Mateenpilkkijöiden kalastussesonki on taas alkanut. Varma merkki siitä ovat jäälakeuksilla näkyvät otsalamppujen valot. Parhaiten mateita tulee usein pimeän laskeuduttua, mutta kaloja voi saada jo illan vasta hämärtyessä. Sitkeimmät pilkkijät viihtyvät jäällä puoleenyöhön saakka. Jäiden puuttuessa madetta voi lähteä pilkkimään esimerkiksi veneellä tai kajakilla.
Madetta pilkitään yleensä tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun. Keskimäärin paras sesonki sijoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen, kun mateet kerääntyvät kutualueilleen. Etelässä paras pilkkiaika alkaa jo useita viikkoja aikaisemmin kuin pohjoisessa. Jäälle kannattaa mennä viimeistään iltahämärässä, jotta ehtii ajoissa apajille. Kalat aktivoituvat usein heti pimeän tultua.
Hyviä pilkkipaikkoja ovat 1-3 metrin syvyiset hiekka- ja sorapohjaiset lahdet, selkäkarikot sekä salmien ja jokien suut. Mateet kerääntyvät vuosittain samoille alueille, joten hyväksi havaitut pilkkipaikat on syytä painaa muistiin tai tallentaa kartalle. Jäähän vieriviereen kairatut vanhat reiät ovat usein varma merkki hyvästä madepaikasta.
Madetta pilkitään useimmiten mademorrilla tai isolla jigipäällä. Tavallisin pilkin koko on 35-70 grammaa. Madepilkin koukkuun pujotetaan syötiksi kuollut kala tai kalan pala, esimerkiksi särki, silakka, kuore, kiiski tai muikku. Pilkintätekniikkaan kuuluu olennaisena osana pilkin pompottelu pohjaa vasten ja ajoittaiset nostot pompottelujen välillä. Välillä kannattaa myös pitää pilkkiä hetki paikoillaan aivan pohjan tuntumassa. Tärppi voi tulla milloin tahansa ja siihen vastataan välittömällä vastavedolla, jonka tarkoituksena on tartuttaa syöttiin napannut made.
Pilkkivavan ja siiman tulee olla tavallista kestävämpiä, sillä niiden pitää tarvittaessa kestää rajuja tärppejä. Sopiva siiman paksuus on 0,40- 0,70 milliä. Saaliskalat voivat painaa useita kiloja, joten myös kairan tulee olla normaalia suurempi. Varma valinta on halkaisijaltaan 8” oleva kaira. Mateenpilkkijän vakiovarusteisiin kuuluvat myös jäänaskalit, joita ilman jäälle ei pidä lähteä, sekä otsalamppu, kamera, puntari ja lämmintä juotavaa.
Etelä- ja Lounais-Suomessa jäätilanne on ollut koko talven huono, tai niitä ei ole ollut ollenkaan. Pohjoisempana on kuitenkin pääosin hyvät tai kohtuulliset jäät. Onneksi madetta voi pilkkiä myös avovedestä, vaikkapa veneestä, kajakista tai laiturilta.
Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.
Kuvat: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Lisätietoja:
SVK, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, [email protected].
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.
www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen
www.fisuun.fi, www.ottiopas.fi, https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1