Aura Saarikosken näyttelyssä Harmaatutkimuksia: kolmas osa Galleria Harmaassa on valokuvia, liikkuvaa kuvaa ja tekstejä. Näyttelyssä on esillä taiteilijan yrityksiä saada säätila ja mielentila vastaamaan toisiaan.
Sumu on Saarikosken omaelämäkerrallisuutta hyödyntävässä työskentelyssä metafora ja kertojan roolissa. Valokuvat ovat tallenteita kameralle esitetystä performanssista Yritys tavoittaa sumun tihein kohta (2014–2017). Yritys on mahdoton; sumun tihein kohta pakenee aina askeleen edelle. Videoteoksessa taiteilija tuottaa maisemaan teknistä sumua. Maisema näyttäytyy performanssin näyttämönä, jossa metsikkö muuttuu teoksessa taiteilijan työhuoneeksi ja maisema paikaksi tehdä kokeiluja. Ohi ajavien autojen tasainen ääni muistuttaa siitä, ettei teoksen tapahtumapaikka ole eristetty muusta elämästä. Samalla, kun kamera tallentaa näyttämön tapahtumia tarkkailijan paikalta, taiteilijan näkökulmakuvaa sumun sisältä kuvaa tämän päähän kiinnitetty Gopro-kamera.
Saarikosken näyttely on esseen kaltainen teos; eri välineillä toteutettu kokonaisuus avaa useita näkökulmia samaan aiheeseen ja viittaa hänen aikaisempiin teoksiinsa. Teokset rinnastuvat uusiksi kerroksiksi toistensa päälle. Näyttely on variaatio teemasta ja kolmas osa yksityisnäyttelyiden muodostamalle triptyykille Harmaatutkimuksia. Edelliset näyttelyt olivat 2015 Valokuvagalleria Hippolyten Studiossa Helsingissä ja 2016 Galleria Å:ssa Turussa. Teoksia on ollut lisäksi erilaisina variaatioina esillä ryhmänäyttelyissä mm. Mäntän Kuvataideviikoilla 2014 ja 2015 Suomi-instituutissa Pariisissa.
Aura Saarikoski (s. 1987) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Saarikoski valmistui 2012 Turun Taideakatemian Valokuvataiteen osastolta ja 2017 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Valokuvataiteen osastolta.
Median edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin torstaina 6.4. klo 17.
Lisätiedot
Aura Saarikoski, puh. 050 537 3204, [email protected], www.cargocollective.com/aurasaarikoski
Minna Kangasmaa on työstänyt teossarjaansa Systema naturae vuodesta 2008 alkaen. Teoksissa hän tarkastelee ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutussuhteita sekä niiden potentiaalia synnyttää sekä tuhoa että edistystä. Sarjan veistoksissa ja installaatioissa Kangasmaa käsittelee ihmisen luontosuhteeseen liittyvien käsitteiden ja näkemysten sekä näiden jäsentämisen ja uudelleenarvioinnin kautta taiteen kykyä kuvata luontoa totuudenmukaisesti. Sanana luonto on arkipäiväinen, mutta käsitteenä sen määrittely käy päivä päivältä haasteellisemmaksi - uudet käsitykset luonnosta paljastavat uusia puolia myös itsestämme, yhteiskunnasta, kulttuurista ja historiasta.
1700-luvulla Carl von Linné sijoitti taksonomiseen järjestelmäänsä ihmisen yhdeksi lajiksi kädellisten lahkoon. Lajinimen perään hän lisäsi kehotuksen ”Nosce te ipsum”, ’’Tunne itsesi’’. Tähän kehotukseen pohjaten Kangasmaa on tehnyt Systema naturae -sarjaan uusia teoksia, joissa hän on etsinyt vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää maapallo inhimillisen ja ei-inhimillisen kohtauspaikkana. Keskiössä on ihmiselle ominainen empatian kyky ja sen ulottaminen koko maapalloa koskevaksi. Tulevaisuuden kannalta merkityksellistä on suhteemme muuhun olevaiseen ja siihen miten käytämme ja jaamme niukentuvia resursseja, ja millä tavalla kohtelemme toisia ihmisiä, eläimiä, kasveja ja ylipäänsä kaikkea tällä planeetalla. Tässä empatialla on ratkaiseva asema, sillä se saattaa olla tie uudenlaiseen ymmärtämiseen.
Minna Kangasmaa on oululainen kuvanveistäjä. Hän on opiskellut Lahden Taideinstituutissa ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian kuvanveiston osastolla, jossa hän valmistelee parhaillaan maisteriopintojaan. Kangasmaan teoksia on ollut esillä laajalti yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on tehnyt tilaustyönä julkisia teoksia Oulun seudulle ja hänen teoksiaan on muuan muassa Suomen valtion kokoelmissa. Kangasmaa on Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen. Taiteellisen työnsä ohessa hän on toiminut aktiivisesti kuvataiteen kentällä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti monissa taideprojekteissa ja luottamustehtävissä. Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus ja Oulun Saskiat.
Median edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin torstaina 6.4. klo 17.
Lisätiedot
Minna Kangasmaa, kuvanveistäjä, puh. 050 408 9640, [email protected], www.minnakangasmaa.fi
Marjatta -näyttely rakentuu heijastuksena Turun kaupungin taidekokoelman teosten kanssa. Näyttelyssä on esillä Ennu Okan Poika ja kaksi kalaa vuodelta 1938 sekä Eino Aaltosen Marjatta samaiselta vuodelta. Aaltosen veistoksen Marjatta aihe saa näyttelyssä myös nykypäivään tuodun tulkinnan. Kalevalan tarina Marjatasta peilaa surumielisellä tavalla nuoren naisen ahdinkoa ja yhteisön suhtautumista normeista poikkeavaan tilanteeseen. Tarinassa Marjatta hahmona ylenee alhaisesta, yhteisön hylkäämästä asemastaan synnyttämällä pojan, Karjalan kuninkaan.
Näyttely koostuu kokoelmateoksista sekä yhdestä tilaan rakentuvasta installaatiosta, joka pohtii ylentämisen ja ylenemisen teemaa. Taideteos voi etäännyttää ja ylentää aiheensa, mutta samalla herää kysymys kenen ehdoilla tämä yleneminen tai aleneminen tapahtuu ja millaisista valtarakenteista tapamme arvottaa toisiamme kertoo. Näyttely ei ole perinteisellä tavalla yksityisnäyttely vaan pikemminkin rakennettu dialogi Okan ja Aaltosen veistosten kanssa.
Lisätiedot
Pauliina Kaasalainen, puh. 040 824 9883, [email protected]
Lisätiedot kaikista gallerioiden näyttelyistä sekä Vanhan Suurtorin galleriatoiminnasta
Piia Oksanen, kuraattori
puh. 040 637 1023, [email protected]
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
Galleria Harmaa, Vanhan Raatihuoneen galleria ja Brinkkalan galleria sijaitsevat Vanhalla Raatihuoneella, Vanha Suurtori 3–5, 20500 Turku. Galleriat ovat avoinna ti–su klo 10–18. Gallerioihin on vapaa pääsy.
turku.fi/vanha-suurtori/galleriat
facebook/Vanhan-Suurtorin-Galleriat Turku
instagram @galleriatsuurtorilla
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1