Elinkaaritarkastelut tärkeitä kun torjutaan ilmastonmuutosta

Suomessa ilmastopolitiikka on nähty pitkälti energiapolitiikkana, jossa on keskitytty energiatuotantoon. Ilmastopolitiikassa pitää tarkastella yhä enemmän innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen ilmasto- ja energiastrategian toimenpano edellyttää hallinnon tasosta, sektorista tai konkreettisista toimenpiteistä riippumatta osaamista, resursseja sekä sitoutumista.

Kuva: Riku Lumiaro

Suomessa ilmastopolitiikka on nähty pitkälti energiapolitiikkana, jossa on keskitytty energiatuotantoon. Ilmastopolitiikassa pitää tarkastella yhä enemmän innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen ilmasto- ja energiastrategian toimenpano edellyttää hallinnon tasosta, sektorista tai konkreettisista toimenpiteistä riippumatta osaamista, resursseja sekä sitoutumista. Tavoitellut muutokset toteutuvat hitaasti ja edellyttävät johdonmukaista politiikkaa toteutuakseen. Suomen ympäristökeskus on arvioinut valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristövaikutukset sekä tutkinut ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta.

Ilmasto- ja energiastrategian ns. perusuran mukaan Suomen energian kokonaiskulutus ja sähköenergian kulutus kasvaa vuoteen 2050 mennessä ilman uusia kulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä noin neljänneksellä. Kasvihuonekaasupäästöt lisääntyisivät tällöin jopa 30 prosenttia. Tähän mennessä toteutunut kehitys osoittaa, että on vaikeaa saavuttaa niitä rakenteellisia yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka pienentäisivät energian kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä.

Suomen kansallisten ilmasto- ja energiastrategioiden lähtökohtana on ollut EUn tavoitteiden täyttäminen. Toisaalta on myös maita, jotka ovat kansallisesti asettaneet EU:ta tiukempia tavoitteita. Nämä maat ilmoittavat pyrkivänsä olemaan kansainvälisiä edelläkävijöitä ja yrittävät saada EU:ta sopimaan tiukemmista tavoitteista. Ryhmään kuuluu esimerkiksi Iso-Britannia, jonka uudessa ilmastolaissa tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Vastaava tavoite sisältyy myös Yhdysvaltojen uuden presidentin suunnitelmaan.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa on tärkeää tarkastella toiminnan elinkaarta monitahoisten vaikutusten ymmärtämiseksi. Esimerkiksi energiankäytössä tulee muistaa polttoaineiden tuonnin vaikutukset ulkomailta. Elinkaaritarkastelu osoittaa, että energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämisen vaikutukset ympäristöön ovat yleisesti myönteisiä.

Uusiutuvan energian käyttöön liittyy myös uhkia mm. luonnon monimuotoisuudelle. Aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisessä vaikutukset ovat yleensä vähäisiä. Peltojen bioenergian käyttö voi muuttaa viljelykasveja ja –tapoja.

Metsien käyttöä voidaan tehostaa tiettyyn rajaan saakka hyödyntämällä hakkuutähteitä ja harvennuksissa muuten käyttämättä jäävää biomassaa. Jos käyttöä tehostetaan metsien hyödyntämiskiertoa nopeuttamalla ja keräämällä vanhaa puustoa sekä järeää lahopuuta polttoaineeksi, haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen kasvavat nopeasti. Pahimmassa tapauksessa lukuisten lajien uhanalaistuminen voi kiihtyä.

Bioenergian käytöstä voi syntyä hiukkaspäästöjä. Suurimmat hiukkaspäästöt energiayksikköä kohti syntyvät puun pienpoltossa, jossa hiukkaspäästöt ovat noin kaksikymmenkertaiset teolliseen puunpolttoon verrattuna.

Suomi voi päästöoikeuksia hankkiessaan myös edistää ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön tavoitteita maamme rajojen ulkopuolella. Tämä edellyttää johdonmukaista paneutumista päästöoikeuksien hankintakriteereihin ja niiden käyttöön myös kansainvälissä rahastoissa, joiden kautta Suomi hankkii päästöoikeuksia.

Lisätietoja

• Julkaisu: SY50/2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi

Professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1675
sähköposti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimuspäällikkö Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 740 1708, sähköposti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 509 8654
sähköposti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi