Teollisuuden sähkön kulutus kasvoi prosentin -
muu kulutus pieneni 3,5 prosenttia
Joulukuussa kulutus väheni 11
prosenttia
Vuotta 2013 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä heijastui suoraan sähkönkulutukseen. Vaikka paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden tuotannossa ja sen myötä sähkönkäytössä oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä, kokonaiskulutus putosi puolitoista prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus pieneni puoli prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n (ET) Energiavuosi 2013 -tiedoista.
Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi viime vuonna prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa normaalia lämpimämmän sään takia 3,5 prosenttia. Joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden takaiseen verrattuna ja selittävä tekijä oli nimenomaan sää, joka viime vuoden lopussa oli normaalia lämpimämpi ja edellisen vuode lopussa taas normaalia kylmempi.
– Mikäli vientiteollisuus elpyy edes kohtalaisesti, otaksuisin, että sähkönkulutus kääntyy tänä vuonna lievään nousuun, ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Suomi kulutti sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti.
Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 40 TWh, 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Se on noin 9 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 2007, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta oli 53 prosenttia.
Nettotuonti yhä korkealla – tuulivoimatuotanto kasvoi yli puolella
Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli lähes viidennes. Se on edelleen erittäin korkea luku, vaikka tuonnin osuus putosikin edellisvuoden 20,5 prosenttia 18,7 prosenttiin. Viime vuosi sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon.
Nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla siivitti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne, joka heikkeni vasta loppuvuodesta aavistuksen verran. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti pysyi yhä korkeissa lukemissa, vaikka lähes puolittuikin edellisvuoden ennätyslukemista.
– Suomen tuontiriippuvuus on edelleen korkealla tasolla. Se muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähkön tuotantoinvestointeja tarvitaan ja ennen kaikkea päästöttömään tuotantoon, Naukkarinen korostaa.
Sähköntuonti Venäjältä kasvoi myös hieman (7 %), mutta viime vuoden 59 prosentin pudotuksen jälkeen Venäjä ei enää ole ykköstuontimaa, vaan se on selkeästi nyt Ruotsi. Venäjän oma sähkönviennin kannattavuus pieneni kapasiteettimaksujen takia, nyt puhutaankin sähkön vientimahdollisuuksien avaamisesta Suomesta Venäjälle. Sen on määrä toteutua jo tänä vuonna.
Viroon sähköä vietiin viime vuonna 1,5 TWh:in edestä. Määrä on lähes sama kuin vuonna 2012. Jo viime vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta etelänaapuriimme. Sen myötä siirtokapasiteetti Viroon yli kaksinkertaistuu ja Viron yhteys muuhun pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen tiivistyy entisestään.
Tuulivoima saavutti vuoden 2013 sähkön hankintapaletissa käytännössä yhden (0,9) prosentin osuuden. Tuulituotanto nousi 777 GWh:iin ja kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia.
Vuoden 2013 sähkön kulutushuippu, 14 146 megawattia, osui tammikuun puoleen väliin, 18.1.2013 klo 8–9, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Sähköä tuotiin tuolloin runsaan 2500 MW:n teholla. Kuluvan talvikauden toistaiseksi suurin tilastoitu huipputeho, 14 221 megawattia, saavutettiin maanantaina 20.1.2014 klo 8.
Hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuodesta 2012,
mutta jäivät alle vuoden 2011 tason
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 2012. Vuoteen 2011 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät.
Päästöjen kasvu johtui ennen kaikkea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen pienenemisestä, 16,7 TWh:sta 12,7 TWh:iin ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Oma osansa päästöjen kasvussa oli myös sähkön nettotuonnin vähenemisellä.
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta.
Markkinahinnoissa pientä nousua
Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2013 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta selvästi matalampia kuin vuonna 2011. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä.
Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kWh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2012 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2013 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,3 snt/kWh. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.
Investointiympäristö on vaikeutunut
Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Näin oli tilanne myös viime vuonna. Kun tehdasteollisuuden vuoden 2013 investoinnit arvioitiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime kesänä julkistaman investointitiedustelun mukaan 3,2 miljardiksi euroksi, yksin energiainvestointien arvioitiin olevan 1,5 miljardia euroa.
Energia-alan investoinnit voivat jatkua suunnitelmien mukaisesti, jos käytettävissä on vakaa toimintaympäristö, jota ei rasiteta uusilla, ylimääräisillä veroilla. Nyt sellainen kuitenkin saatiin alan kontolle, kun voimalaitos- eli windfall-vero säädettiin tänä vuonna alkavaksi. Myös sähköveroa korotettiin tämän vuoden alusta, vain kolme vuotta sen jälkeen kun sitä ja voimalaitospolttoaineiden veroja oli korotettu roimasti.
– Investointiympäristöä vaikeuttavat myös aikaa vievät lupaprosessit, jotka olisi saatava mahdollisimman nopeasti nykyistä joustavammiksi. Kaiken kaikkiaan energiainvestointeihin ja niiden rahoitukseen kohdistuvaa poliittista riskiä pitäisi madaltaa tulevien vuosien ja vuosikymmenten investointisuunnitelmien alta. Seuraavien 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön tuotanto- ja verkostoinvestoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25–30 miljardia euroa, Juha Naukkarinen painottaa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 607 72
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Asiantuntija Merja Tanner-Faarinen, puh. 050 571 5145
SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS VUOSINA 2012–2013 |
||||||
SÄHKÖN HANKINTA |
||||||
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
||||
2012 |
2013 |
2012/2013 |
2012 |
2013 |
||
Vesivoima |
16,7 |
12,7 |
-23,7 |
19,6 |
15,2 |
|
Tuulivoima |
0,5 |
0,8 |
57,1 |
0,6 |
0,9 |
|
Ydinvoima |
22,0 |
22,8 |
2,9 |
25,8 |
27,1 |
|
Yhteistuotanto |
23,3 |
23,8 |
2,3 |
27,4 |
28,4 |
|
teollisuus |
9,4 |
10,0 |
6,9 |
11,0 |
12,0 |
|
kaukolämpö |
13,9 |
13,8 |
-0,8 |
16,4 |
16,4 |
|
Erillistuotanto |
5,2 |
8,1 |
57,3 |
6,1 |
9,7 |
|
TUOTANTO |
67,7 |
68,2 |
0,7 |
79,5 |
81,3 |
|
+ Nettotuonti |
17,4 |
15,7 |
-9,9 |
20,5 |
18,7 |
|
SÄHKÖN KULUTUS |
85,1 |
83,9 |
-1,5 |
100,0 |
100,0 |
|
SÄHKÖN KÄYTTÖ |
||||||
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
||||
2012 |
2013 |
2012/2013 |
2012 |
2013 |
||
Teollisuus |
39,3 |
39,7 |
0,9 |
46,2 |
47,3 |
|
Metsä |
20,5 |
20,4 |
-0,7 |
24,0 |
24,3 |
|
Kemia |
6,9 |
7,1 |
1,7 |
8,2 |
8,4 |
|
Metalli |
7,9 |
8,4 |
6,3 |
9,3 |
10,0 |
|
Muu |
4,0 |
3,8 |
-3,8 |
4,7 |
4,6 |
|
Muu kulutus |
42,9 |
41,5 |
-3,1 |
50,4 |
49,5 |
|
Häviöt |
2,9 |
2,6 |
-8,8 |
3,4 |
3,2 |
|
SÄHKÖN KULUTUS |
85,1 |
83,9 |
-1,5 |
100,0 |
100,0 |
|
Lämpötilakorjattu muutos % (2011/2012 0,3 %) 2012/2013 -0,5 % |
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1