Puu ja muut biopolttoaineet jatkoivat voimakasta kasvuaan vuonna 2014 kaukolämmön energialähteinä, kasvua oli yhdeksän prosenttia. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 31 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi jo 33 prosenttiin.
– Kotimaisten polttoaineiden osuus ylitti nyt ensi kertaa 50 prosentin, ET:n johtaja Jari Kostama sanoo. Jätteet ovat kaukolämmön tuotantopaletissa yksi merkittävä kasvava lisäenergianlähde, jolla fossiilisten polttoaineiden käyttöä on voitu vähentää. Vuonna 2014 käynnistyi Vantaan jätevoimalaitos, muita suuria yhdyskuntajätettä hyödyntäviä kaukolämpöjärjestelmiä on Lahdessa, Oulussa, Vaasassa, Kotkassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Jätteiden osuus kaukolämmön polttoaineissa oli viime vuonna jo lähes 6 prosenttia.
Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen on johtanut myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,7 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna neljä prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 165 g tuotettua kilowattituntia kohden.
Fossiilisten polttoaineiden käytön lasku jatkui - turpeen käyttö säilytti asemansa
Maakaasulla tuotettiin 22 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski neljä prosenttiyksikköä edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli 16 prosenttia. Kivihiilen osuus, 24 prosenttia, laski kaksi prosenttiyksikköä, energiamääränä sitä käytettiin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän
Turpeen käyttö on nyt tasaantunut, sen osuus polttoaineiden käytöstä pysyi edellisen vuoden tasolla, 13 prosentissa. Vaikka vuoden 2014 kaukolämmön tuotanto oli lämpimämmän sään vuoksi edellisvuotta pienempi, kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen energiamäärä pysyi ennallaan. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli kolme prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus kasvoi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi runsaalla prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin.
Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0 … - 10 oC. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2014 aikana vain vähän. Lämmityskuukausista vain tammikuu oli normaalia kylmempi kuukausi. Vuosi 2014 olikin keskilämpötilaltaan runsaan asteen normaalia lämpimämpi.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 12,6 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Lämmin sää laski kaukolämmön myyntiä yhden prosentin
Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,3 TWh. Myynti laski vuoteen 2013 verrattuna hieman. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä.
Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2014 lopussa lähes 1,33 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,35 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,5 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta.
Vajaa 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset.
Kaukojäähdytyksen myynti jatkoi kasvuaan
Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 13 prosenttia ollen 191 000 MWh. Kasvu johtuu olemassa olevien kaukojäähdytysjärjestelmien laajentumisella.
Helsingin Energia on merkittävin jäähdytysenergian myyjä, sen jäähdytysenergian toimitus on 70 prosenttia koko Suomen myynnistä. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut Fortumin Espoon ja Tampereen Kaukolämmön 2012 käynnistyneissä kaukojäähdytysjärjestelmissä.
Vuoden lopussa kaukojäähdytykseen liitettyjen asiakkaiden tehontarve oli 224 MW, mikä on noin 10 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kaukolämmön toimitusvarmuus on erinomainen
Kaukolämmön toimitusvarmuus on ET:n keräämien tilastojen mukaan edelleen huippuluokkaa. Vuonna 2014 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin 1,8 tuntia eli kaukolämmön toimitusvarmuus oli 99,98 prosenttia. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja ja niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Uusien asiakkaiden liittäminen, suunnitellut perusparannustyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat myös jakeluhäiriöitä.
Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Lataa KAUKOLÄMPÖ 2014 -kalvosarja
Lisätietoja:
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1