Seutukaupunkien vetovoimatutkimus kertoo, että ”sujuvan elämän” imago toteutuu seutukaupungeissa. Turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi, kun asiaa kysytään kaupunkilaisilta itseltään.
Tammikuun aikana raahelaisilta kysyttiin näkemyksiä kotikaupungistaan sekä muista seutukaupungeista. Taas saimme tyytyväisinä todeta, että kun raahelaisilta apua pyydetään, sitä aina myös saadaan. Vastaajia oli neljänneksi eniten eli peräti 451 henkilöä paneutui jakamaan mielikuviaan ja ajatuksiaan tutkimuksen aineistoksi, kiitokset kaikille osallistuneille. Kykyä yhteistyöhön ja halua osallistua kotikaupunkimme mainetyöhön meiltä siis löytyy.
Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa selvitettiin 55:n Suomen kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019 ja se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy.
Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 55 kappaletta, ja niissä asuu yhteensä 920 000 asukasta.
Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseudun kaupungin asukas voisi tutkimuksen mukaan harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajia houkuttelee seutukaupunkeihin asumiseen liittyvien seikkojen ohella kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa vastaajien mukaan myös kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus.
Pitovoima seutukaupungeissa on hyvä. Kaksi kolmasosaa seutukaupungeissa nyt asuvista voisi valita asuinpaikakseen uudelleen oman kaupunkinsa, jos valinta olisi ajankohtainen. Voimakkaimman pitovoiman kaupunkeja tutkimuksen perusteella ovat Paimio, Iisalmi, Tornio, Kalajoki, Uusikaupunki, Heinola, Rauma, Raahe, Suonenjoki ja Ylivieska.
– Tulokset osoittavat, että seutukaupungeissa asuu kotipaikkakuntaansa tyytyväisiä kaupunkilaisia. Tavoitteena on, että myös muualla asuvat pitäisivät seutukaupunkeja potentiaalisina asumis- ja opiskelupaikkoina. Näin seutukaupungeissa toimivat yritykset saisivat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa ja koko seudun elinvoima vahvistuisi entisestään, sanoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.
Tutkimuksessa kaupunkien vetovoimaa arvioitiin indeksillä, johon yhdistettiin tutkimukseen vastanneiden käsitykset kaupungin vetovoimasta sekä tilastollinen elinvoimaisuus. Tämän yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna.
Useimpia indeksin kärkipäähän sijoittuvia kaupunkeja yhdistää menestys kovilla mittareilla eli myönteinen kasvu-ura, kasvava asukasmäärä tai hyvä työllisyysaste.
Vastaajien mielikuvissa kärkipään kaupunkeja yhdistävät hyvät työllistymismahdollisuudet, keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.
Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 verkossa: www.kuntaliitto.fi/seutukaupunkitutkimus2019
Tiivistelmä: www.kuntaliitto.fi/seutukaupunkitutkimus2019tiivistelma
Lisätietoja:
Asiakkuusjohtaja Elina Laamanen, Innolink, 040 1940 229
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, p. 044 560 4200
Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:
Alle 10 000 asukkaan kaupungit (16): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Kemijärvi, Nurmes, Pudasjärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi ja Keuruu
10 000–19 999 asukkaan kaupungit (22): Huittinen, Mänttä-Vilppula, Kitee, Paimio, Nivala, Lieksa, Kankaanpää, Alavus, Kalajoki, Kauhajoki, Loviisa, Ylivieska, Parainen, Uusikaupunki, Loimaa, Kauhava, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski ja Pietarsaari
20 000–29 999 asukkaan kaupungit (13): Hamina, Jämsä, Valkeakoski, Varkaus, Kurikka, Kemi, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki
Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo.
Kuva1 ja kuva2: Mistä tunnet Raahen tai mitä sinulle tulee siitä ensimmäisenä mieleen? Kuva1: suurten kaupunkien vastaajien mielestä ja Kuva 2: raahelaisten itsensä mielestä. Kuva 3: Mitä kehitettävää kaupungissa mielestäsi on?
www.raahe.fi
www.visitraahe.fi
www.raahenseudunyrityspalvelut.fi
Kuva1_Sanapilvi_Raahe_omat asukkaat.png
Koko: 0,13 MB Tyyppi: png Resoluutio: 655x389Kuva1_Sanapilvi_Raahe_omat asukkaat.png
Koko: 0,13 MB Tyyppi: png Resoluutio: 655x389Kuva2_Sanapilvi_Raahe_suurten kaupunkien asukkaat.png
Koko: 0,10 MB Tyyppi: png Resoluutio: 573x389Kuva2_Sanapilvi_Raahe_suurten kaupunkien asukkaat.png
Koko: 0,10 MB Tyyppi: png Resoluutio: 573x389Kuva3_Sanapilvi_RaahenKehityskohteet.png
Koko: 0,19 MB Tyyppi: png Resoluutio: 946x433Kuva3_Sanapilvi_RaahenKehityskohteet.png
Koko: 0,19 MB Tyyppi: png Resoluutio: 946x433Raahe on n. 25 000 asukkaan merenrantakaupunki Pohjois-Pohjanmaalla, Perämeren rannikolla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Brahestadin perusti kreivi Pietari vuonna 1649, sittemmin kaupungin nimi muuttui helpommin suomalaiseen suuhun sopivaksi Raaheksi. Raahe tunnetaan terästeollisuuden kaupunkina, mutta kaupungissa tapahtuu parhaillaan monenlaista kehitystä ja elinkeinoelämä löytää koko ajan uusia mahdollisuuksia myös muilla toimialoilla. Raahen helmi on Wanha Raahe, historiallinen puutalomiljöö rannan tuntumassa ja keskustan monipuolisten palveluiden äärellä.
Raahessa on tarjolla kattavat harrastusmahdollisuudet niin lapsille kuin aikuisillekin, liikkumaan pääsee monipuolisesti ympäri vuoden ja kulttuuriohjelmaa on tarjolla joka makuun. Raahelaisilla merellä liikkuminen on verissä ja onpa Raahen saaristo on valittu vuoden 2016 retkikohteeksikin. Edullisia ja helppoja asumisvaihtoehtoja Raahesta löytyy monenlaisiin tarpeisiin niin väljästä ja rauhallisesta maaseutumaisemasta kuin keskustan merinäköalastakin.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1