ECCB2018 -konferenssi vie kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa

Luonnonsuojelubiologiaan keskittyvässä 5^th European Congress of Conservation Biology (ECCB2018) konferenssissa tartutaan tosissaan toimeen ympäristöongelmien ratkaisuun, kansalaisten ja päättäjien tietoisuuden kasvattamiseen siitä, miten elämämme on täysin riippuvaista muiden lajien tuottamista ekosysteemipalveluista. Lisäksi tarjoillaan vinkkejä ympäristötalkoisiin osallistumisesta.

Kansainvälinen konferenssi saattaa yhteen yli 800 luonnonsuojelubiologian alan asiantuntijaa 12.–15.6.2018 Jyväskylän Paviljongin kongressikeskukseen. Konferenssin ohjelmassa on seitsemän kansainvälisen huipun puhetta, kaksi paneelikeskustelua ja noin 750 tieteellistä esitelmää. Kansainvälisen luonnonsuojeluhallinnon huipulta pääpuhujina ovat YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) pääsihteeri Cristiana Pasca-Palmer sekä hallitustenvälisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita käsittelevän tiede-politiikka -paneelin (IPBES) pääsihteeri Anne Larigauderie. Lisäksi paikalla on vahva edustus alan näytteilleasettajia, jotka esittelevät konferenssissa tuotteitaan ja palveluitaan.

- Jyväskylä on luonteva paikka konferenssille, sillä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on kansainvälisesti arvostettu luonnonsuojelubiologian ja soveltavan ekologian tutkimuskeskittymä. Jyväskylästä on hyvää vauhtia tulossa Suomen luonnonsuojelubiologian pääkaupunki, kertoo konferenssin puheenjohtaja professori Mikko Mönkkönen.

Konferenssin osallistujat mukana soidensuojelussa

Keskiviikkopäivä 13.6. keskittyy ekologisiin kompensaatioihin ja aiheeseen pureutuvan sidosryhmäpäivän avaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoen Suomen ympäristöhallinnon näkemyksiä ekologisista kompensaatioista. Tilaisuus on netin kautta seurattavissa suoratoistona ja sen tallenne on katsottavissa myös jälkikäteen osoitteessa https://conbio.org/mini-sites/eccb2018/

Ekologiset kompensaatiot edustavat uudenlaista yhteiskunnallisen ympäristövastuun ajattelua, jossa minkä tahansa ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttamat haitat hyvitetään toisaalla tuotettavilla ekologisilla hyödyillä. Mekanismi on sama kuin saastuttaja maksaa periaatteessa, eli haitan aiheuttajan on hyvitettävä aiheuttamansa haitat. Kongressin osallistujille tarjottiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus kompensoida matkustamisesta aiheutuvia ekologisesti haitallisia vaikutuksia haluamallaan summalla, mikä käytettiin täysimääräisesti ekologisten hyötyjen tuottamiseen ennallistamalla keskisuomalainen suoalue. Näin osallistujat pääsevät osallistumaan käytännön luonnonsuojeluun.

- Luonnonrikkautta pursuavat suot ja kosteikot ovat monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaita ekosysteemejä, mutta ne ovat maailmanlaajuisesti vähentyneet jo 87 prosentilla viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Halusimme kompensoida konferenssivieraiden matkustuksesta aiheutuvia päästöjä juuri suota ennallistamalla, ja samalla tutkia kuinka paljon päästöjä suuri kansainvälinen kongressi aiheuttaa ja paljonko suota haitan täysimääräiseksi hyvittämiseksi pitäisi ennallistaa, kertoo ekologian professori Janne Kotiaho.

Suomessa on jopa miljoona hehtaaria metsätaloudellisesti kannattamattomasti ojitettuja soita joiden ennallistamisesta koituisi monenlaisia hyötyjä monimuotoisuuden turvaamisessa, ilmaston muutoksen hillinnässä sekä tulvien tasaajina ja vesistön kiintoaineiden pidättäjinä. Suot ennallistettiin yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa ja päästölaskenta tehdään Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.

Avaintekijänä yhdenvertaisuus

Luonnon monimuotoisuuden kunnioittamisen lisäksi konferenssiin osallistuminen on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi kaikille sukupuoleen, ikään, perhetilanteeseen, uran vaiheeseen tai vaikka kotimaahan ja resursseihin katsomatta. Perheellisten osallistumista tapahtumaan on helpotettu tarjoamalla ilmainen lastenhoito 20 lapselle. Kehittyvien maiden tutkijoiden ja opiskelijoiden tukeminen on ollut toinen tärkeä teema, mikä on toteutettu tarjoamalla osallistumisapurahoja sekä alempina osallistumismaksuina.

- Konferenssin aikana erilaiset tarpeet on huomioitu mm. tarjoamalla tilat imettämistä ja uskonnon harjoittamista varten sekä tarjoamalla niin sukupuolineutraaleja kuin sukupuolet jakavia wc-tiloja. Kaikenlaisesta epäasiallisesta käytöksestä tai turvallisuuden tunteen puuttumisesta voi konferenssin aikana raportoida Punaisen ristin työntekijälle, sanoo konferenssin diversiteetti asioista vastaava Jenna Purhonen.

Konferenssin mediatilaisuus 12.6. klo 17:30

Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan Suomen ja maailman korkeimman tason ympäristöhallinnon edustajien kanssa konferenssin mediatilaisuuteen tiistaina 12.6. klo 17:30 Jyväskylän Paviljongin Auditorio 1:n. Paikalla on mm. kansanedustaja Mauri Pekkarinen, metsäneuvos Heikki Granholm, YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) pääsihteeri Cristiana Pasca-Palmer, Tiede-politiikka -paneelin (IPBES) pääsihteeri Anne Larigauderie, Conservation Biology yhdistyksen johtaja Debborah Luke sekä Jyväskylän yliopiston professorit Mikko Mönkkönen ja Janne Kotiaho. Käytännön järjestelyjen vuoksi ilmoittautuminen mediatilaisuuteen ja mahdolliset haastattelupyynnöt sähköpostitse osoitteeseen [email protected] perjantaihin 8.6. mennessä. Kerrothan viestissä nimesi lisäksi edustamasi tiedotusvälineen.

Lisätietoja:

• Puheenjohtaja professori Mikko Mönkkönen +358 50 441 3682, [email protected]
• Professori Janne Kotiaho +358 50 5946881, [email protected]
• Diversiteettivastaava Jenna Purhonen, [email protected]
• Tiedottaja Elina Leskinen, +358 50 581 8351, [email protected]
• Www-sivu: https://conbio.org/groups/sections/europe
• Ohjelma: https://peerageofscience.org/conference/eccb2018/session/109162/
• SCB-ES: https://conbio.org/
• The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES): https://www.ipbes.net/
• Convention on Biological Diversity (CBD): https://www.cbd.int/