Aboa Vetus & Ars Novan 20. toimintavuosi oli kävijämäärissä mitattuna museon paras sitten vuoden 1999. Juhlavuoden aikana museossa vieraili ovilaskureiden mukaan yhteensä 241 848 kävijää. Luku sisältää näyttelykävijöiden lisäksi luento-, tapahtuma-, myymälä- ja kahvilakävijät.
Aboa Vetus & Ars Novan näyttelyissä vieraili vuoden aikan 51 543 kävijää. Vuoteen 2014 verrattuna näyttelykävijöitä oli lähes 12 000 enemmän. Museossa oli mahdollista vierailla lähes vuoden 2015 jokaisena päivänä: Aboa Vetus & Ars Nova oli avoinna 361 päivänä.
Toukokuussa 2015 käyttöönotettu Museokortti otettiin hyvin vastaan Aboa Vetus & Ars Novan asiakkaiden keskuudessa. Vuoden aikana Museokortilla vierailtiin museossa 3306 kertaa ja sitä ostettiin 646 kappaletta.
Lisätietoja antaa
Museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera, [email protected], p. 0207 181 633
Forum Marinumissa vieraili vuonna 2015 kaikkiaan 125 617 kävijää (2014: 141 198). Kesäkausi ja sen myötä järjestetyt yleisötapahtumat, kuten Airisto Segelsällskapin 150-vuotisjuhlaregatta muodostivat kävijäpiikkejä.
Huhtikuussa 2015 avattiin Trafiikki-museoissa jälleenrakennuskauden Suomea kuvaavia verkostonäyttelyitä, joista Forum Marinumin osuus keskittyi risteilymatkustuksen historiaan. Näyttelyn avaamista täydensi tapahtumapäivän laaja oheisohjelma. Toukokuussa vietettiin miinanraivauksen muistopäivää, ja samalla Forum Marinumin venekokoelmaan liitettiin pitkän kunnostustyön läpikäynyt Wilhelm Carpelan. Lisäksi erilaisiin merikeskuksen vuotuisiin tapahtumiin, kuten Daphne-viikoille, kesäkauden aloittavaan Jokisataman avajaisiin ja Turun päivään osallistui runsaasti yleisöä. Kaikkiaan tapahtumiin osallistui 6 622 kävijää.
Forum Marinumin näyttelyissä vieraili 97 191 kävijää. Pysyviin näyttelyihin lukeutuvat laivanrakennuksen historiasta kertovat Varvilla ja Konepajalla -näyttelyt, Kruununmakasiinin perusnäyttely sekä Daphne-purjeveneen historiaa esittelevä näyttely. Vuoden 2015 vaihtuviin museonäyttelyihin lukeutuivat maaliskuuhun esillä ollut Gangut-Rilax-Riilahti 1714. 300 vuotta Riilahden meritaistelusta ja huhtikuun lopulla avattu Suomi liikkeelle 1945–1975. Risteilymatkustuksen historiaa.
Museoaluksilla Suomen Joutsenella, Sigynillä, Karjalalla, Keihässalmella sekä Borella olevassa näyttelyssä vieraili 21 804 kävijää. Vuoden aikana museossa vierailtiin Museokortilla 1 872 kertaa ja korttia ostettiin 180 kappaletta.
Lisätietoja antaa
Toimitusjohtaja Tapio Maijala, p. 050 342 4500
Turun kaupungin museoiden kävijämäärät olivat erinomaisella tasolla. Museoissa ja Vanhan Suurtorin gallerioissa vieraili vuoden aikana yli 320 000 asiakasta. Kiinnostavien näyttelyiden lisäksi erinomainen oheisohjelma houkuttelivat kävijöitä vierailemaan museoissa. Toukokuussa lanseeratulla Museokortilla käytiin ahkerasti myös kaupungin museoissa: käyntejä oli yhteensä 5 653.
Apteekkimuseossa kävi vuonna 2015 9 168 henkilöä (2014: 7 697). Apteekkimuseo ja Qwenselin talo oli erityisessä suosiossa Turun päivänä, jolloin museossa vieraili lähes 3 000 kävijää.
Biologisessa museossa vieraili vuoden 2015 aikana huimat 18 029 kävijää (2014: 13 726). Vuoden päänäyttelyllä Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta oli erinomainen vetovoima kaikissa kävijäryhmissä. Luontoviikonloppujen, ötökkäsafarien ja muiden vakiintuneiden tapahtumien lisäksi järjestettiin suuren suosion saavuttaneita mikroskooppi- ja muovailuvaha-aiheisia touhutiistai- ja keskiviikkotapahtumia päiväkodeille ja kouluille.
Kuralan Kylämäessä kävijämäärä oli yhteensä 48 689. Kuralan kävijämäärät ovat nousseet selvästi EVIVA-osahankkeen aikana, ja huomiota on samalla kiinnitetty aikaisempaa kattavampaan tilastointiin. Nykyinen tilastointitapa huomioi museoalueen ympärivuotisena kulttuurivirkistysalueena.
Luostarinmäen käsityöläismuseossa kävi vuonna 2015 kaikkiaan 36 236 henkilöä (2014: 30 641). Kävijöitä kiinnosti etenkin elävä käsityöperinne: muun muassa Perinne elää! -tapahtumassa heinäkuussa museossa vieraili yhden päivän aikana yli 600 kävijää.
Turun linnan kävijämäärät nousivat viime vuonna yli 20 000. Kävijöitä kiinnosti erityisesti kuningatar Kristiinasta ja Tyttökuningas-elokuvasta kertova näyttely runsaine oheisohjelmineen. Turun linnassa vieraili yhteensä 138 115 henkilöä (2014: 117 326).
Wäinö Aaltosen museolla oli tasainen vuosi, ja kaikki näyttely vetivät hyvin. Vilkas oheisohjelma kiinnosti, ja näyttelyissä ja tapahtumissa oli 27 645 kävijää (2014: 30 523). WAMissa tehtiin syksyllä mittava valaistusremontti, jonka myötä saatiin museon valaistustekniikka tämän päivän vaatimusten tasolle.
Myös Vanhan Suurtorin gallerianäyttelyt kiinnostivat. Vuoden aikana gallerioissa ja Taidelainaamossa kävi yhteensä 23 990 henkilöä.
Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedraalikoulun peruskorjaukseen liittyvissä arkeologisissa kaivauksissa päästiin poikkeuksellisesti tutkimaan Turun kaupungin syntyvaiheisiin liittyviä vanhimpia kulttuurikerroksia.
Lisätietoja antaa
Museopalvelujohtaja Olli Immonen, [email protected], p. 040 350 2782
Turun taidemuseossa vuosi 2015 oli vilkas ja sen aikana museossa vieraili yhteensä 54 672 kävijää. Edellisvuoteen 2014 verrattuna kävijöitä oli lähes 22 000 enemmän, mikä tarkoitti huimaa 66 prosentin kasvua. Eniten taiteenystäviä sai liikkeelle keväällä Ellen Thesleffin näyttely, johon tutustui 23 808 kävijää. Myös ranskalaisherra Jacques Henri Lartiguen Riviera-kuvat houkuttivat kesällä museoon 20 176 vierailijaa. Parhaillaan esillä olevaan Nils Dardel ja moderni aika -näyttelyyn tutustui vuoden loppuun mennessä noin 10 000 museovierasta. Näyttely on esillä 17.1. asti.
Toukokuussa 2015 käyttöönotettu Museokortti vastaanotettiin Turun taidemuseon asiakaskunnassa innostuneesti. Vuoden 2015 loppuun mennessä museosta ostettiin 610 korttia ja Museokortilla vieraili 3 446 henkilöä. Taidemuseon Museokortti-kävijät tulivat pääosin Turun alueelta (42 %) ja pääkaupunkiseudulta (42 %).
Lisätietoja antaa
Museonjohtaja Kari Immonen, [email protected], p. 02 2627 099, 044 312 2256
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1