Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Vapaa-aika » Pelastuspäällystö pitää julkisen talouden heikkoa kehitystä suurimpana uhkana pelastustoimelle

Suomen Palopäällystöliitto

Pelastuspäällystö pitää julkisen talouden heikkoa kehitystä suurimpana uhkana pelastustoimelle

Tiedote.
Julkaistu: 07.04.2016 klo 08:00
Julkaisija: Suomen Palopäällystöliitto

 

 

Suomen Palopäällystöliitto järjestää pelastustoimen ammattilaisten suurimman vuosittaisen koulutustapahtuman, joka kokoaa noin 400 osallistujaa Turun Logomoon 7.–9.4.2016. Tilaisuutta varten 3. –24.3.2016 toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi 565 vastaajaa, jotka edustavat kaikkia 22 pelastustoimen aluetta. Toimintaympäristön uhista merkittävimmiksi vastaajat arvioivat julkistalouden heikon kehityksen. Vain 2 % vastaajista ei pidä uhkaa merkittävänä.

 

Suomen Palopäällystöliiton kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko pelastustoimen päällystöä, asiantuntijoita ja muita ammattilaisia. Lähes joka toisella vastaajalla on yli 30 vuoden kokemus pelastusalalta. Yli puolet vastaajista toimii pelastuslaitoksissa ja reilu viidennes sopimus- ja vapaaehtoispalokunnissa. Pelastustoimintaan eli hälytystehtäviin osallistuvat henkilöt ovat vahvasti edustettuina vastaajajoukossa, mutta vastaajissa on myös edustava joukko onnettomuuksien ehkäisytyötä tekeviä, hallinto- ja varautumishenkilöstöä sekä yritysturvallisuuspuolen henkilöitä.

 

Vastaajat pitävät pelastustoimen resursseja päivittäiseen toimintaan pääosin riittävinä, mutta normaaliolojen häiriötilanteisiin, pitkittyneisiin onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin resurssit eivät vastaajien mielestä ole riittävät. Erityisesti pelastustoiminnan sekä varautumisen ja väestönsuojelun ammattilaiset pitävät resursseja riittämättöminä poikkeuksellisiin tilanteisiin. Vastaajat kyseenalaistavat myös pelastustoimen rahoituksen riittävyyden.

 

82 % vastaajista pitää pelastuslaitosten mahdollisuutta tarjota ensihoitopalveluita nykyisessä laajuudessa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain 3 % ei pidä mahdollisuutta lainkaan tärkeänä. Vastaajat toivovat myös pelastustoimen roolia varautumisessa vahvistettavan niin kunta- ja alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Ammattilaisista koostuva vastaajajoukko pitää pelastustoimen palveluiden yhdenmukaisuutta hyvin tärkeänä. Valvontapalveluissa (ml. palotarkastuspalvelut) ja asiantuntijapalveluissa yhdenmukaisuutta piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90 % vastaajista.

 

Nuohouksen vapauttamiseen vastaajat suhtautuivat yleisesti varovaisen myönteisesti, mutta on myös paljon vastaajia, jotka pitävät nykyisen piirinuohousjärjestelmän purkamista ja nuohouksen liiketoiminnallisen vapauttamisen vaikutuksia huonoina.

 

Pelastustoimen henkilöstön osaamista ensihoidossa pidetään hyvänä. Myös pelastustoiminnan osaaminen on vastaajien mielestä riittävällä tasolla. Pelastustoiminnan osaamiseen suhtautuvat kriittisimmin pelastustoiminnan ammattilaiset. Vastaavasti valvonta- ja asiantuntijaosaamiseen suhtautuvat kriittisimmin juuri riskienhallinnan ammattilaiset. Koulutusta järjestävien tahojen katsotaan vastaavan osaamistarpeisiin melko hyvin.

 

Vastaajat uskovat pelastustoimen roolin ja merkityksen sisäisen turvallisuuden toimijana vahvistuvan lähitulevaisuudessa. Vain 10 % uskoo roolin pienenevän. Toimintaympäristön uhista merkittävimmiksi vastaajat arvioivat julkistalouden heikon kehityksen. Myös väestön ikääntyminen ja yksinasumisen lisääntyminen on vastaajien mielestä merkittävä uhka samoin kuin väestön keskittyminen ja harvaan asuttujen alueiden palvelutason heikkeneminen.

 

Vastaajat näkevät yhteiskunnan teknologisen haavoittuvuuden pelastustoimen kannalta merkittävämmäksi uhaksi kuin sosiaalisen syrjäytymisen, laajamittaisen maahanmuuton ja epäonnistuneen kotouttamisen tai radikalisoitumisen ja ääriliikkeet. Myöskään ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt tai valtiotason häirintä ja hybridisodankäynti eivät näyttäydy pelastustoimen kannalta merkittävimpinä uhkina. Kaikkiaan edellä mainittuja uhkia pidetään kuitenkin tosiasiallisina ja vastausten perusteella mikään näistä ei saa jäädä huomioimatta.

 

Kyselyn tulokset julkistetaan Turun Logomossa järjestettävillä Palopäällystöpäivillä. Päiviä voi seurata myös etänä striimausten kautta osoitteissa:

 

http://videonet.fi/web/sppl/2016palopaallystopaivat/torstai.html

http://videonet.fi/web/sppl/2016palopaallystopaivat/perjantai.html

http://videonet.fi/web/sppl/2016palopaallystopaivat/lauantai.html

 

 

Lisätietoja Palopäällystöpäivistä ja kyselyn tuloksista antavat:

 

 

Ari Keijonen

toiminnanjohtaja

040 588 4112

ari.keijonen@sppl.fi

 

Sami Kerman

koulutusjohtaja

040 549 2112

sami.kerman@sppl.fi

 

 

Suomen Palopäällystöliitto — Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Sen sijaan turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs