Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Äärimmäisen uhanalainen perhoslaji viihtyy laskettelurinteessä

Oulun yliopisto

Äärimmäisen uhanalainen perhoslaji viihtyy laskettelurinteessä

Tiedote.
Julkaistu: 12.03.2015 klo 08:16
Julkaisija: Oulun yliopisto

Oulun yliopisto
Tiedote 12.3.2015

Äärimmäisen uhanalainen perhoslaji viihtyy laskettelurinteessä

Rukan rinteiltä on taannoin löytynyt äärimmäisen uhanalaisen jäkkäräverkkokoin esiintymä. Laji tunnettiin vanhastaan Kuusamosta, mutta se katosi 1950-luvulla luontaisen elinympäristön vähennyttyä. ”Harrastajan tekemä löytö oli merkittävä, sillä perhosta ei ollut tavattu Suomessa vuosikymmeniin”, sanoo intendentti Marko Mutanen Oulun yliopiston biologian laitoksesta.

Jäkkäräverkkokoi suosii avoimia niittymaita, joita ei enää tahdo löytyä Kuusamon alueelta. Se on siis löytänyt korvaavan elinympäristön Rukan laskettelurinteestä, missä sen populaatio on runsas ja elinvoimainen.

”Ei kaikki ihmisen luoma ole vaaraksi eliöille. On paljon sellaisiakin perhoslajeja, jotka eivät selviä enää muualla kuin ihmisen rakentamissa elinympäristöissä”, jatkaa Marko Mutanen. Hän muistuttaa, että perinnemaisemaan kuuluvat kedotkin ovat syntyneet aikoinaan ihmisen toiminnan vuoksi eli maataloudesta.

Suuri osa perhosista talvehtii toukkavaiheessa, ja lauhana talvena hangen päältä voi löytää mönkimästä liian aikaisin heränneitä toukkia.

”Pieni osa, noin viisi prosenttia perhosista talvehtii aikuisena. Talvehtivia perhosia voi etsiä vaikkapa maakellareista, varastoista ja varvikoista”, sanoo Mutanen.

Ensimmäisiä kevään perhosia ovat nokkosperhoset, jotka heräilevät talvehtimissuojistaan jo hankien aikaan. Myös suruvaipan ja sitruunaperhosen voi nähdä jo silloin, kun lunta on vielä maassa. Yleensä perhoset lähtevät liikkeelle Etelä-Suomessa huhtikuussa ja Pohjois-Suomessa muutamaa viikkoa myöhemmin.

Suomessa elää tällä hetkellä enemmän perhosia kuin koskaan aiemmin. Perhoslajeja on tavattu 2600, ja ilmaston lämmetessä varsinkin eteläiset ja merelliset perhoslajit ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Ne ovat myös levittäytyneet aiempaa pohjoisemmas.

Marko Mutasen mukaan suuri uhka Suomen perhosille on niiden elinympäristöjen muutokset ja häviäminen. Ihmisen toiminta vie elintilaa monilta perhoslajeilta, mutta toisaalta osa on sopeutunut uusiin elinoloihin.

Lisätietoja:
intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, biologian laitos, puh. 0294 48 1256, sähköposti: marko.mutanen@oulu.fi

 

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs