Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vastuullisen kalastajan ympäristöohjeiden avulla huolehdit kalastaessasi myös luonnosta.
Erityisesti vapaa-ajankalastajat hyötyvät jokamiehenoikeuksista onkia ja pilkkiä vapaasti sekä kulkea, veneillä, uida ja peseytyä vesistöissä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) pyrkii vähentämään tästä aiheutuvaa häiriötä sekä ranta- ja saaristoluonnon roskaamista ja kulumista.
Tiedottaja Jaana Vetikko muistuttaa, että voimme kaikki omalla toiminnallamme suojella ja parantaa ympäristön tilaa.
– Pääsääntöisesti me suomalaiset olemme vastuullisia kalastajia, mutta joukkoon mahtuu myös tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta. Kalastaessa, kuten aina luonnossa, on vastattava omasta käytöksestään ja toimittava kestävästi.
Siimat ja koukut pois luonnosta
Kalastuksesta ei saa aiheutua häiriötä tai haittaa toisille ihmisille, linnuille tai muille luontokappaleille. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa, ja vie myös muiden jättämät roskat pois luonnosta.
Erityisesti kalastussiimoja ja koukkuja ei saa jättää luontoon. Vetikon mukaan ne voivat aiheuttaa suurta tuskaa linnuille ja muille pienille eläimille. Siimat takertuvat herkästi lintujen jalkoihin ja voivat pitkään jalan ympäri kietoutuneena aiheuttaa kuolion ja linnun hitaan kuoleman.
Siimat eivät myöskään lahoa luonnossa juuri lainkaan. Perinteisen monofiilisiiman maatuminen kestää arviolta 600 vuotta, monikuitusiiman sitäkin kauemmin. Vetikko kehottaa katkomaan siimavyyhdit aina lyhyeksi silpuksi.
– Kaikki ylimääräiset siimanpätkät on helppo kerätä talteen, pätkiä ne esimerkiksi puukolla tai saksilla lyhyeksi ja heittää ne sitten roskiin. Siimat voi myös pyöritellä talteen ja hävittää reissun jälkeen asiaankuuluvasti, esimerkiksi polttamalla.
Anna kutu- ja pesintärauha
Luonnossa tulee kulkea varoen siten, että siitä jää mahdollisimman vähän jälkiä. Erityisesti kallioiden kasvillisuus, jäkäliköt, dyynialueet ja märät avosuot kestävät huonosti liikkumisen aiheuttamaa kulutusta.
– Kahlaamista varsinkin pienissä virtavesissä lohikalojen kutuaikaan ja sen jälkeen, aina poikasten kuoriutumiseen asti seuraavalle keväälle, kannattaa myös välttää. Soran sekaan asettuneen mädin täytyy saada pysyä aivan paikallaan siihen asti, kunnes poikanen ui itse soran seasta pois, Vetikko sanoo.
Veneillessä on hyvä pitää mielessä, että vauhdikas meno ja meteli saattavat häiritä kaloja, rantakasvillisuutta, lintuja tai muita vesien käyttäjiä. Lintujen pesimäaikaan on vältettävä niiden häiritsemistä ja esimerkiksi lintujen pesimäluodoille rantautumista.
Suojele kalavesiä ja -kantoja
SVK:n keväällä teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista ei tiedä, että kalastus on osa vesien suojelua. Joka kymmenes on aiheesta jopa eri mieltä.
– Oikeat valinnat ja toimintatavat ovat tärkeitä: mitä lajeja kalastamme, missä, mihin aikaan ja millaisilla välineillä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että kalakantoja voi hoitaa itsekin hyödyntämällä monipuolisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Esimerkiksi vähempiarvoisena pidetty särki on maukas ruokakala ja siinä on vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia kahdeksan grammaa per kilo, Vetikko kertoo.
Vieraasta vesistöstä pyydettyjä syöttejä ei saa käyttää. Vesieliöitä ei pidä siirtää vesistöstä toiseen, ei elävänä eikä kuolleena, ilman viranomaisen lupaa. Vieraat kannat tai lajit saattavat sekoittaa alkuperäistä geeniperimää, vahingoittaa alkuperäistä ekosysteemiä tai levittää vakavia tauteja.
Jos huomaa ympäristössä luonnottomia kalakuolemia, saastumisen merkkejä tai muita äkillisiä ympäristömuutoksia, niistä on aina ilmoitettava viranomaisille heti. Havainnot voivat olla ratkaisevia suuremman ympäristöongelman välttämisessä.
Haukitehtaita ja talkoita
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tekee käytännön kalavesien hoitotyötä sekä vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon ympäristön ja kalavesien hyväksi. Ympäristötyötä ohjaa kala- ja ympäristötoimikunta, jonka tehtävänä on tukea vastuullisen, ekologisesti tietoisen vapaa-ajankalastuskulttuurin edistämistä Suomessa.
Kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan tällä hetkellä vaikuttamisen keskiössä ovat kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Ne määrittelevät, miten kunkin alueen vesiä hoidetaan ja miten niissä kalastetaan.
Tärkeä osa kalavesistöjen hoitoa ovat elinympäristökunnostukset. Esimerkiksi Haukitehdas-hankkeensa kautta SVK kunnostaa kosteikkoja hauille ja ahvenille sopiviksi kutualueiksi.
– Vesistöjen happamoituminen, rehevöityminen ja monet muut ihmisten toimet ovat vähentäneet haukien kutupaikoiksi sopivia alueita. Kunnostamamme kosteikot voivat tuottaa suuria määriä poikasia, Rautanen kiittelee.
Hankkeen edistämistä voi tukea liittymällä SVK:n henkilöjäseneksi tai lahjoittamalla. Kortensa voi kantaa kekoon myös osallistumalla kunnostus- tai siivoustalkoisiin oman alueen kalavesien hyväksi.
Tietoa kyselytutkimuksesta:
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007 henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja, mielipiteitä ja asenteita.
Tietoa julkaisijasta:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.
Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein. Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, [email protected]
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, p. 0400 946 968, [email protected]
kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, p. 045 113 3050, [email protected]
www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ymparisto/
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1