Päiväretkeilijät ja melojat löytäneet Etelä-Konneveden kansallispuiston

Etelä-Konneveden kansallispuiston tyypillinen kävijä on keski-ikäinen jyväskyläläinen nainen, joka vierailee puistossa päiväseltään oman perheensä kanssa. Vierailun tärkeimpiä syitä ovat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä oleminen poissa melusta ja saasteista. Päiväkävijät käyttivät kansallispuistovierailuunsa keskimäärin 15 euroa, yöpyjät 52 euroa. Tulokset käyvät ilmi Metsähallituksen julkaisemasta Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimuksesta, joka toteutettiin 4.5.2015 – 16.3.2016.

Tutkimuksen perusteella kansallispuiston kävijöistä valtaosa (75 %) oli kotimaisia matkailijoita laajasti ympäri Suomen. Eniten matkailijoita tuli Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. Paikallisia lähialueen asukkaita kävijöissä oli reilu viidennes. Lähialueeksi luettiin Rautalammin, Konneveden, Hankasalmen ja Suonenjoen kunnat. Yleisimmin puistossa vierailtiin oman perheen kanssa, 2-5 hengen seurueissa. Päiväkävijöiden keskimääräinen viipymä puistossa oli 3,9 tuntia. Lähes kolmasosa vastaajista oli yöpynyt kansallispuistossa, ja he viipyivät keskimäärin 2,1 vuorokautta.

Puistonjohtaja Tuula Peltonen pitää ilahduttavana sitä havaintoa, että melojat ovat jo löytäneet Etelä-Konneveden kansallispuiston. Melonnan harrastajamäärät ovat yleisesti olleet kasvussa ja erityisesti Etelä-Konnevedellä on nähty mahdollisuuksia kehittää melontamatkailua. Puistonjohtaja yllättyi siitä, että kävijät olivat varsin tyytyväisiä palveluihin nykyisellään sen keskeneräisyydestä huolimatta, ja mikä parasta, valtaosa kävijöiden esittämistä kehittämistoiveista on toteutumassa puiston rakentamisen myötä jo tänä vuonna.

Maisemat ja luonto kiinnostivat ja ihastuttivat
Eniten puistossa harrastettiin luonnon nähtävyyksien katselua, retkeilyä, melontaa ja luonnon tarkkailua. Huomattavan paljon harrastettiin myös luontovalokuvausta. Tärkeimpiä syitä vierailuun olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä poissaolo melusta ja saasteista. Kävijät olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Eniten kiitosta keräsivät pysäköintipaikat, tulentekopaikat ja laavut. Palvelujen määrää pidettiin pääsääntöisesti sopivana, vaikka reittejä, opastusta, tulentekopaikkoja, laavuja ja rantautumispaikkoja toivottiin alueelle lisää. Erityisen paljon kehuja saivat maisemat. Eräs kävijä totesi myös, että ”Vesi on ihan huippupuhdasta! Sitä kannattaa mainostaa ja vaalia. Tällaista en ole nähnyt missään!” Kävijöiden ennakko-odotukset täyttyivät pääsääntöisesti hyvin, heikoimmin odotukset täyttyivät polkujen ja reittien osalta. Valtakunnallisesti vertailukelpoiseksi kävijätyytyväisyysindeksiksi tuli 3,88 asteikolla 1 – 5, jossa 1 tarkoittaa erittäin huonoa ja 5 erittäin hyvää.

Paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset 0,4 miljoonaa
Vastaajat arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 33 euroa puistossa ja sen lähialueella. Päiväkävijät olivat käyttäneet keskimäärin 15 euroa, yöpyjät 52 euroa. Eniten käynnillään kuluttivat lähialueen ulkopuolelta saapuvat kotimaiset majoittujat (56 euroa). Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2015 käyntimäärällä laskettuina noin 401 000 euroa ja työllisyysvaikutukset noin 4 henkilötyövuotta. Nämä luvut kuvaavat kävijöiden rahankäytöstä alueelle muodostuvia välillisiä tai välittömiä rahavirtoja sekä niihin kytkeytyviä työllisyysvaikutuksia.

Vähän yli puolet ensikertalaisia
Vastaajista 78 % ilmoitti Etelä-Konneveden kansallispuiston olevan heidän matkansa ainoa tai tärkein kohde. Vain 6 % oli poikennut puistoon ennalta suunnittelematta. Vastaajista 56 % oli ensimmäistä kertaa alueella. Nykyisen Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella aiemmin vierailleet olivat käyneet alueella keskimäärin neljä kertaa viimeisten 12 kuukauden aikana.

Kansallispuistovierailun koettiin lisänneen hyvinvointia
Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioimiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan lisäsikö kansallispuistovierailu heidän sosiaalista, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointiaan. Noin 80 % vastaajista oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä siitä, että heidän hyvinvointinsa oli lisääntynyt kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, minkä arvoisiksi rahassa mitattuna he arvioisivat tällä kansallispuistokäynnillä kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Vastaajien keskimmäinen arvio eli mediaani oli 100 euroa ja keskiarvo 262 euroa.

Taustaa kansallispuistosta
Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin syyskuussa 2014 suojelemaan kalasääsken uljasta kotimaisemaa. Aavat järvenselät laakeine silokallioineen sekä sokkeloinen Kodanovisen saaristo pystysuorine kallioseinämineen houkuttelevat veneilijöitä ja melojia. Enonniemen jylhät vuorimaat jättiläishaapoineen ja kalliorinteiltä avautuvine huikeine näkymineen kutsuvat puolestaan patikoimaan.

Kävijätutkimuksen menetelmät ja aineisto
Kansallispuiston alkuvaiheen kävijärakenteen selvittämiseksi sekä kävijöiden mielipiteiden huomioimiseksi Metsähallitus käynnisti toukokuussa 2015 alueella kävijätutkimuksen, joka toteutettiin kyselylomakkeiden avulla. Lomakkeita oli saatavilla koko tutkimusajan Lapinsalon ja  Iso Pyysalon saarissa, Hanhitaipaleen kalasatamassa sekä Vuori-Kalajan tulentekopaikalla. Lisäksi aineistoa kerättiin muutamilla aktiivisen keruun päivillä mm. Konnekoskella ja risteilyaluksella. Vastauksia saatiin kaikkiaan 326 kappaletta, mikä on 2,2 % vuoden 2015 käyntimäärästä (14 700). Aineiston keruutavasta johtuen on todennäköistä, että pidempään puistossa viipyneet ovat painottuneet vastaajien keskuudessa, koska heillä on ollut enemmän tilaisuuksia ja aikaa vastata kyselyyn.

Liite: Melontaa Kodanovisella, kuva: Metsähallitus / Jouni Lehmonen

Lisätiedot:

• Erikoissuunnittelija Maija Mikkola, maija.mikkola(at)metsa.fi, puh. 0400 423 476
• Puistonjohtaja Tuula Peltonen, tuula.peltonen(at)metsa.fi, puh. 0400 924 534
• Etelä-Konneveden kansallispuisto: www.luontoon.fi/etela-konnevesi
• Kävijätutkimus kokonaisuudessaan: http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2020