Kesän 2022 Lollapalooza -festivaali Tukholmassa oli lähtölaukaus Ingrosson uran nousulle kun hän yhdessä mahtavan bändinsä kanssa valloitti yleisön. Kesällä 2023 artisti keikkaili isoilla lavoilla ympäri Ruotsia ja teki menestyksiä menestysten perään. Ensi kesänä Ingrosso lähtee “Better Days” -kiertueelleen, joka päättyy kahteen esiintymiseen Suomessa, Pietarsaaren ikärajattomaan konserttiin sekä Raasepori Festivaliin Tammisaaressa.
Benjamin Ingrosso on voittanut Ruotsin Melodifestivalen -euroviisukarsintakilpailun, tehnyt top-listoille päätyneitä albumeita, voittanut Kristallen -gaalan TV-palkinnon, Ruotsin Grammis -gaalan vuoden artisti 2022 -palkinnon, sekä saanut lukuisia ehdokkuuksia P3 Guld- ja Grammis -gaaloissa. Vaikuttavalla ansioluettelollaan Benjamin Ingrosso on vain muutamien vuosien aikana kasvanut yhdeksi Ruotsin tykätyimmäksi artistiksi ja persoonaksi. Ingrosso julkaisi tammikuussa 2024 uudelta albumiltaan englanninkielisen singlen “Kite” joka nousi nopeasti radio- ja streamauslistojen kärkeen Ruotsin lisäksi lukuisissa muissa maissa.
Ingrosson suosio on lähtenyt hurjaan nousukiitoon viimeisten vuosien aikana Suomessa ja suosion myötä luvassa onkin nyt erittäin odotettu ikärajaton jättikonsertti Pietarsaaren keskuskentällä elokuussa.
“Benjamin Ingrosso on ollut kävijäkyselyissämme yksi toivotuimmista artisteista viimeisten vuosien aikana, olemmekin todella iloisia voidessamme toteuttaa yhdessä hänen kanssaan odotettu jättikonsertti Pohjanmaalla ja Pietarsaaressa kesällä 2024. Viime kesän 2023 Gyllene Tiderin Suomen- konserttien kävijöille tekemässämme kyselyssä Benjamin Ingrosso nousi ylivoimaisesti toivotuimmaksi artistiksi. Odotammekin Pietarsaaren jättikonsertin lippujen tulevan nopeasti loppuunmyydyksi lipunmyynnin käynnistyttyä. Konsertin järjestelyissä ja taustalla on mukana tärkeä yhteistyökumppanimme Netticket. ” -Tommi Mäki, promoottori
Pietarsaaren konsertissa nähdään lämmittelijöinä Benjamin Ingrosson lisäksi myös muita esiintyjiä, jotka julkaistaan myöhemmin keväällä.
Benjamin Ingrosso konsertin showtime n. klo 21.30. Muiden esiintyjien esiintymisajat julkaistaan myöhemmin.
Pietarsaaressa päästään nauttimaan ruotsalaisten tähtiartistien musiikista kahtena päivänä, sillä jo aiemmin julkaistu Tomas Ledinin konsertti järjestetään samana viikonloppuna. Tomas Ledin esiintyy lauantaina 17.8. ja konsertti siirretään Koulupuistosta Pietarsaaren keskuskentälle, jossa myös Benjamin Ingrosso esiintyy edeltävänä päivänä. Molemmat konsertit järjestää kotimainen nuorten yrittäjien omistama Nordic Live Productions.
Perusliput (ikärajaton)
SUPER EARLY BIRD 59,90 € 2.4. klo 10.00 - 7.4. tai kunnes kiintiö loppuu
EARLY BIRD 69,90 € 8.4. - 14.4. tai kunnes kiintiö loppuu
NORMAALIT HINNAT 79,90 € 15.4. alkaen tai jos aiemmat kiintiöt loppuvat
VIP- liput (K18)
SUPER EARLY BIRD 99,90 € 2.4. klo 10.00 - 7.4. tai kunnes kiintiö loppuu
EARLY BIRD 119,90 € 8.4. - 14.4. tai kunnes kiintiö loppuu
NORMAALIT LIPUT 139,90 € 15.4. alkaen tai jos aiemmat kiintiöt loppuvat
Konsertti on ikärajaton, mutta konsertissa on rajattu anniskelualue ja K18 VIP- alue.
Lisätietoja: nordiclive.fi/benjaminingrosso/
AIKATAULU (alustava)
18.00 Portit aukeaa
19.00 TBA (myöhemmin ilmoitettava artisti) esintyy
21.30 Benjamin Ingrosso
00.00 Alue kiinni
Mediapankki: https://www.dropbox.com/scl/fo/4jj061iuelaqz2hvi2a5p/AHCyLeKwl9EOdnI2iMDl59o?rlkey=763m0egmwk8rtrwwrirgrz2jo&dl=0
Sommaren 2022 på Lollapalooza blev startskottet på Ingrossos väg mot toppen då artisten tillsammans med sitt fantastiska band tog publiken med storm. Sommaren 2023 spelade han runtom i Sverige på de stora scenerna och gjorde succé efter succé. Nästa sommar är han ute på sin egen turné “Better Days” som avslutas med två spelningar i Finland: konserten utan åldersgräns i Jakobstad och Raseborg Festival i Ekenäs
Benjamin Ingrosso har vunnit Melodifestivalen, toppat album- och singellistan, vunnit Kristallen för årets TV-pris, vunnit Grammis som årets artist 2022 samt haft flera nomineringar både på P3 Guld och Grammis. Med ett imponerande CV har Benjamin Ingrosso på bara några år blivit en av Sveriges mest omtyckta artister och personligheter. Ingrosso släppte en ny singel “Kite” från sitt nya album i januari 2024 och låten klättrade snabbt till toppen på radio- och streaminglistor inte bara i Sverige utan även i många andra länder.
Ingrossos popularitet har tagit fart de senaste åren i Finland och med populariteten kommer nu en väldigt efterlängtad storkonsert till Jakobstads centralplan i augusti.
“Benjamin Ingrosso har varit en av de mest efterfrågade artisterna under de senaste åren, och vi är mycket glada över att vi kan tillsammans med honom förverkliga en efterlängtad storkonsert i Österbotten och i Jakobstad sommaren 2024. Benjamin Ingrosso var överlägset den mest önskade artisten i en enkät som skickades till besökarna på Gyllene Tiders konserter i Finland förra sommaren 2023. Vi förväntar oss att biljetterna till konserten blir snabbt slutsålda efter att biljettförsäljningen har börjat. Vår viktiga samarbetspartner Netticket är med i arrangemangen av konserten.” -Tommi Mäki, promotor
Förutom Benjamin Ingrosso, kommer vi även att se andra artister på Jakobstads konsert, som publiceras senare på våren.
Benjamin Ingrosso börjar spela ungefär kl. 21.30. Andra artisternas speltider publiceras senare.
I Jakobstad spelar svenska stjärnartister i två dagar, eftersom den tidigare annonserade konserten med Tomas Ledins ordnas samma helg. Tomas Ledin spelar på lördag 17.8. och konserten flyttas från Skolparken till Jakobstads centralplan, där Benjamin Ingrosso spelar dagen innan. Båda konserterna ordnas av det inhemska företaget Nordic Live Productions.
Normalbiljetter (ingen åldersgräns)
SUPER EARLY BIRD 59,90 € 2.4. kl. 10.00 - 7.4. eller tills biljettkvoten har sålt slut
EARLY BIRD 69,90 € 8.4. - 14.4. eller tills biljettkvoten har sålt slut
NORMALPRIS 79,90 € från 15.4. framåt eller när andra biljettkvoterna har sålt slut
VIP- biljetter (Åldersgräns: 18 år)
SUPER EARLY BIRD 99,90 € 2.4. kl. 10.00 - 7.4. eller tills biljettkvoten har sålt slut
EARLY BIRD 119,90 € 8.4. - 14.4. eller tills biljettkvoten har sålt slut
NORMALPRIS 139,90 € från 15.4. framåt eller när andra biljettkvoterna har sålt slut
Konserten har ingen åldersgräns, men konserten har ett begränsat utskänkningsområde och ett VIP-område med en åldersgräns på 18 år.
Mer information: nordiclive.fi/benjaminingrosso/
TIDTABELL (preliminär)
18.00 Portarna öppnas
19.00 TBA (meddelas senare)
21.30 Benjamin Ingrosso
00.00 Området stängs
Mediapankki: https://www.dropbox.com/scl/fo/4jj061iuelaqz2hvi2a5p/AHCyLeKwl9EOdnI2iMDl59o?rlkey=763m0egmwk8rtrwwrirgrz2jo&dl=0
La Tierra Blanca (suomeksi Valkoinen maa) on espanjalaisen flamencoperinteen ja laulaja Anna Murtolan omien pohjoisten juurien välinen liitto. Oulusta lähtöisin olevan Murtolan musiikin sanoitukset ja teemat ammentavat pohjoisesta luonnon- ja mielenmaisemasta, henkilökohtaisista kokemuksista sekä menneisyyden tarinoista – jopa suomalaisesta kansanperinteestä. Ohjelmisto on peräisin Murtolan samannimiseltä albumilta, joka valittiin muun muassa vuonna 2023 Saksan levykriitikoiden vuoden albumi -ehdokkaaksi.
Konsertissa luonnonäänten ja synteettisten äänimaisemien kollaasit kohtaavat ihmisäänen herkkyyden ja aseistariisuvan voiman. Pohjoista valoa ja varjoa hohkaava videotaide yhdistyy flamencon ilmaisuvoimaiseen perinteeseen ja pohjoismaisen flamencon huippumuusikoista koostuvan kokoonpanon tinkimättömään musiikilliseen osaamiseen. Laulaja Anna Murtolan rinnalla esiintyvät kitaristi Joonas Widenius, lyömäsoittaja Ricardo Padilla, viulisti Lotta-Maria Heiskanen, pianisti Merve Abdurrahmani ja kanteleensoittaja Hanna Ryynänen. Äänitaiteen kokonaisuuteen on luonut Paavo Impiö ja videotaiteesta vastaa JP Manninen.
Järvenpää ei ole tuntematon matkakohde, vaan tuttu jo Sibelius-Akatemian opiskeluajalta maailmaa matkanneelle Anna Murtolalle:
– Opiskellessani maailmanmusiikin maisteriohjelmassa vietin useita jaksoja kauniissa Kallio-Kuninkalan toimipisteessä eli “Kunkkulassa”. Oli mieletön etuoikeus saada keskittyä musiikin tekemiseen, oppimiseen ja muusikkona kasvamiseen sellaisissa luonnonkauniissa puitteissa. Myös Järvenpää-talo on tullut hiljattain tutuksi esiintymispaikkana, kun esiinnyin siellä helmikuussa OSIRIS teatterin Minun elämäni, Ukraina! -näytelmässä, jossa sekä soitan että näyttelen.
Anna Murtolan musiikista sanottua:
“Konsertti oli sellainen kokonaistaide-elämys, että saliin olisi halunnut jäädä olemaan. Hetkestä halusi pitää kiinni. Läsnäolon taidetta, musiikkia korville ja sielulle! Eri osa-alueet keskustelivat keskenään. Ne solisivat ja liplattivat yhteen. Jäätä, vettä, siltoja, nuoria mäntyjä, koivuklapien kalketta ja tuomenkukkia.” Eeva Kauppinen, kulttuurikriitikko, Kaleva
“Levy on väkevä, herkkä, kuulas, roihuava, jään kirkas, inhimillisen lämmin, täynnä tunnetta ja tarinoita, jotka ammentavat Murtolan omasta kokemusmaailmasta ja juurista.” Amanda Kauranne, YLE RADIO
“La Tierra Blanca on alkuvuoden hienoimpia levyjä.” Kansanmusiikki-lehti
To 11.4. klo 19 Sibelius-sali, Järvenpää-talo (Hallintokatu 4, Järvenpää)
Liput: 20 € / 18 € / 15 € / Kaikukortti
Järvenpää-talon lippumyymälästä, muista Lippu.fin myyntipisteistä tai Lippu.fi-verkkokaupasta (alk. +1,5 €) sekä Järvenpää-talon lipunmyynnistä tuntia ennen tapahtumaa.
Lisätietoja:
Heidi Jäntti
kulttuurituottaja
Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, Hyvinvoinnin palvelualue
puh. 040 315 2201
heidi.jantti(at)jarvenpaa.fi
“Yllätyimme lyhytelokuvakilpailun suosiosta. Mukaan haki 521 ihmistä 56:lla elokuvalla. Nyt katsojatkin pääsevät vihdoinkin näkemään nämä upeat jatkoon päässeet 37 elokuvaa neljässä näytöksessä festivaalin lauantaina. Lyhytelokuvakilpailun finaalinäytökset yllättävät takuulla katsojat monipuolisuudellaan ja tunteiden kirjolla. Kangasala pursuaa lahjakkaita tekijöitä elokuvamaailmasta niin harrastaja- kuin ammattilaiskentällä!”, elokuvafestivaalin tuottaja Tiia Ennala iloitsee.
Lyhytelokuvakilpailun pääpalkintona on 1000 € rahapalkinto. Voittajan valitsee tuomaristo, johon kuuluu suomalaisen elokuva-alan kärkinimiä; Marko Talli (Yellow Film, Head of Films, tuottaja), Eero Herranen (näyttelijä ja somevaikuttaja @eurohoo), Tuija Halttunen (käsikirjoittaja ja ohjaaja, Näin pilvet kuolevat), sekä Ilkka Rahkonen (elokuva-alan konkari joka tunnetaan Film Tampereesta ja Hollywood-tuotantojen kuten DUAL -elokuvan tuomisesta Suomeen).
Tapahtuman tarkoituksena on tuoda ihmiset yhteen elokuvakulttuurin pariin ja tarjota heille elokuvaelämysten lisäksi myös opittavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa, mahdollisuuksia verkostoitua ja osallistua mukaan ohjelmaan. Siksi festivaali tarjoaa kaiken oheisohjelman maksuttomana.
Elokuvanäytöksiin saa ostettua yksittäisiä elokuvalippuja 10/9 € hintaan. Ensimmäistä kertaa myynnissä on myös festivaalirannekkeita, joilla pääsee edullisesti ja vaivattomasti kaikkiin päivän elokuvanäytöksiin.
Elokuvien historiasta kiinnostuneille perjantain ohjelmistossa on vanhojen Kangasala-aiheisten lyhytfilmien näytös, sekä Suomen lyhytelokuvahistorian pioneerin, Raimo Siliuksen, luento lyhytelokuvien historiasta.
Lauantai aloitetaan Näin pilvet kuolevat -dokumenttielokuvalla ja tekijätapaamisella. Sen jälkeen nähdään lyhytelokuvakilpailun finalistien neljä näytöstä, myös yleisö saa äänestää suosikkiaan. Illan kruunaa Wacky Tie Films esittää -näytös, jossa nähdään kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla kiertäneitä ammattilaistuotantojen lyhytelokuvia, kuten juuri ensiesityksen saanut ja palkittu Lasse kaatuu, voi ei!. Wacky Tie esittää -näytöksen lyhytelokuvia on pohjustamassa Wackyn tuottaja Pasi Hakkio ja Film Tampereen Niina Virtanen. Iltaa jatketaan näyttelijä Jere Saarelan vetämässä aikuisille ja nuorille suunnatussa näyttelijätyöpajassa. Loppuillan ohjelmassa on elokuvatietovisa ja livemusiikkia Jalmarissa, verkostoitumista ja rentoa yhdessäoloa. Livemusiikista vastaa The Voice of Finlandista tuttu brittilaulaja Colin Hartley.
Sunnuntaina keskitytään ammattilaistuotantoihin tekijätapaamisineen, työpajoihin sekä luentoihin. Aamu alkaa Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri -elokuvanäytöksellä ja tekijätapaamisella, paikalla kertomassa elokuvastaan on Heikki Salo ja Timo Kahilainen, keskustelua on moderoimassa tuottaja Ilkka Niemi Legenda Film&Tv -tuotantoyhtiöstä. Tilaisuus on osa Legendan 20-vuotisjuhlavuotta. Sunnuntaina koetaan myös paikallinen kuuluisuus, lasten ja nuorten tekemä Charles Smith – Tehtävä Kangasalla -elokuva ja nuori elokuvantekijä Aaro Riponiemi saapuu kertomaan millaista on olla nuori elokuvantekijä. Juuri ensi-iltaansa viettänyt Kyllä isä osaa -elokuva esitetään sunnuntain ohjelmistossa, ja paikalle saapuu ohjaaja Panu Raipia tekijätiimin kera kertomaan elokuvasta ja sen vaiheista.
Sunnuntain runsaasta työpaja-, ja luentotoiminnasta vastaa Tiktokista tuttu näyttelijä Eero “Eurohoo” Herranen, Ari Savonen ja Heikki Häkkinen. Lapsille ja nuorille suunnatussa “Miten musta tulee näyttelijä” -työpajassa sukelletaan Eero Herrasen kanssa näyttelijätyön maailmaan, ja hän jakaa vinkkejä näyttelemisen aloittamiseen. Tehostemaskeerauksesta kiinnostuneet pääsevät elokuvamaskeeraaja Ari Savosen työpajaan, jossa elävälle mallille maskeerataan tehostemaskeeraus. Savonen opettaa miten kotikonstein voi tehdä näyttäviä maskeerauksia. Festivaalin viimeisessä luennossa lavasterakentaja Heikki Häkkinen kertoo työstään lavasterakentajana ja isomman luokan elokuvien lavastuksesta. Häkkinen on tunnettu mm. Myrskyluodon Maijan kulissien rakentamisesta.
Festivaalien päätöstapahtumassa sunnuntai-illan palkintogaalassa selviää, kuka voittaa historian ensimmäisen Kangasala Film Festival -lyhytelokuvakilpailun pääpalkinnon. Myös muut palkinnot (Yleisön suosikki ja Paras meininki -palkinnot) jaetaan palkintogaalassa.
Koko viikonlopun festivaalissa saa nauttia myös maksuttomasta Lasten yhteistötaidepajasta, jossa pääsee askartelemaan oman aarteen. Dokumentaariseen Meidän Kangasala -valokuvanäyttelyyn vapaa pääsy. Kulttuuriravintola Jalmarissa elokuva-aiheinen menu viikonlopun ajan (leffamaailmasta tuttuja ruoka-annoksia ja cocktaileja). Nuva Game Cornerissa sunnuntaina klo 13-19 pingistä, pinssipajaa, hengailua ja videopelejä.
Tapahtuman järjestää Kangasala-talo yhdessä kumppaneiden kanssa: Kangasalan Sanomat, Visit Kangasala, OP Kangasala ja Tredu
Liitteenä koko ohjelmisto myös listauksena tekstinä ja julisteena.
Lisätietoja ja median vapaalipputiedustelut:
Tiia Ennala, tuottaja
tiia.ennala@kangasala-talo.fi, p. 050 530 1512
Makaronitehdas syntyi unelmasta. Unelmasta, jossa tunnelmallisessa pastaravintolassa kaikki ruoka valmistettiin paikan päällä, palvelu oli ensiluokkaista ja asiakkaat viipyivät pitkään. Päätimmekin toteuttaa unelmaamme, ja aloitimme unelmiemme pastaravintolan suunnittelun. Vuoden valmistelun jälkeen Makaronitehdas aloitti toimintansa Hangossa. Tämän jälkeen Makaronitehdas on laajentunut seitsemän ravintolan ketjuksi pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun.
Ravintola Makaronitehtaalla olemme ylpeitä taitavasta henkilökunnastamme. Ravintolamme pastakokit valmistavat päivittäin tuorepastaa, jonka raaka-aineita on kaksi: italialainen durumvehnäjauho sekä suomalaiset kananmunat.
Makaronitehtaan keittiön sydän on suuri italialainen pastakone, jonka pronssiterien läpi kulkiessaan taikinamme muuttuu erimuotoisiksi pastaherkuiksi. Kone on sijoiteltu niin, että vieraamme voivat myös seurata pastan valmistumista.
Kastikkeissamme käytämme muun muassa laadukkaita tomaatteja, oliiveja, tatteja, lammasta, ja tietysti runsaasti aitoa parmesaania. Olemme panostaneet myös kuohuviini- ja samppanjavalikoimaan. Moni asiakkaistamme nauttiikin lasillisen kuplivaa pasta-annoksensa kera.
Keittiömestari suosittelee PilPil -pastaa joka maukas, raikas ja kesäinen.
Espanjalaisesta Gambas PilPil -annoksesta inspiraationsa saanut jättirapupasta. Lempeän tulisessa valkosipuliöljyssä tiristettyjä jättirapuja valkoviinipersiljaliemessä, korianteria ja limemehua (L, M).
Keittiömestarina toimii Jarkko Hautamäki, joka on alaa kokenut ja nähnyt keittiön rautainen ammattilainen. Keittiöfilosofiaan kuuluu se, että tehdään tuoretta pastaa ja maukkaat kastikkeet alusta loppuun itse. Juomafilosofiaan kuuluu itse maahantuotu samppanja.
”Älä laita sivuasioita pääasioiden edelle.”
. . .
Katso kaikki ravintolat: www.makaronitehdas.fi/yhteystiedot
Pääsiäislomalla kansallispuistoihin suuntaavien retkeilijöiden on hyvä huomioida kevättalveen liittyvät turvallisuusasiat. Vaikka hanki tai jää aamulla yöpakkasten jälkeen kantaisikin, voi tilanne iltapäivän auringossa olla toinen. Turvallisinta on aina liikkua merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksien rinnealueilla.
”Oulangan kansallispuistossa jokijäillä ja jääkansilla liikkumisesta on tehty havaintoja tänäkin vuonna. Sekä Oulankajoki että Kitkajoki virtaavat voimakkaasti eikä jäälle pidä mennä. Lumien sulaessa joen tulvavedet nousevat lähes joka kevät Karhunkierroksen poluille, mikä rajoittaa reitillä liikkumista,” virkistyskäytön erityisasiantuntija Airi Kallunki Metsähallituksesta kertoo.
Lemmenjoen kansallispuistossa hiihtoreitti-huoltoura on suljettu tältä keväältä, sillä jää on murtunut Ravadaskönkään kohdalla.
”Lemmenjoen kansallispuistossa on jo tehty reittimuutoksia kevään edettyä normaalia nopeammin. Virta syö jäätä koko ajan altapäin, joten jään kantavuus voi muuttua hyvin äkkiä. Seuraamme tilannetta, mutta kehotamme retkeilijöitä kiinnittämään erityistä huomiota olosuhteisiin”, virkistyskäytön erityisasiantuntija Alexander Kopf Metsähallituksesta korostaa.
Retkikohteeseen kannattaa aina tutustua huolella etukäteen. Luontoon.fi-verkkopalvelusta löytyy ajankohtaista tietoa retkikohteista, reittien vaativuudesta ja retkeilijän varusteista.
Naskalit ja kelluttavaksi pakattu reppu mukaan jäälle
Jäällä retkeiltäessä on tärkeää pakata reppu vesitiiviisti ja kiinnittää reppu mahavyöllä tukevasti kiinni. Näin reppu pysyy paikallaan, jos jää pettää alta. Reppu kelluttaa, mikä tekee myös avannosta pois kipuamisesta helpompaa. Kännykkä, vaihtovaatteet ja tulitikut tulee pakata tiiviisti muovipusseihin, jotta ne pysyvät varmasti kuivina vahingon yllättäessä.
Naskalit pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi kaulassa roikkumassa. Jään pettäessä naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla kavutaan hyisestä vedestä kantavalle jäälle. Kevättalven jäillä jääpiikki/-sauva on hyvä lisävaruste. Sen avulla voi kokeilla jään kestävyyttä ja myös hädän tullen auttaa itsensä tai toisen ylös avannosta.
Vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat, järvessä olevien lähteiden kohdat, vedenalaisten karien ympäristö ja virtaavat paikat. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Myös kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan.
Hankikanto on parhaimmillaan pakkasöiden jälkeen
Puhtaille hangille lumikengillä tai eräsuksilla suuntaaville parasta retkiaikaa ovat aamu ja aamupäivä. Hangen kuori pehmenee päivän mittaan, jos aurinko sitä lämmittää. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen ja varautua siihen, että matkateko hidastuu huomattavasti, jos hanki alkaa upottamaan.
Lumivyöryjä on raportoitu tänä vuonna Pohjois-Suomen tuntureilla jo useita kymmeniä. Lumivyöryyn joutunut on vaarassa loukkaantua eteen tuleviin esteisiin, sekä vaarassa hautautua lumen alle. Lumivyörymaastot välttää parhaiten, kun kulkee merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella.
Lumi ei pelkästään vyöry vaan peittää alleen kuoppia, koloja ja puroja, joihin saattaa juuttua tai pudota. Paksusta lumikerroksesta on fyysisesti raskasta nousta ylös ja paksu lumipeite myös hidastaa etenemistä.
Lisätietoja:
Airi Kallunki, virkistyskäytön eritysasiantuntija, Metsähallitus puh. 040 4829 750
Alexander Kopf, virkistyskäytön eritysasiantuntija, Metsähallitus puh. 040 5378 853
Retkeilyn turvallisuus
Oulangan kansallispuisto
Lemmenjoen kansallispuisto
Valtakunnallinen, 55-vuotias ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on huolehtinut Pohjanlahden saariston ja meriluonnon puhtaudesta jo 80-luvulta lähtien. Yhdistys on muun muassa ollut luomassa alueelle ainutlaatuista retkisatamaverkostoa, jotta nykyään Unescon maailmanperintökohteenakin tunnetulla vesistöalueella voisi virkistyä ympäristöä vähän kuormittamatta. Nykyään Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää alueella lähes kolmeakymmentä retkipaikkaa huusseineen ja nuotiopaikkoineen Kristiinankaupungista Iin Röyttään. Yhdistyksen työllä ehkäistään merialueen roskaantumista, rehevöitymistä ja kemikalisoitumista. Tätä aluetta hoidetaan suurimmaksi osaksi yhdistyksen omalla huoltoaluksella, jota ei tällä hetkellä ole.
- Olemme suuren taloudellisen ponnistuksen edessä, kun joudumme hankkimassa Pohjanlahdelle uutta alusta ympäristöhuoltotöihin. Tässä tarvitsemme kaikkien apua ja uusia yhteistyökumppaneita, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Aija Kaski.
Tule mukaan kuulemaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n ympäristötyöstä ja pohtimaan miten itse voit vaikuttaa Pohjanlahden ja Merenkurkun vesiluonnon hyvinvointiin. Kerromme konkreettisin esimerkein erilaisista keinoista ehkäistä vesistöjen rehevöitymistä, roskaantumista ja kemikalisoitumista. Tilaisuus pidetään torstaina 4.4. klo 18 Sokos Hotel Royalissa osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 18. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Ilmoitathan tulostasi viimeistään 1.4. info@pssry.fi, jotta osaamme varata riittävästi kahvia. Kutsun saa myös julkaista mediassa.
Tutustu Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pohjanlahti pinnalle -kampanjaan tästä.
Lisätietoa:
Anne Ala-Pöllänen
varainhankintapäällikkö
Pidä Saaristo Siistinä ry
p. 040 189 6406
anne.ala-pollanen@pssry.fi
Millaista veneilykansaa me suomalaiset olemme? Miten veneily ja veneiden määrä on kehittynyt viime vuosina? Millainen on veneilyturvallisuustilanne ja mitä sen parantamiseksi voitaisiin vielä tehdä? Mikä on N2000-väylä- ja merikarttauudistus ja mitä se tarkoittaa veneilijälle?
Kutsumme median edustajat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin taustoittavaan mediatilaisuuteen.
Aika: Tiistaina 16.4. klo 9–10.30
Paikka: Tapahtumastudio Eliel Sanomatalon katutasossa, Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki, sekä verkossa.
Tilaisuudessa esittelemme Traficomin tuoreen veneilytutkimuksen tuloksia ja veneilyn nykytilaa Suomessa. Lisäksi kerromme veneilyturvallisuudesta ja -onnettomuuksista. Esittelemme myös N2000-väylä- ja merikarttauudistusta, sen aikataulua ja vaikutuksia veneilijöille.
Tilaisuudessa puhuvat Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki, johtava asiantuntija Kimmo Patrakka ja johtava asiantuntija Jarmo Mäkinen.
Paikan päällä osallistuvien ilmoittautuminen päättyy perjantaina 12.4. klo 16.00. Verkkotilaisuuteen voit ilmoittautua maanantaihin 15.4. klo 11.00 saakka.
Lähetämme osallistumislinkin osallistujille ennen tilaisuutta.
Median edustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä puhujille tilaisuuden aikana. Haastattelupyyntöjä voi lähettää etukäteen osoitteella taru.kokkonen@traficom.fi. Haastatteluille on aikaa tilaisuuden lopussa klo 11.00 asti ja niitä voidaan aikatauluttaa myös myöhemmille ajankohdille.
Voit jakaa kutsua kollegoillesi toimituksessa.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
viestintäasiantuntija Taru Kokkonen, taru.kokkonen@traficom.fi
Tänä päivänä linssit valmistetaan pääsääntöisesti optisesta muovista, joka on kevyttä, kestävää ja helposti ohennettavissa myös suuremmissa voimakkuuksissa. Linssien valinta lähtee aina asiakkaan tarpeiden kartoittamisesta – minkä ikäinen henkilö on kyseessä, mikä on hänen tämän hetkinen näkökykynsä, mitä hän tekee työkseen tai miten hän viettää vapaa-aikaansa. Autoa työkseen ajavan ja vapaa-ajallaan maalausta harrastavan henkilön tarpeet ja toiveet voivat näyttää hyvin erilaiselta verrattuna toimistotyötä tekevän golf-harrastajan tarpeisiin ja toiveisiin.
”Linssien valinta on paljon muutakin kuin yksitehojen ja monitehojen väliltä valitsemista. Se, minkälaiseen käyttötarkoitukseen linssi on, on yksi suurimmista yksittäisistä linssivalintaa ohjaavista tekijöistä. Valittavana on esimerkiksi erilaisia pinnoitteita, ohennuksia ja värejä – jokaisella ominaisuudella on merkitystä lopputulokseen. Ja sitten on vielä piilolinssit, joita saa lähes kaikille voimakkuuksille, myös hajataittoa korjaavina sekä monitehoina. Asiakkaiden ei kuitenkaan tarvitse tietää vaihtoehtoja tai ymmärtää linssiteknologian päälle – me ammattilaiset kyllä johdatamme heidät parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen” kertoo Instrumentariumin optikko Meri Kortelainen.
Myös linssien pinnoitteet vaikuttavat kokonaisuuteen huomattavasti. Naarmuuntumista ehkäisevä kovapinnoite suojaa linssien pintaa naarmuilta ja vaurioilta pitäen näköalueen kirkkaana pitkään. Heijastamaton pinnoite vähentää linssin pinnalta tulevia heijastuksia ja on esteettisesti kauniimman näköinen sekä parantaa linssin optista laatua. Likaa, vettä ja pölyä hylkivät pinnoitteet puolestaan helpottavat linssien puhdistamista ja pitävät ne kirkkaina pidempään.
Aurinkolasilinssien valinnassa tarve linssien erityisominaisuuksille korostuu usein entisestään – esimerkiksi polarisoituja aurinkolaseja suositellaan erityisesti vesillä liikkujille sekä autoilijoille, sillä ne poistavat vaakasuuntaisia heijastuksia esimerkiksi märältä asfaltilta ja veden pinnalta. Peilipintaisten linssien valinta voi usein perustua tyyliseikkoihin, mutta peilipinta myös läpäisee valoa tavallista aurinkolasilinssiä vähemmän eli silmät ovat paremmassa suojassa.
”Aurinkolasilinssien valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota myös linssin väriin. Ruskeat linssit parantavat kontrasteja eli näet ympäristön kirkkaasti myös pilvisellä säällä, harmaat linssit helpottavat näkemistä kirkkaissa olosuhteissa ja pitävät värimaailman neutraalina kun taas vihreä-harmailla linsseillä värit pysyvät aidoimmillaan. Näiden yleisimpien värien lisäksi saatavana on myös esimerkiksi keltaisia linssejä, jotka sopivat erityisesti lasketteluun ja golfaamiseen sekä vaaleanpunaisia linssejä syvyysnäköä parantamaan”, Kortelainen jatkaa.
Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 0407427379
Lähestyvä pääsiäinen tarjoaa monille mahdollisuuden irrottautua arkirutiineista ulkoiluharrastusten pariin useammaksikin päiväksi. Varsinkin kevätsään sattuessa kohdilleen kalojen narraaminen pilkkimällä on yksi palkitsevimmista tavoista nauttia auringon lämmöstä ja reippailusta raikkaassa ilmassa.
Bonuksena ovat saaliskalat, kuten ahvenet, jotka taatusti kelpaavat lisäherkuksi juhlapöytään. Eikä muitakaan kaloja kannata ruoan raaka-aineena hyljeksiä. Esimerkiksi isoista särjistä saa graavikalaa, jota jotkut pitävät siiasta valmistetun veroisena. Kannattaa myös muistaa, että kala sisältää runsaasti terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia.
Eikä pilkkimistä kannata tietenkään lopettaa pääsiäiseen, sillä Keski- ja varsinkin Pohjois-Suomessa kantavia jäitä riittää vielä pitkään ja parhaat pilkkikelit ovat siellä vasta alkamassa. Eteläisessä Suomessa jäät ovat jo heikkoja, mutta kestävää jäätä sieltäkin voi vielä paikoin löytyä esimerkiksi pieniltä järviltä ja metsälammilta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan ahvenet alkavat tähän aikaan vuodesta lähestyä matalia kutupaikkojaan, etenkin jos alueella on myös niille sopivaa ravintoa, kuten kuoretta ja muita pikkukaloja.
”Kaikki valonläpäisyä muuttavat kohdat jäässä houkuttelevat kaloja eli jos jäällä on esimerkiksi lumilänttejä tai muita poikkeavia kohtia, ahvenet voivat hyvinkin löytyä niiden alta”, Rautanen vinkkaa.
”Pilkeiksi käyvät samat kuin aiemmin talvella, mutta kutuun valmistautuville ahvenille kannattaa tarjota pienempää ja herkempää pilkkiä. Pienehköt tasapainot, ketjupilkit, mormuskat ja värikoukkupilkit ovat keväällä toimivia. Parasta syönti on usein aamulla auringon noususta pari-kolme tuntia eteenpäin ja iltapäivällä pari tuntia ennen auringonlaskua”, Rautanen kertoo.
Ennen kuin lähtee jäälle, on kuitenkin aina varmistettava, että se kestää. Jäällä liikkuessa kannattaa välttää ympäristöään heikomman jään alueita. Sellaisia ovat mm. virtapaikat, jokien ja purojen suistot, lähteet, viemäreiden laskualueet sekä siltojen ja laitureiden vierustat ja kaislikot.
Kevään edistyessä jäällä liikkumisen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä jää on auringon paisteen vuoksi usein niin haurasta, että se voi kymmenien senttien paksuisenakin pettää jopa jalankulkijan alta. Lisäksi pilkkiretken pituutta ja kestoa suunnitellessa kannattaa muistaa, että keväällä jää voi heikentyä kestävästä petolliseksi vain muutaman tunnin aikana.
Jään pettämisen varalta jäänaskalit kuuluvat jokaisen pilkintää harrastavan kaulalle, ei taskuun. Lisäksi hälytyspilli, heittoköysi ja metallipäinen keppi tai jäätuura lisäävät turvallisuutta. Myös vaihtovaatteet kannattaa pakata matkaan vedenpitävään pussiin.
”Paras turvavaruste on kuitenkin terve maalaisjärki, eli jos yhtään epäilee jään kestävyyttä, ei sille kannata mennä”, Rautanen muistuttaa.
Vapaa-ajankalastajien teemavuoden Kalastus maistuu! -vinkit talviseen kalastusharrastukseen ja kalankäsittelyyn löytyvät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu.
Oheinen kuva on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi
1. Poista rikkaruohot ja lehdet
Aloita puutarhan siivous poistamalla rikkaruohot ja oksat. Haravoi kevyellä Solid-lehtiharavalla alueet, joita peittää paksu lehtikerros tai suuret lehdet. Silppua loput lehdet ruohonleikkurilla saadaksesi kotitekoista multaa, mikä houkuttelee kastematoja, muhevan maaperän hyviksiä, puutarhaan.
Kitkeminen monivuotisten rikkakasvien leviämisen estämiseksi kannattaa aloittaa heti kun maa on sulanut. Käsin kitkeminen auttaa poistamaan koko rikkakasvin kerralla.
2. Reunaa ja lannoita
Paras aika reunustaa nurmikko ja muut tarvittavat alueet puutarhassa on aikainen kevät, jolloin maa on jo sulanut. Laadukkaat työkalut helpottavat maisemointia entisestään. Kestävät Xact-puutarhalapio ja uusi Xact-puutarhatalikko on suunniteltu vähentämään kehosi rasitusta.
Saat kukoistavan vihannespuutarhan lisäämällä kalsiumia maaperään kaksi viikkoa ennen lannoitusta. Työ onnistuu hyvin Xact 3-piikkisellä möyhennyskuokalla tai uusilla Solid-puutarhavälineillä, jotka on valmistettu 65 % kierrätysmuovista. Fiskars Solid -sarjan istutuskuokka, möyhennyskuokka, istutuslapiot ja istutustalikko ovat kestäviä ja mukavia käyttää.
3. Karsi puita ja pensaita
Hyvät asiat vievät aikansa, mutta kurittomien kasvien karsiminen antaa puutarhallesi välittömästi ryhtiä ja uutta ilmettä. Sano hyvästit kuiville ja katkenneille oksille tai harvenna tiheää kasvua hapen ja auringonvalon maksimoimiseksi.
Puut toipuvat paremmin leikkaamisesta ennen varsinaisen kasvukauden alkua, joten aikainen kevät on optimaalista aikaa oksien karsimiseen. Jos et ole varma, onko oksa kuollut vai elossa, tee raaputustesti: raaputa pois hieman kuorta jotta näet, onko sen alla vihreää.
Jatka kuolleiden oksien leikkaamista ympäri vuoden tarpeen mukaan. Teleskooppinen PowerGear X monitoiminen teleskooppileikkuri UPX86 ulottuu jopa kuuteen metriin ja siinä on tehoa lisäävä mekanismi, mikä auttaa leikkaamisessa. Maata lähempänä olevat oksat tai oksat on helppo leikata PowerGear X ohileikkaavilla raivaussaksilla, jotka on suunniteltu tuoreen puun leikkaamiseen.
4. Kylvä ja istuta
Valmistelujen jälkeen on aika aloittaa istutus. Riippuen ilmastosta ja asuinpaikastasi, sinun saattaa kannattaa pitää kasvit sisätiloissa taimitarhan ruukuissa. Kun sää lämpenee, voit siirtää ruukut ulos päiväsaikaan ja tuoda ne takaisin sisälle yöksi. Näin kasvit tottuvat kirkkaaseen auringonvaloon ja viileämpään ilmaan ennen istutusta. Varmista vain, että asetat ne ensin varjoon. Kun istutat taimia ja sipuleita puutarhaan, valitse pitkävartinen Xact-istuttaja, jonka avulla voit istuttaa ilman polvistumista.
5. Muista kastelu
Yleissääntönä on, että puutarhan kastelu kannattaa aloittaa kokopäiväisesti toukokuun alussa eli sen jälkeen, kun taimet ovat itäneet ja tietyt sipulit alkavat vaatia säännöllistä kastelua. Varmuuden vuoksi työnnä sormesi maahan ja tunne kuinka kuivalta tai kostealta se tuntuu, ennen kuin kurkottelet puutarhaletkuun. Älä unohda, että erityisesti vihannekset tarvitsevat paljon vettä kasvaakseen, joten kastelu on tärkeää runsaan sadon varmistamiseksi.
Etsitkö all-in-one-kasteluratkaisua? Kokeile uutta Comfort-kärrykastelukelaa, jonka 30-metrisen kasteluletkun avulla pääset puutarhasi kaikkiin kulmiin ja jota on helppo käyttää ja säilyttää. Jos käytät mieluummin sprinklereitä, uusi X-Series-keinusadettaja antaa sinun nauttia tehokkaasta ja tarkasta kastelusta samalla kun optimoit vedenkäyttösi.
Fiskarsin opas puiden ja pensaiden leikkaamiseen: https://www.fiskars.com/fi-fi/puutarhanhoito/info/puiden-leikkaus
Tuote- ja hintatiedot liitteenä tai fiskars.fi
Linkki tuotekuviin: https://mediabank.fiskars.com/l/7wNXJ-_NzVxr
Lisätietoja:
Mari Rouvi, PR- ja viestintä, Fiskars, mari.rouvi@fiskars.com
SEY Suomen eläinsuojelu käynnistää tänään maanantaina valtakunnallisen Anna aikaasi eläimille -kampanjan. Kampanjan tavoitteena on löytää uusia vapaaehtoisia auttajia SEYn jäsenyhdistyksiin.
Kodittomien lemmikkieläinten auttaminen on Suomessa lähes täysin vapaaehtoistoimijoiden harteilla. Kun kunnan lakisääteinen velvollisuus huolehtia talteen otetuista löytöeläimistä päättyy 15 vuorokauden jälkeen, siirtyvät eläimet usein eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.
Esimerkiksi SEYn 39 jäsenyhdistystä hoiti viime vuonna yhteensä 4 746 lemmikkieläintä. Niistä valtaosa oli kissoja. Yhdistyksissä eläimille tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet, ja esimerkiksi moni kissa täytyy totuttaa ihmiseen, ennen kuin sille voidaan lähteä etsimään uutta kotia.
Tulijoita olisi paljon enemmänkin, mutta eläinten hoitaminen vaatii paitsi rahaa, myös vapaaehtoisia auttajia.
– Saamme jäsenyhdistyksiltämme jatkuvasti viestiä siitä, että he voisivat hoitaa enemmänkin eläimiä, jos heillä vaan olisi enemmän vapaaehtoisia, kertoo SEYn jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori Maarit Talvikarhu.
Monenlaisia rooleja
Moni saattaa mieltää vapaaehtoistoiminnan nimenomaan eläinten hoitamiseksi. Sijaiskotina toimiminen, hoitovuorot löytöeläintalolla ja vaikkapa kissojen loukuttaminen ovat toki yhdistyksen toiminnan perusta. Myös itse yhdistystoiminnan pyörittäminen vaatii tekijöitä.
Yhdistyksissä on kuitenkin tarjolla monenlaisia tehtäviä aina viestinnästä ja varainhankinnasta puhelinpäivystykseen, jolloin myös erimerkiksi allergiset ihmiset voivat osallistua toimintaan.
– Viestinnän ja varainhankinnan merkitys yhdistystoiminnassa on kasvanut. Aktiivisella sometilillä ja toimivilla kotisivuilla voi tehdä yhdistyksen toimintaa ja kotia etsiviä eläimiä tunnetuksi. Somessa tehdään myös aktiivista varainhankintaa yhdistyksen kulujen kattamiseksi, kertoo Talvikarhu.
Eläinsuojeluyhdistykset osallistuvat usein myös lähiseudun tapahtumiin, mihin tarvitaan apukäsiä.
– Esimerkiksi toreille ja myyjäisiin osallistumalla yhdistykset tekevät toimintaansa tunnetuksi ja myyvät kannatustuotteita.
Yhdistystoiminta antaa paljon
Usein yhdistystoiminta vie mukanaan, mutta toimintaan voi laittaa aikaa juuri sen verran kuin itse pystyy. Tärkeintä on, että tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja sitoutuu toimintaan.
SEY keräsi vapaaehtoisten kokemuksia kampanjavideoille. Puheissa toistuu se, että yhdistystoiminta antaa tekijälleen paljon.
– Yhdistystoimijoita yhdistää eläinrakkaus, ja mukavien, samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi tarjoaa usein myös yhteisöllisyyttä. Eläinten auttaminen koetaan merkitykselliseksi, ja se antaa monelle sisältöä elämään, sanoo Talvikarhu.
– Mukaan kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä. Olemme keränneet kampanjasivullemme mukana olevat yhdistykset, joiden sivuilla voi tutustua juuri omalla alueella tarjolla oleviin vapaaehtoisrooleihin.
Tutustu kampanjaan sekä yhdistysten vapaaehtoisrooleihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa https://tinyurl.com/aikaaelaimille.
Lisätiedot:
SEY auttaa eläimiä hädässä. Liiton tavoitteena on auttaa kaikkia hädänalaisia eläimiä ja tarjota juuri se apu, jota eläinyksilö tarvitsee. Tätä työtä tekevät SEYn jäsenyhdistykset ja muut vapaaehtoiset ympäri maan. Liitto tarjoaa vapaaehtoisilleen apua ja tukea, jotta mahdollisimman moni eläin saisi tarvitsemansa avun.
SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. Liitolla on tällä hetkellä 39 yhdistysjäsentä. Tutustu liittoon osoitteessa https://sey.fi/sey/.
Tiedotekuva: Jouko Torssonen
Haastattelut:
Maarit Talvikarhu
jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori
044 491 9014
maarit.talvikarhu@sey.fi
Annukka Seppävuori
viestinnän asiantuntija
040 830 1716
annukka.seppavuori@sey.fi
Freelancemuusikot ry vetoaa Yleen, että se vaatii EBUa sulkemaan Israelin ulos Euroviisuista.
Vetoomus:
Euroviisut on kansainvälinen, musiikin iloa juhlistava ja ihmisiä yhdistävä tapahtuma. Samalla se on osallistujamaille näkyvä estradi osana niiden imagoa.
Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) antoi 26. tammikuuta 2024 välipäätöksen, jonka mukaan Israelin on toimittava kansanmurhan ehkäisemiseksi Gazassa. Tuomioistuin katsoi, että Israelin toimet Gazassa saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän. ICJ:n päätös velvoittaa Israelia, mutta se asettaa myös muille YK:n joukkotuhontaa koskevan yleissopimuksen osapuolille velvollisuuden estää ja olla tukematta mahdollista kansanmurhaa.
Katsomme, että ICJ:n päätös velvoittaa meitä kaikkia tekemään voitavamme kansanmurhan ehkäisemiseksi. Ylen on kannettava asiassa vastuunsa ja noudatettava omia arvojaan.
Israelin toiminta on jyrkästi vastoin musiikkialan arvomaailmaa sekä Euroviisujen taustaa rauhaa ja yhteistyötä juhlistavana tapahtumana. Euroviisujen estradia ei tule tarjota näin toimivan maan edustajille.
Euroopan yleisradiounioni EBUn esittämällä argumentilla Euroviisujen epäpoliittisuudesta ei ole pohjaa etenkään sen jälkeen, kun Israelin presidentti on puuttunut edustuskappaleen sisältöön ja tuonut esiin osallistumisen merkityksen maan imagolle. On ilmiselvää, että tilanne on äärimmäisen poliittinen. Emme hyväksy sitä, että Yle on jättämässä EBU:lle päätäntävallan tilanteessa, jossa Israel näkyvästi pyrkii käyttämään Euroviisuja alustana poliittiselle vaikuttamiselleen.
Ammattiyhdistysliikkeen, Freelancemuusikot ry:n sekä koko musiikkialan toiminta ja olemassaolo perustuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Freelancemuusikot ry tuomitsee kaiken toiminnan, joka on vastoin näitä sitoumuksia. Jos emme puolusta perustavanlaatuisia oikeuksiamme, katoaa pohja ja oikeutus kaikelta muultakin.
Seisomme niiden muusikkojen ja musiikkialan ammattilaisten takana, jotka ovat vedonneet Yleen Israelin boikotoimiseksi Euroviisuissa. Emme hyväksy osallistumispäätösvastuun siirtämistä artisteille. Ylen on otettava huomioon Euroviisuihin valitun Suomen edustajan ilmaisema näkemys siitä, ettei Israelin tulisi voida osallistua. Ylen vastuulla on toimia niin, että edustajan on mahdollista osallistua kilpailuun turvallisesti, ja ettei häneen kohdistu poliittista painetta ja hän saa täysipainoisesti keskittyä kilpailuun.
Freelancemuusikot ry vetoaa Yleen, että se vaatii EBUa sulkemaan Israelin ulos Euroviisuista.
Helsingissä 25.3.2024
Pekka Lehti
puheenjohtaja, Freelancemuusikot ry
________________________________
Lisätiedot:
Pekka Lehti
pekka.lehti@muusikkojenliitto.fi / +358 40 5582 949
Tarinallistetut liikuntaharjoitukset jatkuvat Hiihtomuseossa toukokuulle 2024 asti. Harjoitukset syntyivät Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hankkeessa, joka käynnistyi syksyllä 2023 ikärikkaille suunnatuilla muistelutapahtumilla.
Neljä liikunnan alan ammattilaista suunnitteli vuodenvaihteessa muistojen pohjalta liikuntaharjoituksia. Ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, Leena Vilponen on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli 30 vuotta, Tarja Kindstedt on muistikuntoutuksen asiantuntija ja Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja Päivi Vihma on liikunnan opettaja ja muusikko.
Tähän mennessä harjoituksiin on osallistunut lähes 150 ikäihmistä. Kolmen eri teeman, Salpausselän kisojen, lumileikkien ja hiihtoretkien, pohjalta suunniteltujen liikuntaharjoitusten osallistujat ovat olleet yksimielisiä liikunnan mielialaa parantavasta vaikutuksesta. Valtaosa palautetta jättäneistä on pitänyt sisältöjä mielenkiintoisina.
– Erittäin mukavalla tavalla yhdistetty monta elementtiä, kuvailee Laulaen Salppurin kisoihin -harjoitukseen osallistunut eläkeläinen.
– Elämykselliset harjoitukset antavat ihan uudenlaista näkökulmaa tuttuihin aiheisiin, kuten Salpausselän kisoihin, kertoo Liikkeellä muistia aktivoimaan -harjoitusta kokeillut lahtelainen ikärikas.
Tulevien harjoitusten aikataulut ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Hiihtomuseon verkkosivuilta. Kevään harjoituksiin osallistuminen on maksutonta kaikille yli 65-vuotiaille. Liikuntaosuudet on suunniteltu niin, että ne soveltuvat eritaustaisille liikkujille. Harjoituksia elävöittävät museon kokoelmien arkistokuvat.
Muistot liikkeeksi -hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ajatuksena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen.
Lisätietoja
Projektitutkija Mira Arkko
044 483 1799
mira.arkko@lahti.fi
Tutkija Ulla Viljanen
044 483 1578
ulla.viljanen@lahti.fi
Projektipäällikkö Suvi Kuisma
050 398 5521
suvi.kuisma@lahti.fi
Eläinpuistoon on vedetty uusia sähkö-, vesi- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä kulkuteitä, joiden avulla eläintenhoitoa ja eläinten tarkkailua helpotetaan. Lisäksi eläinten hyvinvointiin panostetaan yhä enemmän ja eläinpuistokävijöille taataan sujuva ja leppoisa vierailu luonnonläheisessä eläinpuistossa.
Uusi rehukeittiö, toimistotila ja verstastilat ovat juuri valmistuneet, ja niiden avulla henkilökunta voi käyttää suuremman osan ajastaan eläimistä ja vierailijoista huolehtimiseen. Eläintiimin henkilöstömäärää on lisätty, jotta eläinten aktivoimiselle, seurannalle, kouluttamiselle, korjaus- ja virikerakentamiselle sekä eläintarhan ydintehtäviin kuuluvalle ympäristökasvatukselle on enemmän aikaa.
Muutokset vesilintualueella
Tänä vuonna kehitystyö jatkuu muun muassa vesilintualueella. ”Haluamme varmistaa, että eläimillä on omassa kodissaan mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä, kuten ulkoilla laajassa aitauksessa vuoden ympäri sekä lentää, uida, rakennella pesiä ja lepäillä mieluisassa paikassa. Yhtenä osana tätä kehitystyötä on tullut aika luopua suurimmasta osasta vesilintuja, joiden lentämistä on jouduttu kattamattoman aitauksen vuoksi rajoittamaan siipisulkia lyhentämällä, eikä talvisin ole voitu järjestää laajaa ulkoaitausta sisätilan rinnalle. Myös pahentunut lintuinfluenssatilanne on rajoittanut vesilintujen elämää, kun niiden pääsyä katottomaan aitaukseen on jouduttu rajoittaman tartuntavaaran takia” kertoo Ranuan eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki.
Suurin osa vesilinnuista on löytänyt uuden kodin Ähtärin eläinpuistosta, ja joitakin lentokyvyttömiä yksilöitä jää asumaan elämänsä loppuun asti Ranuan eläinpuistoon.
Vesilintujen määrän vähentyessä aluetta kehitetään yleisölle viihtyisämmäksi siirtämällä tällä hetkellä villisikojen vieressä oleva jäätelökioski ja istuskelualue vesilintutalon viereen muodostuvan joutsenlammen äärelle.
Lisätietoja:
Heini Niinimäki
Intendentti, eläinlääkäri
040 644 9031
heini.niinimaki@ranuaresort.com
Ju-jutsun SM-kilpailut käytiin 23.3.2024 Turun Kamppailuareenalla. Päivän aikana ratkottiin aikuisten, junioreiden, kadettien ja nuorten Suomen mestaruudet. Kilpailut käytiin Hokutoryu ju-jutsu full contact -säännöillä. Kilpailut järjesti Suomen Karateliitto yhdessä Turun ju-jutsuseuran kanssa.
Paras ottelija, naiset: Jonna Vahtera, Turun ju-jutsuseura
Paras ottelija, miehet: Pekka Pöllänen, Joensuun ju-jutsuseura Ryu-O
Paras ottelija, juniorit: Andrii Yedamenko, Helsingin ju-jutsuklubi
Paras seura: Helsingin ju-jutsuklubi
Taistelijan malja, naiset: Nelli Suominen, Turun ju-jutsuseura
Taistelijan malja, miehet: Dani Lindholm, Turun ju-jutsuseura
Taistelijan malja, juniorit: Davyd Shramov, Helsingin ju-jutsuklubi
Tulokset sarjoittain:
Naiset -68kg:
1. Jonna Vahtera, Turun ju-jutsuseura
2. Nelli Suominen, Turun ju-jutsuseura
3. Katja Neuvonen, Jyväskylän Jigotai
Naiset +68kg:
1. Senja Särkioja, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Miia Voimala, Mäntän Sutemi
Miehet -73kg:
1. Jim Forsberg, Turun ju-jutsuseura
2. Dani Lindholm, Turun ju-jutsuseura
3. Miro Hänninen, Kuopion ju-jutsuseura
Miehet -80kg:
1. Pekka Pöllänen, Joensuun ju-jutsuseura Ryu-O
2. Mikael Svegin, Turun ju-jutsuseura
3. Veikka Koponen, Helsingin ju-jutsuklubi
Miehet -86kg:
1. Jani-Matti Pärkkä, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Mikko Kivistö, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Sami Tirkkonen, Pietarsaaren ju-jutsu
Juniorit (7-13v) -28kg:
1. Urho Välijärvi, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Kasper Leino, Salon Zanshinkan
3. Tatu Kuukkanen, Suomen Budokeskus (Riihimäki)
Juniorit (7-13v) -33kg:
1. Onni Frondelius, Turun ju-jutsuseura
2. Davyd Shramov, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Filipp Ignatiev, Helsingin ju-jutsuklubi
Juniorit (7-13v) -38kg:
1. Einar Stoor, Vaasan Hokutoryu ju-jutsu
2. Alvar Vähäpassi, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Nicolas Sarle, Helsingin ju-jutsuklubi
Juniorit (7-13v) -43kg:
1. Juho Tanskanen, Suomen Budokeskus (Riihimäki)
2. Mikkel Järf, Vaasan Hokutoryu ju-jutsu
3. Aapo Räihä, Salon Zanshinkan
Juniorit (7-13v) -48kg:
1. Andrii Yedamenko, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Topias Tepponen, Mäntän Sutemi
3. Eelis Mustonen, Tampereen ju-jutsukoulu
Juniorit (7-13v) -53kg:
1. Veeti Helander, Mäntän Sutemi
2. Lara Westerdal, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Sorya Junttila, Turun ju-jutsuseura
Tytöt 11-13v +53kg:
1. Emma Jokinen, Turun ju-jutsuseura
2. Elma Vuorela, Turun ju-jutsuseura
3. Ida Odell, Helsingin ju-jutsuklubi
Pojat 11-13v +53kg:
1. Onni Myllymaa, Mäntän Sutemi
2. Lenni Luoma, Turun ju-jutsuseura
Tytöt 14-15v, +56kg:
1. Marita Tiihonen, Tampereen ju-jutsukoulu
2. Sara Fonsell, Turun ju-jutsuseura
3. Enna Minetti, Tampereen ju-jutsukoulu
Pojat 14-15v, -65kg:
1. Eino Hakko, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Nooa Malinen, Tampereen ju-jutsukoulu
3. Joona Seppälä, Tampereen ju-jutsukoulu
Tytöt 16-17v, -56kg:
1. Ida Laine, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Selma Laine, Helsingin ju-jutsuklubi
Kuvassa kilpailun parhaina ottelijoina palkitut Jonna Vahtera (Turku), Pekka Pöllänen (Joensuu) ja Andrii Yedamenko (Helsinki), sekä järjestävän seuran edustajat Petri Kolehmainen ja Heidi Haanpää.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Natalia Gadolin
0407689654
www.hokutoryu.com
Kuva: Hanna-Maria Grönlund
Suomalaisen musiikin legendan Pertti ’Nipa’ Neumannin ja Dingo-yhtyeen tarina on ikuistettu Levoton Tuhkimo -elokuvaksi, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa kautta maan jouluna 25.12.
Elokuvan on ohjannut porilaistaustainen ohjaaja Mari Rantasila ja käsikirjoittanut niin ikään Porista lähtöisin oleva käsikirjoittaja Hanna Leivonniemi. Elokuvaa on kuvattu Porissa ja pääkaupunkiseudulla viime vuoden lopulla.
Kurkista elokuvaan
Elokuvasta julkistetaan nyt myös lisää materiaalia. Teaser on katsottavissa https://youtu.be/wdyGcLXTDcM
Rooleissa
Elokuvan pääosaa Pertti ’Nipa’ Neumannia esittää helsinkiläistynyt eteläpohjalainen näyttelijä Saku Taittonen. Pepeä näyttelee Alvari Stenbäck, Eveä Mauno Terävä, Peteä Samuel Kujala, Jonttua Emil Kihlström ja Quuppaa Valtteri Lehtinen. Nipan tyttöystävän Marikan roolissa nähdään Ronja Keiramo, manageri Lasse Norreksena Elias Salonen ja tuottaja Pave Maijasena Reino Nordin. Myös Nipa Neumann vilahtaa elokuvassa cameo-roolissa.
”Jännittää, miten Suomen kansa ottaa meidät uuden näyttelijäsukupolven edustajat vastaan. Onneksi meillä on siellä kiven kovia, meritoituneita kollegoita pehmittämässä tätä syöksyä elokuvakankaalle. Ylpeänä ja nöyränä edustamme tätä elokuvaa, jonka teema on ikiajoiksi jo istutettu Suomen pop-kulttuurin historiaan. Huimaavan innoissani olen!”, Taittonen hehkuttaa.
Tarina
Elokuva keskittyy Pertti ’Nipa’ Neumannin elämään ja Dingon räjähdysmäiseen läpimurtoon, suosion vuosiin, mutta myös äkilliseen tuhoon. Tarinassa avataan Neumannin henkilökohtaista elämää Dingomanian keskellä. Musiikki näyttelee luonnollisesti suurta roolia ja tuttujen hittien lomassa elokuva käsittelee myös sukupolvien välistä ketjua sekä hyväksynnän ja hylkäämisen teemoja. Vaikka elokuva on saanut inspiraationsa tosielämästä, on se silti fiktiivinen teos.
Elokuvan tuottavat Yellow Film & TV:lle Marko Talli ja Anni Pänkäälä. Elokuvan levittää Nordisk Film. Esitysoikeudet elokuvaan on hankkinut YLE.
Fiskars Easter Sessions -musiikkitapahtuma järjestetään kevättalvisen ruukin maisemissa pääsiäisviikolla 24.-29.3.2024. Neljä kamarimusiikkikonserttia tarjoavat monipuolista ohjelmaa Fiskarsin Lukaalilla ja Karjalohjan kirkossa sekä Fiskars-yhtiön 375-vuotisjuhlan kunniaksi ensimmäistä kertaa myös upeassa Kivitalossa Fiskarsin ruukkikylän ytimessä.
Solistiksi saapuu sopraano Sonja Herranen, ja kokoonpanoissa soittaa kansainvälinen ryhmä LEAD! mentoreita, nuoria muusikoita sekä Lohjan kaupunginorkesterin jäseniä. Tapahtuma sisältää myös nuorten kapellimestareiden mestarikurssin Jukka-Pekka Sarasteen johdolla, sekä mentorointiohjelman nuorille muusikoille, ohjaajina Sarah Osa ja Paul Hughes.
Fiskars Easter Sessions -tapahtumaa tukee Sophie von Julinin säätiö. Fiskars Group ja Fiskars
Village mahdollistavat kumppaneina tämän LEAD! säätiön järjestämän tapahtuman toteutumisen
upeassa ruukkimiljöössä. Tapahtuma on osa Fiskars-yhtiön 375-juhlavuoden ohjelmaa.
Lisätiedot, ohjelma ja liput:
https://fiskarsvillage.fi/nae-ja-koe/tapahtumat-ja-nayttelyt/fiskars-easter-sessions/
Lisätiedot, haastattelupyynnöt, Fiskars Easter Sessions:
Director Sarah Osa, sarah@leadfoundationfinland.com
Head of Production Paula Ikonen, paula@leadfoundationfinland.com 045-78337669
Lisätiedot, Fiskars Village
fiskarsvillage@fiskars.com
www.fiskarsvillage.fi
Heti vapaa julkaistavaksi.
Suolahden kirjastoon saadaan vihdoin omatoimikirjasto! Tähän mennessä asiakkaat ovat päässeet lehtilukusaliin palveluaikojen ulkopuolella omatoimiperiaatteella, mutta pääsiäisen jälkeen tiistaista 2.4.2024 alkaen uusi omatoimiaukiolo laajenee käsittämään koko kirjastoa ja parantaa palvelua. Ensimmäisinä päivinä myös omatoimiaikana paikalla on henkilökuntaa auttamassa ja opastamassa.
Suolahden kirjasto on jatkossakin avoinna arkisin asiakaspalveluajalla ma-ke klo 12-19, to-pe klo 12-16, jolloin henkilökunta on paikalla. Tämän lisäksi kirjaston koko aukioloa saadaan lisää aamupäiviin ja viikonloppuun laajemmalla omatoimiajalla ilman henkilökuntaa.
Omatoimiaikana kirjaston tiloihin pääsee kirjautumalla sisään Keski-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä PIN-koodilla, jonka saa henkilökohtaisesti kirjastosta. Omatoimiajalla voi lukea lehtisalin lehtiä myös kirjastosalin puolella, ja hakea lempipaikkaansa kirjastossa. Lisäksi asiakkaiden käytössä on ilmainen langaton nettiyhteys.
Omatoimikirjaston käyttö on helppoa, ja sen käyttöön opastetaan kirjastossa henkilökohtaisesti ja kuvalliset ohjeet löytyvät myös kaupungin verkkosivuilta. Omatoimikirjastoa tai lainaus- ja palautusautomaatteja ei ole kuitenkaan pakko käyttää, jos asiakas haluaa asioida jatkosakin vain asiakaspalveluajalla.
– Uudistus tuo lisää palveluja, ei vie niitä pois, kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki kertoo.
– Asiakkaamme ovat toivoneet omatoimiaukioloja ja olemme vieneet tätä Suolahdessa eteenpäin pikkuhiljaa. Valmistelutöihin on kuulunut mm. pieniä korjaustöitä, ovi- ja lukkomuutoksia, valvontakamera-asennuksia sekä lainaus- ja palautusautomaatin päivitys, Heinimäki kertoo.
Omatoimiaukioloajat toimivat hyvin jo Konginkankaan ja Sumiaisten kirjastoissa.
– Omatoimikirjasto perustuu luottamukseen asiakkaiden kanssa, eikä Sumiaisissa ja Konginkankaalla ole juurikaan ollut mitään ongelmia. Suolahden kirjastossa on aina ollut kyläkirjastomainen tunnelma ja asiakkaamme ovat tuttuja, Heinimäki sanoo.
Kun asiakas tulee kirjastoon omatoimiajalla, samalla ovenavauksella ei saa päästää muita sisälle. Myös muita sääntöjä tulee noudattaa. Suolahden kirjaston valvontakameroita on nyt lisätty ja siellä kiertää vartija.
Suolahden kirjaston kaikki opasteet vaihdetaan kevään aikana uusiin. Lainaussalissa on tilaa pienimuotoisten näyttelyjen pitämiseen ja nyt esillä on Olisinpa villasukka -näyttely.
Pääkirjastolle laajempi omatoimikirjasto saadaan myöhemmin. Tällä hetkellä pääkirjastossa on omatoimiajat, jolloin henkilökuntaa on talossa, mutta asiakaspalvelu ei ole auki. Lehtilukusaliin pääsee jo laajemmalla aukioloajalla ilman kirjautumista.
Äänekosken kirjastot ja kirjastotoimi täyttää keväällä 140 vuotta. Suolahden omatoimikirjastolle on avajaistapahtuma keskiviikkona 3.4.2024 klo 14-16 ja luvassa on pienimuotoista ohjelmaa. Tervetuloa mukaan!
Kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki, 0400 440 734, paivi.heinimaki@aanekoski.fi
Liitteenä kuvia:
Kuva 1: Kirjastovirkailija Sari Oksanen (vasemmalla) ja kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki esittelevät Suolahden kirjaston uutta palautus- ja lainausautomaattia. Henkilökunta neuvoo laitteiden käytössä, jos asiakas haluaa hyödyntää omatoimikirjastoa. Suolahden kirjastosta saa palveluaikoina edelleen henkilökohtaista asiakaspalvelua.
Kuva 3: Suolahden kirjaston lainaussalissa on tilaa pienimuotoisten näyttelyjen pitämiseen ja nyt esillä on Olisinpa villasukka -näyttely.
Kuva 4. Kirjastovirkailija Syksy Siitari näyttää, miten omatoimiajalla pääsee kirjastoon sisään. Omaa kirjastokorttia näytetään kortinlukijalle ja sen jälkeen painetaan oma koodi ja oven lukitus aukeaa. Samalla ei saa päästää muita sisälle.
1800- ja 1900-luvun alun harvoille matkailijoille tarjolla oli kärrykyyti hevosen vetämänä. Matkailijoita ei tosin tuolloin ollut ruuhkaksi asti. Matkustaminen edellytti varallisuutta ja vapaa-aikaa. Automatkailua edistivät 1920–1930-luvuilla autoilijoiden järjestöt, ja matkoja tehtiin Petsamoon asti.
Tavalliselle palkansaajalle vapaa-ajanmatkailu tuli mahdolliseksi 1960–1970-luvuilla lomien lisääntymisen ja elintason nousun myötä. Matkalle suunnattiin usein sukulaisiin ja mökille. Leirintäaluematkailu lisääntyi 1960-luvulla, kun autojen lukumäärä kasvoi. Aluksi majoituttiin pääasiassa teltoissa.
– Ehdottoman nostalginen tunnelma näyttelyssä tulee leirintäalueen luona, kertoo näyttelyn käsikirjoittanut amanuenssi Kirsti Lehtomäki. – Kattoteltta ja peräkärryteltta kertovat tarinaa perussoputelttaa erikoisemmista leiriytymisvaihtoehdoista. Myös runsas valikoima aikakauden ajoneuvoja tuo hymyn huulille.
Telttojen lisäksi esillä on myös matkailuvaunuja ja -autoja. Vanhin makuuvaunu on 1950-luvulta ja aivan uuteen ajokalustoon näyttelyssä pääsee tutustumaan 50-juhlavuottaan viettävien Matkailuajoneuvotuojien osastolla.
– Näyttelyssä saa nopean läpileikkauksen siitä, miten matkailuajoneuvot ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet peräkärrystä pyörien päällä liikkuvaksi täysin varusteluksi kodiksi, joka van life -ilmiön myötä on muuttunut osalla ihmisistä lomakodista ihan ykkösasuinmuodoksi, Lehtomäki sanoo.
Uudempaa kalustoa näyttelyssä edustaa myös Minna Jokisen vuoden 2002 moottoripyörä Honda XL 650 V Transalp, jolla hän reissasi vuonna 2014 huikean maailmanympärysmatkan 87 päivässä.
Linja-autolla matkustamista näyttelyssä edustaa postilinja-auto 1960-luvulta. Matkanteko oli hidasta ja reitit pitkiä, mutta Suomen maaseutu ja pikkukylät tulivat tutuiksi. Näihin 1960-luvun Suomen matkailutunnelmiin pääsee näyttelyssä tutustumaan myös filmien avulla.
– Henkilökohtaisesti yksi suosikkini näyttelyssä ovat matkalta muistoksi ostetut matkamuistoviirit. Ne ja jossain määrin tien päältä lähetetyt postikortitkin ovat muuttuneet nostalgiaa tihkuviksi muistoiksi menneiltä ajoilta, Lehtomäki päättää.
Reissun päällä Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla 22.3.–20.12.2024
Lisätietoja:
Kirsti Lehtomäki, amanuenssi Mobilia, puh. 040 900 6671 kirsti.lehtomaki@mobilia.fi
Kuvat:
Reissun päällä 1: Vielä ennen toista maailmansotaa vapaa-ajan matkailu oli lähinnä varakkaiden etuoikeus. Kuvassa Skoda Popular 1100 Roadster vuosimallia 1939. Kuva: Tommi Aromaa
Reissun päällä 2: Polkupyörillä on matkattu aikojen saatossa niin kotimaan kuin ulkomaan matkoja. Jopa korkeapyöräisellä tehtiin hyvinkin pitkiä matkoja, muun muassa kolme polyteekkaria pyöräilivät Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan vuonna 1887. Kuva: Tommi Aromaa
Reissun päällä 3: Matkailuvaunuilla on retkeilty niin kesä- kuin talviaikaan. 1970-luvun Sprite Musketeer sopi tukikohdaksi laskettelureissuunkin. Kuva: Tommi Aromaa
Reissun päällä 4: Nostalgisia muistoja menneiltä matkoilta herättelevät matkamuistoviirit.Kuva: Tommi Aromaa
Reissun päällä 5: Tietä pitkin matkaamiseen fiilistä ovat usein tuoneet leirintäalueet. Alkuun telttaileminen oli tyypillinen leiriytymismuoto, vähitellen matkailuvaunut alkoivat yleistymään. Kuva: Tommi Aromaa