Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Erittäin hyvä leipäviljavuosi 2011

Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Erittäin hyvä leipäviljavuosi 2011

Tiedote.
Julkaistu: 28.02.2012 klo 09:00
Julkaisija: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Kevät- ja syysvehnän määrän ja laadun perusteella kasvukausi 2011 oli hyvä leipäviljan viljelylle. Sekä kevät- että syysvehnällä myllykelpoisten satojen määrät olivat vuosikymmenen korkeimmat. Rehuviljojen eli ohran ja kauran valkuaispitoisuudet olivat korkeat, mutta hehtolitrapaino jäi varsinkin ohralla matalaksi. Mallasohran sadosta vain vajaa kolmannes täytti mallastamojen valkuaispitoisuuden ja jyväkoon vaatimukset. <--break->

Tiedot selviävät yhteenvedosta, joka perustuu Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viljasatotietoihin ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viljan laatuseurannan analyysituloksiin.

Vehnän viljelyssä onnistuttiin  

Kevätvehnää tuotettiin kasvukautena edellisvuosia suuremmalla 214 000 hehtaarin alalla, mikä tuotti keskimäärin 3 700 kilon hehtaarisadolla suuren 801,4 miljoonan kilon sadon. Leipävehnäkelpoista siitä oli ennätykselliset 79 prosenttia täyttäen valkuaispitoisuuden, hehtolitrapainon ja sakoluvun laatuvaatimukset. Syysvehnän 173,4 miljoonan kilon sadosta 71 prosenttia oli leipäviljakelpoista. Vehnien leipäviljakelpoinen sato ei ole ollut yhtä suuri yli vuosikymmeneen. Eniten kevätvehnää tuotettiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, joiden leipäviljakelpoisen sadon osuudet olivat 78 ja 98 prosenttia.

Ruissato oli kolmea edellisvuotta suurempi, 78,4 miljoonaa kiloa, josta 83 prosenttia täytti sille asetetut leipäviljavaatimukset. Hehtolitrapaino oli yli 90 prosentissa näytteistä yli 71 kiloa, mutta sakoluvut vaihtelivat paljon, eivätkä yltäneet edellisvuoden tasolle.

Rehuohralla oli hyvä valkuaispitoisuus, mutta huono hehtolitrapaino

Ohraa tuotettiin 1 195,1 miljoonaa kiloa. Sadon valkuaispitoisuus oli hyvällä tasolla keskimääräisen valkuaispitoisuuden ollessa 12,7 prosenttia. Valkuainen on ollut korkeampi viimeksi vuonna 2003.
Sen sijaan hehtolitrapaino jäi edellisvuosia matalammaksi, 61,4 kiloon, kun tavoitteena on yli 64 kilon hehtolitrapaino. Vain 38 prosenttia sadosta täytti kyseisen hehtopainovaatimuksen. Kymmenen viimeisen vuoden aikana rehuohra on ollut kevyempää vain vuonna 2004. 

Kaurasato oli edellisvuotta parempi

Kauraa viljeltiin edellisvuotta suuremmalla alalla ja sato nousi vuoden 2010 notkahduksen jälkeen 1 043,1 miljoonaan kiloon. Valkuaispitoisuudet olivat myös kauralla korkeita, keskimäärin 13,5 prosenttia. Keskimääräinen 55,2 kilon hehtolitrapaino vastasi kymmenen vuoden keskiarvoa ja nousi vuoden 2010 notkahduksen jälkeen.  

Rehukauran peruslaadun 52 kilon hehtolitrapainon täytti 90 prosenttia sadosta. Suurimokauran 58 kilon hehtolitrapainon vaatimuksen täytti 22 prosenttia sadosta. Osuudet ovat vain hieman kymmenen vuoden keskiarvoja pienempiä.

Suurin kaura-ala, 43 600 hehtaaria, oli Etelä-Pohjanmaalla, jossa tuotettiin myös laadultaan ja määrältään paras kauran sato. Kaikki seurannan näytteet täyttivät rehukauran ja 59 prosenttia suurimokauran hehtolitrapainovaatimukset.

Mallasohran laadussa ongelmia

Mallasohran lähes 320 miljoonasta kilosta vain noin 74 miljoonaa kiloa eli alle neljännes täytti jyväkoon (vähintään 85 prosenttia näytteestä ei läpäise 2,5 mm:n seulaa) ja valkuaispitoisuuden vaatimukset (korkeintaan 11,5 prosenttia). Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,2 prosenttia ja lajittelutulos 77 prosenttia.

Sato- ja laatutietojen tausta

Tässä tiedotteessa on yhdistetty Tiken satotiedot ja Eviran viljasadon laatuseurannan tiedot vuodelta 2011. Tiken satotutkimukseen vastasi noin 6 000 maatilaa, joista 440 tilan viljanäytteet on analysoitu Eviran viljan laatuseurannassa. Tilastossa vilja-alat ovat korjattuja aloja, toisin sanoen kylvöalasta on vähennetty sekä viljelijöiden maaseutuviranomaisille ilmoittama täysin tuhoutunut kylvöala että tuoreviljana korjattu ala.

Linkki:
Satotilasto

Lisätietoja:

Viljakasvien satotiedot
Tike, tilastopalvelut
Tutkija Lauri Juntti, puh. 020 77 21251
Tutkija Mirva Kokkinen, puh. 020 77 21371
Tilastopäällikkö Anneli Partala, puh. 020 77 21376
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi
www.mmmtike.fi

Viljan laatutiedot
Evira
Yksikönjohtaja Mirja Kartio, puh. 020 77 25090
Erikoistutkija Elina Sieviläinen, puh. 020 77 25092
Tutkija Anne Mäittälä, puh. 020 77 25095
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, kasvianalytiikkayksikkö
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa
etunimi.sukunimi@evira.fi
www.evira.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs