”Vappuna, ensimmäisenä varsinaisena kevätpäivänä, ollaan tavallisesti ulkona liikkellä jo aamusta alkaen. Kaikki tuntevat itsensä ikäänkuin vapautuneiksi talven kylmyydestä ja painosta. Sähköä tuntuu olevan ilmassa, se saa sekä nuoret että vanhat liikkeelle – varsinkin jos vielä taivas on sininen ja aurinko paistaa – mieluummin pois kaupungista luonnon helmaan retkeilemään.”
Kotiliesi-lehti piti vuonna 1937 kevätretkeilyä oikeana tapana juhlia vappua. Juhlipa itse missä tahansa, on perinteisille vappuherkuille aina tilausta. Kotitekoinen sima ja jäätelö kruunaavat kevään juhlan.
Jäätelö, kesän merkki jo sata vuotta
Jäätelöstä on tullut suomalaisille kesän merkki. Alunperin jäätelö syntyi Italiassa, jossa keksittiin 1500-luvulla sekoittaa jäästä ja mehusta valmistettuihin jälkiruokiin maitotuotteita. Keksintö levisin nopeasti hovikokkien mukana kaikkialle Eurooppaan.
Suomeen jäätelön toivat venäläiset jäätelökauppiaat, jotka myivät 1900-luvun alussa keväisin ja kesäisin jäätelöä kärryistä puistoissa ja kadunkulmissa. Kauppiaat valmistivat jäätelönsä itse. Makuihin kuuluivat ainakin vanilja, suklaa, mansikka ja sitruuna.
Perinteisesti jäätelökioskit avataan yhä vapun aikaan, ja monelle ensimmäinen jäätelöpallo on vappuperinteistä tärkeimpiä.
Jäätelön suosio piti jopa sotavuosina, jolloin kermaa ja munia säännösteltiin. Korvikejäätelö valmistettiin kuoritusta maidosta, sakariinista ja liivatteesta. Toisaalta jäätelö oli taloudellinen sesonkiherkku jo ennen säännöstelyä. Munien hinta laski keväällä, koska kanat munivat ahkerasti valon lisääntyessä.
Jäätelöä ei ennen sotia pidetty minä tahansa herkkuna, vaan sen terveysvaikutuksia korostettiin. 1930-luvulta säilyneessä kotijäätelön ohjeessa nimenä onkin ”vitamiinijäätelö”. Ohjeessa jätetään kerma kuumentamatta vitamiininsaannin toivossa. Herkullinen maku yksin riittäisi ohjeen myyntivaltiksi nykyisin. Aikanaan sen kuitenkin toivottiin myös ravitsevan.
Perinnejäätelö Lottakanttiinin tapaan
1 l kermaa,
6 munankeltuaista,
100 g sokeria,
2 tl. vanilliinisokeria.
Munankeltuaiset ja sokeri vatkataan. Kerma ja vanilliinisokeri lisätään ja seos kaadetaan jäätelöpurnukkaan. Jäädytetään kuten tavallisesti.
H u o m.! Vitamiinien säilymisen vuoksi kermaa ei kuumenneta.
Kotijäätelön perusohjetta voi helposti tuunata kotona. Lottakanttiinissa Tuusulan Rantatiellä pääsee vappuna maistamaan kanttiinin omatekoista, salaisella reseptillä maustettua versiota.
Lähteet
Kotiliesi 1937
Lotta Svärd 10/1929
Lotta Svärd 8/1929
Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999.
Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005.
Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö. Lottamuseo avattiin yleisölle vuonna 1996.
Lisätietoja: Käyntiosoite:Rantatie 39, Syväranta04310 TuusulaMuseo p. 09 274 1077© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1