koko 90 kilometriä pitkä Sélune saa virrata vapaana, ja Atlantin lohi pääsee jälleen nousemaan luontaisille lisääntymisalueilleen.
UNESCOn maailmanperintökohteena tunnetun Mont-Saint-Michelin luostarisaarta ympäröivään lahteen laskevan joen vapautumisesta hyötyvät myös muut vaelluskalat, kuten ankerias ja sampi, sekä moni muu virtaavien vesien laji.
Sélunen patojen purkamisen vaikutuksia tullaan seuraamaan mittavassa tutkimushankkeessa, jossa kartoitetaan ympäristövaikutusten lisäksi sitä, miten paikalliset ihmiset ja talous hyötyvät joen vapautumisesta.
”Sélunen vapauttaminen voi aloittaa uuden aikakauden siinä, miten Eurooppa suhtautuu jokiensa patoamiseen. Mittakaavassaan täysin ainutlaatuinen padonpurku toivottavasti kannustaa myös Suomea toteuttamaan aktiivisesti uuden hallitusohjelman hienoja suunnitelmia uhanalaisen virtavesiluonnon ennallistamiseksi”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.
Padot ovat suurimpia syitä monen virtaavissa vesissä elävän lajin uhanalaisuuteen ja myös merkittävä tekijä siinä, että vesien hyvä ekologinen tila on EU:ssa edelleen laajalti saavuttamatta .
Euroopan sisävesiä suojeleva EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa jäsenmaita ennallistamaan jokiaan niin, että ne saavuttavat hyvän ekologisen tilan vuoteen 2027 mennessä. Suojelutoimien toteuttamisen sijaan moni maa kuitenkin ajaa lainsäädännön heikentämistä ja sovitun takarajan lykkäämistä.
”EU:n vesiä suojelevaan lakiin esitetyt heikennykset olisivat suuri takaisku, ja patojen purkaminen voisi vaikeutua entisestään. Hyvä uutinen on, että nykyisellä lainsäädännöllä on niin vahva EU-kansalaisten tuki, että päättäjät tuskin voivat sitä sivuuttaa”, Vilhunen sanoo.
Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF, 040 550 3854, [email protected]
Lisätietoa Sélune-joesta purettavista padoista
Sélune-joen vapauttamisen vaikutuksia tarkastellaan ensimmäistä kertaa laajemmin Mont-Saint-Michelin luostarivuoren läheisyydessä järjestettävässä seminaarissa syyskuussa.
EU:n vesipuitedirektiivi
Vesipuitedirektiivillä varmistetaan, että EU-maat suojelevat vesistöjään ja parantavat niiden vesien tilaa, jotka ovat jo menneet huonoon kuntoon. Alun perin EU-maat sitoutuivat saattamaan kaikki vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä, nyt takaraja on vuodessa 2027. Direktiivi on parhaillaan aikataulun mukaisessa uudelleenarvioinnissa. Useat jäsenmaat, myös Suomi, keskustelevat mahdollisuudesta lykätä takarajaa entisestään. Euroopan komissio päättää vesipuitedirektiivin kohtalosta vuoden 2020 alkupuolella.
EU-kansalaiset vastustavat vesipuitedirektiiviin suunniteltuja heikennyksiä: lähes 400 000 ihmistä allekirjoitti muutosehdotuksia vastustavan vetoomuksen, jossa WWF oli mukana. Aktiivinen osallistuminen nosti kansalaiskuulemisen EU:n historian kolmanneksi suurimmaksi.
Vezinsin pato (c) Robert Epple EPN.jpg
Koko: 0,87 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2000x1333Vezinsin pato (c) Robert Epple EPN.jpg
Koko: 0,87 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2000x1333© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1