Energiatehokkuuden lisääminen lähivuosina tuo tuntuvat säästöt ja pienemmät päästöt

Valtioneuvosto teki tänään 4.2.2010 periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina. Vuosina 2010–2020 toteutettavan toimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetut tavoitteet. Strategian mukaan energian loppukulutuksen kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun.

Valtioneuvosto teki tänään 4.2.2010 periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina. Vuosina 2010–2020 toteutettavan toimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetut tavoitteet. Strategian mukaan energian loppukulutuksen kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun.

 

Energiatehokkuusvaatimusten mukaan julkisen sektorin on oltava esimerkkinä energiansäästön edistämisessä. Lisäksi keskitytään mm. energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittämiseen, energiatehokkuuden edistämiseen rakennusten lämmityksessä, liikenteessä, kotitalouksissa, maataloudessa, teollisuudessa ja palvelusektorilla.

 

– Suurimmat energiansäästöt arvioidaan voitavan saada aikaiseksi teollisuuden ja palvelujen (13,4 TWh) ja liikenteen alueilla (12,7 TWh), sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

 

Periaatepäätöksen toimet ulottuvat vuoteen 2020 asti, mutta pääpaino on vuoden 2011 loppuun mennessä toteutettavissa toimenpiteissä. Periaatepäätöksen toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategian mukainen energian käytön tehostamistarve 37 TWh, joka vastaa yli yhdeksän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähennystä.

 

Ministeri Pekkarisen mukaan sähkön käyttöön liittyvillä energiatehokkuustoimilla arvioidaan saatavan aikaiseksi noin 5 TWh:n suuruiset vuosittaiset säästöt.

 

– Valtaosa toimista energiasäästöjen aikaan saamiseksi syntyvät Euroopan unionin laajuisista ratkaisuista, määräyksistä ja suosituksista. Niiden toimeenpanosta vastaavat puolestaan ne yritykset, joita määräykset koskevat, kuten autoteollisuus, kodinkoneteollisuus ja monet muut teollisuuden alat, muistuttaa ministeri Pekkarinen.

 

– Silti myös yksityinen kansalainen voi omilla kulutusratkaisuillaan vaikuttaa merkittävästi omiin energiakustannuksiinsa ja siten myös energian kokonaiskulutukseen, jatkaa Pekkarinen.

 

Julkista rahoitusta suunnataan mm. tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä osaamisen parantamiseen. Veroratkaisuissa painottuu kannustaminen energiansäästöön niin, että teollisuuden toimintaedellytykset kuitenkin turvataan. Kansantaloudellisten arvioiden mukaan energiansäästötoimista aiheutuu vuosikymmenen alussa kustannuksia, mutta toimenpiteiden säästövaikutus laskee kustannuksia myöhemmin selvästi. Myönteiset vaikutukset näkyvät kansantaloudessa nopeammin kuin aikaisemmin on arvioitu.

Energiatehokkuuden parantaminen on kansainvälisissä arvioissa todettu vaikuttavimmaksi kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoksi niin globaalisti kuin Euroopassakin. Energiansäästökeinot ovat usein kustannustehokkaita ja taloudellisesti kannattavia. Suomessa energiatehokkuuden edistäminen ja siinä tarvittavat toimenpiteet ovat enenevässä määrin lähtöisin EU:ssa yhdessä asetetuista tavoitteista.

 

 Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä 4.2.2010 (pdf) (111.8 KB)

Periaatepäätös perustuu kesäkuussa 2009 valmistuneeseen laajapohjaisen toimikunnan yksimieliseen mietintöön.

 

Lisätiedot:            

teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo, puh. 010 606 4810

neuvotteleva virkamies Erkki Eskola, puh. 010 6064812