Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Energiaturvallisuutemme edellyttää lisää sähkön tuotantokapasiteettia

Energiateollisuus ry

Energiaturvallisuutemme edellyttää lisää sähkön tuotantokapasiteettia

Tiedote.
Julkaistu: 15.05.2014 klo 12:00
Julkaisija: Energiateollisuus ry

Energiaturvallisuutta ei pidä sivuuttaa poliittisessa päätöksenteossa vähäisenä kysymyksenä, vaan se on nähtävä jatkuvuuden hallintana erilaisissa olosuhteissa, sanoi Energiateollisuus ry:n (ET) puheenjohtaja Matti Rintanen ET:n Kevätseminaarissa torstaina 15.5. Turussa. 

Rintanen viittasi tällä siihen, kuinka energia on viimeistään Ukrainan kriisin myötä selkeästi tiedostettu turvallisuustekijäksi ja kuinka energiajärjestelmän toimivuus pitäisi sen mukaisesti varmistaa kaikissa olosuhteissa.

Energian saannin turvaamiseen liittyvä varautuminen tai nykytermein jatkuvuuden hallinta on Rintasen mukaan toiminut Suomessa hyvin. Meillä on kuitenkin yksi selkeä ongelma – teho- ja säätövoimavaje. Tämän vuoksi tarvitsemme kipeästi kotimaista tuotantokapasiteettia lisää.

– Sähkön huipputehontarve Suomessa on noin 15 000 MW. Viime talvena pystyimme tuottamaan vain alle 12 000 MW, vaikka koko kapasiteettimme oli tuotannossa ilman häiriöitä. Kapasiteettimme ei siis ole jatkuvuuden hallinnan kannalta riittävällä tasolla, vaan olemme olleet varsinkin tehon osalta jo pitkään länsituonnin varassa.

– Säätövoiman osalta tilanne on sama. Tuotantokapasiteettiamme on poistunut markkinoilta ja poistuu edelleen. Inkoon hiilivoimalaitokset eivät ole enää markkinoilla ja Mussalon voimalaitoksen purkamisesta on tehty päätös.

Mieluummin omaehtoinen sähkönviejä kuin muiden varassa oleva sähköntuoja

Rintanen otti puheessaan esiin myös sen, että sähkön kysynnän käännyttyä laskuun tuotantoinvestointien tarpeellisuutta on ajoittain kyseenalaistettu ja katsottu niiden johtavan ylikapasiteettitilanteeseen.

Ylikapasiteettiin ei Rintasen mukaan ole vaaraa – päinvastoin juuri heikon tehotilanteen ja säätövoiman puutteen takia Suomi tarvitsee uutta tuotantokapasiteettia.

– Meidän onkin syytä tavoitella tilannetta, jossa Suomi on sähkön viejä silloin kun se meille sopii sen sijaan että olemme sähkön tuoja silloin kun se naapureillemme sopii.

– On myös hyvä muistaa, ettei Suomella ole käytettävissään minkäänlaista optiota Venäjän, Ruotsin, Norjan tai Viron energiajärjestelmään oman energiaturvallisuutemme vaarantuessa. Eikä vuosia kestäviä voimalaitos- tai verkkoinvestointeja, turvesoiden valmistelua tuotantokuntoon tai puunkuljetusten logistiikkaverkostoa rakenneta kriisin ollessa uhkaamassa tai jo päällä.

Energian tuontiriippuvuus rasittaa kauppatasettamme

Suomi tuo käyttämästään energiasta noin kaksi kolmasosaa ulkomailta ja siitä noin 70 prosenttia tulee Venäjältä. Tämä rasittaa huomattavasti kauppatasettamme, joka vuodesta 2011 lähtien on ollut miinuksella noin 20 vuoden plussakauden jälkeen, huomautti toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kevätseminaarin infossa.

– Sähköntuontimme on pysynyt jo pitkään huolestuttavan korkealla tasolla – 15–20 prosentissa sähkön kokonaishankinnasta.  Nyt olisi vihdoin ruvettava parantamaan sähköomavaraisuuttamme. Tämä tehostaisi entisestään hyvin toimivaa energiajärjestelmäämme ja vahvistaisi kansantalouttamme.

– Tuulivoimahankkeet ovat tänä vuonna lähteneet liikkeelle myönteisellä tavalla, mutta niiden etenemistä haittaavat yhä liian monimutkaiset ja raskaat kaavoitus- ja luvitusmenettelyt. Samat esteet koettelevat myös vesivoiman lisärakentamista, jossa on voitu keskittyä vain tehonkorotuksiin.

Vesivoimaa kuitenkin tarvitaan säätökykyisyytensä vuoksi ja siksi myös uudelle vesivoimalle pitäisi antaa mahdollisuus, kunhan se tehdään ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla. Kotimaisen säätövoiman lisäämistarve ja mahdollisuudet on Naukkarisen mukaan huomioitava parlamentaarisen komitean valmistelussa olevassa kansallisessa 2050 energia- ja ilmastokartassa.

Energiainvestointien riskitasoa pitäisi voida laskea

Päästöttömistä tuotantomuodoista myös ydinvoimahankkeet etenevät. Valitettavasti kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja varjostaa ns. voimalaitos- eli windfall-vero, joka lisää uusienkin investointien riskitasoa ja vaikeuttaa niiden toteuttamista.

Suomen energia-ala arvioikin riskitason tuleville investoinneille ja niiden rahoitukselle olevan korkea toimintaympäristöön kohdistuvien rasitteiden ja uhkien vuoksi. Alan arvio poikkeaa poliittisten päättäjien arviosta, joka on selvästi matalampi.

Riskitason lisäksi investointeja varjostavat pitkään jatkunut huono talouskehitys, joka on alentanut sähkön kysyntää ja sen myötä sen hintaa. Myös EU:n keskenään päällekkäiset ja ristikkäiset energia- ja ilmastopoliittiset ohjauskeinot ovat heikentäneet energiayhtiöiden toimintaympäristöä ja markkinaehtoisia investointimahdollisuuksia kaikkialla Euroopassa.

– Toivottavasti käänne tässä suhteessa on jo ovella, ja saamme investoinnit kunnolla vauhtiin, Juha Naukkarinen toteaa

 

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Matti Rintanen; puh. puh. 044 701 2101
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60 772

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs