Kuvalähde-teos syväluotaa Turun museokeskuksen arvokasta valokuvakokoelmaa
Valokuvan historia täydentyy ja täsmentyy koko ajan, kun arkistoissa ja museoissa saadaan uusia aineistoja luetteloitua ja digitoitua. Arkisetkin aiheet voivat olla kiinnostavia ja saattavat tarjota uutta tietoa tutkimukselle. Valokuvaa voikin pitää ehtymättömänä tiedon lähteenä.
Turun kaupungin historiallisen museon perintönä Turun museokeskuksen valokuvakokoelma on runsas. Turun museokeskuksen julkaisema uutuuskirja antaa historiallisen kontekstin ja uusia merkityksiä monille kokoelman valokuva-aineistoille. Kirja jakaantuu johdanto-osioon sekä kolmeen temaattiseen osaan, joihin artikkelit on jaettu valokuvaajan ja kuvaamisen, muistamisen funktion ja kaupunkitematiikan alle.
1800-luvun lopulta nykypäivään
Museon valokuvakokoelma lähti muodostumaan 1800-luvun loppupuolella, kun vastaperustettuun Turun kaupungin historialliseen museoon tehtiin lahjoituksia. Esineiden mukana tuli valokuvia, joista rakentui valokuvakokoelman perusta. 1900-luvun alkupuolella kokoelma kasvoi erityisesti Turku-kuvin. Turkuun ja Varsinais-Suomeen liittyvät valokuvat muodostavat kokoelman merkittävän osan. Myös alueen tekstiiliteollisuus, laivateollisuus, makeiset, radiot sekä eri alojen pienteollisuus ovat hyvin edustettuina museokeskuksen kokoelmassa.
Vuosien varrella useat merkittävät lahjoitukset ovat muodostaneet kiinnostavan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka pitää sisällään myös Suomen vanhimpana valokuvana pidetyn Henrik Cajanderin ottaman daguerrotyypin.
Valokuvaajia eri vuosikymmeniltä
Johanna Frigård nostaa esiin artikkelissaan valokuvaaja Keijo Hakasen 1950-luvun lopulta alkava värikuultokuvatuotannon, joka piirtää kuvan erään kinodiaharrastajan aihemaailmasta ja kuvauskohteista. Margareta Willner-Rönnholm puolestaan kirjoittaa artikkelissaan nuoren ammattikuvaajan Johannes Schalinin elämästä ja kuvaamisesta 1800–1900-lukujen vaihteessa. Ismo Luukkonen paneutuu artikkelissaan Schalinin stereokuvien maailmaan. Stereokuvat asetettiin katselulaitteeseen, jonka avulla asioista, esineistä, ihmisistä ja paikoista sai kolmiulotteisen kokemuksen. Tommi Vihko tekee katsauksen digitaalisen ajan kuvamäärien hurjaan kasvuun ja säilyttämisen ongelmaan.
Valokuva muistoesineenä
Valokuva on aina liittynyt muistamiseen ja yksilöidentiteetin tunnustamiseen. Valokuvien avulla haluttiin muistaa paitsi ihmisiä myös paikkoja ja rakennuksia. Anu-Riikka Leppänen tarkastelee tekstissään metallisia ferrotyyppejä identiteetin rakentumisen välineenä. Sari Pihajoki luo katsauksen valokuva-albumeihin, joiden avulla omia muistoja ylläpidettiin. Viivi Vuorinen tarkastelee teatterinystävä Eliel Sjöblomin kokoelman ihailijakuvia 1930-luvuilla. Johanna Seppä puolestaan tulkitsee tekstissään kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen valokuvallista perintöä, joka ylläpitää mielikuvaamme taiteilijahahmosta. Marjo Aurekoski-Turjas tutkii Varsinais-Suomalaisen Osakunnan kuvien keruutoimintaa ja sen tuloksena muodostettua kokoelmaa.
Turku eri aikojen kaupunkikuvissa
Minna Ijäs tarkastelee 1800-luvun lopun kaupunkikuvien muuttumista staattisista näkymistä hetkellisempiin otoksiin 1930-luvulla. Hanna Talikan artikkeli käsittelee erästä turkulaista tapahtumakuvaa valokuva-arkiston ”poikkeustilanteita” -luokassa. Riitta Kormanon artikkelista voimme lukea, että myös kaupungin muistomerkit ovat olleet suosittu kuva-aihe rakentamassa mielikuvaa kaupungista, linnan, tuomiokirkon ja jokivarren ohella. Catherine af Hällströmin tutkii turkulaisen kauppiaan Ernst Magnusonin 1870-luvulla vietetyistä polter abend -juhlista jälkeenjäänyttä kahta valokuvakollaasia. Elina Ovaska kirjoittaa valokuvaaja Henry Edmanin kaupunkielämän kuvista 1970–1980-luvuilta.
Kuvalähde. Valokuvia Turun museokeskuksen kokoelmasta
Minna Ijäs (toim.)
Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2013–2014 / 77–78
ISBN 978-951-595-189-2
Julkaisun ovh. 28 €
Kirjaa on saatavilla mm. Turun museokeskuksen museokaupoista Turun linnasta ja Wäinö Aaltosen museosta.
Lisätiedot
Minna Ijäs, tutkija
puh. 040 830 7942, [email protected]
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
Kuvatiedot:
Johannes Schalin, 1900-1905. Negativ. Johannes faster Tilda Wegelius (1857-1953) med make, egna bern och styvbarn, poderande i strandvattnet.
H. Attila, 1934. Muotokuva kaupunkimaisemissa toukokuisella Korppoolaismäellä.
Keijo Hakanen, 16.4.1961. Förin kyydissä, taustalla Aurajokisuun telakka-alue.
Henry Edman. Kauppahalli, Turku, 29.8.1978.
H Attila Korppoolaismäki toukokuu 1934.jpg
Koko: 5,24 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3057x3042H Attila Korppoolaismäki toukokuu 1934.jpg
Koko: 5,24 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3057x3042Henry Edman Kauppahalli Turku 29081978.jpg
Koko: 2,45 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2263x1497Henry Edman Kauppahalli Turku 29081978.jpg
Koko: 2,45 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2263x1497Keijo Hakanen Förin kyydissä 16041961.jpg
Koko: 3,31 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2251x1481Keijo Hakanen Förin kyydissä 16041961.jpg
Koko: 3,31 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2251x1481© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1