Komission esitykset antavat mahdollisuuden siirtyä kohti markkinaehtoisempaa energiajärjestelmää. Jatkotyössä on tärkeä varmistaa, että näin myös tapahtuu. Tavoite fossiilisten energialähteiden tukien alasajosta on erinomainen ja tukee aidosti kilpailtuun energiamarkkinaan siirtymistä. Esitetty ohjauskehikko on hyvä alusta, mutta laajaan pakettiin sisältyy myös lukuisia huolenaiheita, jotka on tärkeä hoitaa kuntoon jatkokäsittelyssä, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Komission keskiviikkona julkaisema laaja paketti sisältää esityksiä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämisestä, mukaan lukien biomassan kestävyydestä sekä sähkömarkkinoista ja viranomaisten rooleista. Talvipaketti muodostaa energiaunionin kehykset ja merkittävää siinä on myös uusi energiaunionin hallintomalli.
Leskelän mukaan Suomen ja Pohjoismaiden edelläkävijyys energiamarkkinoiden, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parissa ovat mallina muulle Euroopalle. Kaikki hyötyvät, jos muut maat kirivät Pohjoismaita kohti kehityksessään.
Nykyinen EU-ohjauskehikko ja sen taustalla olevat 2020-tavoitteet ovat johtaneet energia-alan sekavaan ja tehottomaan tilaan. Markkinat eivät ole päässeet tuottamaan yhteiskunnalle toivottua energiamuutosta. Virheistä yritetään nyt oppia ja ensi vuosikymmenen ohjauskehikosta ollaan tekemässä tavoitteista lähtien johdonmukaisempaa. Uusiutuvan sähköntuotannon edistämisessä pyritään siirtymään vähitellen tukivetoisesta mallista kohti kilpailtuja markkinoita.
Uusiutuvia pyritään edistämään sähkön lisäksi myös lämmityksessä ja liikenteessä, joissa potentiaali ja tarve ovat suurimpia. Valitettavasti kaukolämmön mahdollisuuksia ei tässä paketissa ole täysin hyödynnetty. Kaukolämpötoimintaan esitetty turha byrokratia on ehdottomasti torpattava paketin jatkokäsittelyssä, Leskelä jatkaa.
Biomassan kestävyyden varmistamiseen esitetään yhteisiä pelisääntöjä, jotka Suomen toiveen mukaisesti hyödyntäisivät olemassa olevia kansallisia lakeja ja sertifikaatteja.
Energiatehokkuutta edistettävä EU-tasolla koordinoidusti ja vapaaehtoisin toimin
Komissio esittää 30 prosentin sitovaa energiatehokkuustavoitetta 27 prosentin indikatiivisen tavoitteen sijaan. Energiatehokkuus on yksi tapa hillitä ilmastonmuutosta. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan saisi toimia ristiriidassa muiden päästövähennystoimien kanssa tai nostaa kohtuuttomasti niiden hintaa.
Tästä syystä on tärkeää, että energiatehokkuuden edistymistä koordinoidaan EU-tasolla, eikä synny kansallisesti jyvitettyjä tavoitteita. Säästötoimenpiteiden valikoimassa on tärkeää säilyttää vapaaehtoisuuteen perustuvat politiikkatoimet, kuten Suomen energiatehokkuussopimukset, Leskelä toteaa.
Uudella hallintomallilla tehokkuutta, ei byrokratiaa
Uusi hallintomalli yhtenäistää jäsenmaiden suunnittelu- ja raportointivelvoitteet yhdeksi energia- ja ilmastopolitiikan suunnitelmaksi. Suunnitelmat käsitellään komission kanssa prosessissa, jonka on määrä lisätä jäsenmaiden välistä koordinaatiota ja varmistaa yhteisten tavoitteiden toteutuminen.
- Koordinaatio on tarpeen ja yhteinen menettely lisää läpinäkyvyyttä eri maiden tavoitteiden ja ohjauskeinojen osalta. Lisää byrokratiaa ei tietenkään kukaan toivo, muistuttaa Leskelä.
Komission julkaisema energiapaketti on ennätyslaaja ja jatkotyö tulee kestämään 20-luvun alkuun saakka, jolloin säädännön tulisi olla voimassa. Päälinja näyttää Suomen ja energia-alan kannalta fiksulta, mutta epäkohtien korjaamiseksi on tehtävä paljon töitä. Nämä ovat vasta komission ehdotuksia, sanoo Energiateollisuus ry:n EU-asioiden päällikkö Joona Turtiainen.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, puh. +358 50 593 7233
EU-asioiden päällikkö Joona Turtiainen, puh. +358 40 586 5939
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Se edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1