Varsinais-Suomen kansallispuistot kasvattavat suosiotaan

Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2016 yli 2,8 miljoonaa käyntiä. Kasvua edellisvuoteen on seitsemän prosenttia. Varsinais-suomalaiset kansallispuistot ovat kasvattaneet käyntimääriään jopa valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Kurjenrahkan, Teijon, Saaristomeren ja Selkämeren (puoliksi Satakunnan puolella) yhteenlaskettu käyntimäärä kasvoi 16 % viime vuodesta. Kasvun taustalla ovat Metsähallituksen vahvat kumppanuudet: Kansallispuistojen palveluja ja tunnettuutta on kehitetty yhdessä matkailuyritysten ja muiden toimijoiden kuten kuntien ja maakuntien kanssa.

Saaristomeren kansallispuisto kasvattaa suosiotaan edelleen Örön imussa: viime vuonna kirjattiin kansallispuistoon käyntejä 84 500, mikä oli melkein 6 000 enemmän kuin vuonna 2015. Mutta Örö ei ole suinkaan ainoa kasvun selittäjä. Kokonaan uutena käyntikohteena Bodön entinen merivartioasema ottaa vasta ensi askeliaan, mutta se veti veneilijöitä puoleensa jo viime kesänä. Teijon kansallispuistosta nautti viime vuonna 84 700 kävijää mikä tarkoittaa 6 % kasvua edellisvuodesta. Teijon tarina kansallispuistona on vasta alussa ja palvelut puistossa ja sen ympärillä kehittyvät hyvää vauhtia, joten jatkossa kävijät tuovat työtä ja toimeentuloa alueen ihmisille entistä enemmän. Selkämeren kansallispuisto nousi "isojen puistojen" joukkoon myös käyntimäärältään: kansallispuiston kohteilla laskettiin 74 300 käyntiä vuonna 2016 kun 2015 vastaava luku oli 47 200. Suuren harppauksen selittää kansallispuistoon vuoden alusta liitetyt Rauman kaupungin suositut kohteet Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari, mutta myös yrittäjien parantuneet palvelut esimerkiksi Katanpäässä ja Isollakarilla. Metsähallituksen hoidossa olevista varsinaissuomalaisista historiakohteista suosituin on Kuusiston piispanlinnan rauniot, jossa viime vuonna rekisteröitiin 27 800 käyntiä.

Kurjenrahkan kansallispuisto on lisännyt todellista suosiotaan kaikkein nopeimmin: siellä vieraili viime vuonna 65 900 kävijää mikä on peräti 20 % edellisvuotta enemmän. Kurjenrahkan käyntimäärien jatkuva kasvu perustuu ennen kaikkea sijaintiin kaupunkikeskittymän kyljessä, sillä Turun seudun asukkaat ovat ottaneet puiston omakseen. Ja hyvä niin, koska luontoliikunnalla on tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja siten myös kansanterveyttä edistävä vaikutus. Luonnonmukaiseksi koettu ympäristö hoitaa niin henkisesti kuin fyysisesti, kaupunkilaiselle Kurjenrahka on erämaakeidas.


Hyvä panos-tuottosuhde
Valtio eli Metsähallituksen Luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja eräiden historiakohteiden infrastruktuurin. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin. Kansallispuiston rahoituksessa yhden euron panoksen arvioidaan tuottavan yli 10 euroa.

”Kansallispuistojen merkitys alueen paikallistalouteen tulee vielä kasvamaan. Metsähallitus jatkaa työtä palvelujen kehittämiseksi ja uusia matkailukäyttöä kehittäviä hankkeita on käynnistynyt mm. Teijon ja Saaristomeren suunnalla”, toteaa Rannikon puistoalueen puistonjohtaja Henrik Jansson. ”Saaristo on kansainvälisestikin tunnettu matkailukokonaisuus, mutta tuotteiden ostettavuuden ja saavutettavuuden eteen on tehtävä vielä kovasti töitä. Täytyy luoda laajempia matkailutuotteiden kokonaisuuksia yhteistyössä kaupunkien ja puistojen välillä. Kansallispuistot kansainvälisesti tunnettuna brändinä ovat asiakkaille laadun tae”, Henrik Jansson jatkaa tulevaisuuden visiointia.

Lisätietoja:
Metsähallituksen luontopalvelut, Rannikon puistoalue, puistonjohtaja Henrik Jansson, puh. 0400 328759

•    Metsähallituksen valtakunnallinen tiedote 26.1.2017
•    metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous
•    metsa.fi/kansallispuistojen-terveyshyotyja
•    metsa.fi/kayntimaarat

Liitteenä kuvia, jotka vapaasti median käytössä tämän uutisen julkaisun yhteydessä. Kuvat Metsähallitus/ Hanna Ylitalo.