Heilini Lady Birdland on Pekka Kuivalaisen esikoisromaani. Se kertoo epätyypillisestä parisuhdedraamasta, mutta myös intohimoisesta rakkaudesta – jazziin. Kirja käsittelee nuoren itähelsinkiläisen jazzkitaristin näkökulmasta kysymystä, onko köyhyys periytyvää, kuten varallisuus näyttää olevan. Kirjan tarinassa eri yhteiskuntaluokat ja kieliryhmät kohtaavat, jolloin voi syntyä sekä kiusallisia että myös koomisia tilanteita, kun käyttäytymiskoodit ja kotoa opitut asenteet ovat lähtökohdiltaan kaukana toisistaan.
Kuivalaisen romaanin keskiössä olevan avoparin osapuolet ovat kuin magneetin vastakkaismerkkiset navat, kaikessa toistensa vastakohdat. Äidinkieleltään, varallisuudeltaan, mielipiteiltään, harrastuksiltaan, ja koulutukseltaan. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja odotuksia heidän avoliittonsa on kuitenkin kestänyt jo seitsemän vuotta, mutta viime aikoina varakkaan lääkäripuolison mitta on alkanut täyttyä avomiehensä saamattomuuden ja musiikillisten haihattelujen seurauksena.
”Miksi naiset rakastuvat niin helposti muusikkorenttuihin?”. Tätä mysteeriä pohtii köyhä jazzkitaristi, joka erinäisten sattumien seurauksena on onnistunut saamaan avopuolisokseen varakkaan puumanaisen. Kitaristin kehitystarina etenee minä muodossa, kun hän kertoo elämänsä vaiheista ja sattumuksista muusikkona ja vihtorina Eirassa.
Päähenkilö yrittää tehdä myös tavanomaisia palkkatöitä, mutta huonolla menestyksellä. Hän ei missään tilanteessa ole valmis tinkimään intohomoisesta perinnejazzin harrastuksestaan, vaikka hänen hiipuva kitarakoulunsa ja vähälukuiset keikat eivät elätä ilman avovaimon vastahakoista sponsorointia.
Romaani on huumoripitoinen kertomus myös päähenkilön johtaman jazztrion seikkailuista New Yorkissa ja Suomessa. Trio yrittää saada lisää arvostusta Suomen ahtaissa ja kriittisissä jazzpiireissä metsästämällä epätoivoisesti keikkoja Manhattanilla, tuolla jazzin Mekkassa ja unelmien Birdlandissä.
Viime vuosikymmenien aikana suomalaisessa kirjallisuudessa on harvoin käsitelty vahvan naisen ja heikon miehen välistä epätyypillistä parisuhdetta. Kirjan päähenkilö ei häpeile asemaansa vihtorina ja tohvelisankarina. Hänen mielestään se on varsin sopiva rooli taiteilijasielulle ja jazzmuusikolle, vaikka se usein merkitsee nöyryytyksiä ja kiivaita saarnoja, joita vahvempi mies ei pitkään kuuntelisi.
Pekka Kuivalainen on Otaniemen kasvatteja ja teekkarihuumorin ystävä. Tämä näkyy esikoisromaanin kerronnassa. Kirjoittaja on toiminut vuosikymmeniä professorina, ja hän on julkaisut aikaisemmin pari sataa tiedejulkaisua sekä yhden huumorilla maustetun muistelmateoksen ”Elämä pitkä, Kuivalainen Lyhyt”.
Työn alla on romaani Petsamon valtauksesta keväällä 1920. Tähän kirjoittajalla on käytettävissään isoisän päiväkirjat, joista löytyy runsaasti materiaalia ja yksityiskohtia hyvään romaaniin.
Lisätietoja ja näytekappaleet:
Pekka Kuivalainen / Bookcover
[email protected] / [email protected]
puh. 0400-399 318 (Bookcover)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1