Kun valtiomiehen tumma puku on riisuttu, presidentti Kekkosesta tulee koko kansan Urkki: urheileva, metsästävä, kalastava, hiihtävä, viriili kirjallisuutta ja taiteita rakastava kansanmies. Tervetuloa katsomaan Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvia Urho Kekkosesta Tamminiemeen.
Museoviraston journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja akateemikko, valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvat Urho Kekkosesta ovat luonnollisesti esillä Tamminiemen museossa, Kekkosen entisessä virka-asunnossa.
Katse Kekkoseen! Lehtikuvia -näyttely kertoo, kuinka lehtien sivuilla vuosien varrella rakentui ja rakennettiin tarinaa suuresta kansanjohtajasta, joka oli armoton eränkävijä, himokalastaja ja mestariurheilija. Valokuvat on otettu vuosina 1952–80, kun Urho Kekkonen on vapaa-ajalla, lomalla tai silloin, kun tapahtumien virallinen osuus on päättynyt.
Kekkosella oli ’terve tarve näkyä ja kuulua kansalle’, on valokuvaaja Kalle Kultala kirjoittanut. Kekkonen järjesti kuvaajille kuvattavaa ja kansalle katsottavaa. Lehtikuvaajat seurasivat häntä kaikkialle, niin Somaslompolon jäälle Lapin hyytävään tuuleen kuin lomamatkalle Karibian hiekkarannoille. Kekkosen tempaukset levisivät erilaisina kuvakulmina laajalle lehdistössä. Presidentistä tuli Suomen valokuvatuin mies.
Monissa lehtikuvissa Kekkonen esiintyy yhdessä maailmanpolitiikan johtajien kanssa. Presidentti on pilkillä Ruotsin kruununprinssi Kaarle Kustaan kanssa, kertoo kalajuttuja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin kanssa ja on laivamatkalla Jugoslavian presidentti Josip Broz Titon kanssa. Hänellä näyttää olevan läheiset, henkilökohtaiset suhteet sekä idän että lännen päämiehiin.
Kekkonen jututti mielellään tavallisia ihmisiä. Maakuntamatkallaan Kainuussa hän puhui tieasioista Pöllästen pirtin ääressä ja etsi Oulun kauppahallissa käsiinsä Pullin tyttöjen kalakaupan. Presidentti selvitti, mistä Tamminiemessä tarjottu herkullinen kiisken mäti oli peräisin.
Lehtikuvaaja Heikki Y. Rissasen mielestä Kekkonen ymmärsi valokuvan arvon paremmin kuin kukaan muu suomalainen poliitikko. Kekkonen osasi eläytyä ja improvisoida. Historiantutkija Kati Katajisto kutsuukin Kekkosta ’poliittiseksi taiteilijaksi’.
Näyttelyn lehtikuvaajat ovat Jorma Blomqvist, Caj Bremer, Toivo Grönroos, Kai Hagström, Helge Heinonen, V. K. Hietanen, Kari Laakso, Hannu Lindroos, Tapio Maikkola, Stina Mäenpää, A. Pietinen, Jussi Pohjakallio, Esa Pyysalo, Heikki Y. Rissanen, UA Saarinen, Eljas Sallmén, Kari Santala, Matti Tapola, Christian Westerback, Mauri Vuorinen, Pentti Vänskä.
Näyttelyn lehtikuvat ovat akateemikko, lehtikuvaaja Caj Bremerin arkistosta ja Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmista. Kuvia on julkaistu ainakin Suomen Kuvalehdessä, Seurassa, Avussa, Hymyssä, Ilta-Sanomissa, Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Kalevassa, KUVA-POSTISSA, VIP-lehdessä, Viikkosanomissa ja uutiskuvatoimisto Pressfoton asiakaslehdissä.
Näyttelyssä esillä olevat Urho Kekkosen vaatteet ja urheiluvälineet ovat Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Journalistinen kuva-arkisto JOKA perustettiin Museoviraston Kuvakokoelmien yhteyteen vuonna 2014. JOKA säilyttää ja julkaisee suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Se turvaa merkittävien lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmien säilymisen yhdessä muiden museoiden ja arkistojen kanssa ja vahvistaa lehtikuvan asemaa osana kulttuuriperintöä. Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmissa on yli 14 miljoonaa lehtikuvaa.
Näyttely on avoinna 30.5.2019–27.12.2020 Tamminiemen aukioloaikoina.
TAMMINIEMI
Seurasaarentie 15, Helsinki
Avoinna huhtikuu–syyskuu: ke–su klo 11–17, loka–joulukuu: la–su klo 11–17, suljettu 21.6.
Cafe Adjutant palvelee museon aukioloaikoina, ilman pääsymaksua.
Kuvaliitteet:
LIITE 1: Kekkonen_Christian Westerback_Pressfoto Zeeland_ JOKA_Museovirasto
Presidentti Urho Kekkonen vierailee kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisoissa Tankavaarassa sunnuntaina 24.7.1977. Kullankaivaja Niilo Raumala tupakalla presidentin vieressä. Kuva: Christian Westerback / Pressfoto Zeeland / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto
LIITE 2: Kekkonen_Hannu Lindroos_JOKA_Museovirasto
Presidentti Urho Kekkosen metsästysseurue ottaa kaatoryypyn Sipoon Östersundomissa lauantaina 16.10.1976: jahtipäällikkö Harry Wahlman (3. vasemmalta), presidentti Kekkonen ja pääkonsuli Sven Sevelius. Nuorimmat ajomiehet Kim ja Tom Pessala seuraavat tapahtumia takana. Presidentti avasi perinteisesti hirvestyskauden osallistumalla ajoon.
Kuva: Hannu Lindroos / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto
LIITE 3: Kekkonen_Helge Heinonen_JOKA_Museovirasto
Presidentti Urho Kekkonen pilkillä Somaslompolossa Käsivarren Lapissa sunnuntaina 19.4.1970. Rajamies tähystää jään läpi saalista. Presidentti oli kutsunut Ruotsin kruununprinssi Kaarle Kustaan mukaan kalareissulle. Kun kruununprinssi saapui helikopterilla Porojärvelle sunnuntaiaamuna, ”presidentti kohenteli laastarilla paikatun oliivinvärisen toppatakkinsa rinnustaa ja lähti kävelemään kädet taskuissa kohti kopterin laskeutumispaikkaa”, kirjoittaa toimittaja Hannu Parpola Apu-lehdessä 17/1970. Kuva: Helge Heinonen / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto
Lisätiedot
Amanuenssi Raija Linna, p. 0295 33 6124, [email protected]
Näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila, p. 0295 33 6362, [email protected]
Vastaava opas Mervi Saarenmaa, p. 0295 33 6373, [email protected]
Intendentti Mikko Teräsvirta, p. 0295 33 6374, [email protected]
Kekkonen_Christian Westerback_JOKA_Museovirasto
Koko: 0,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1264Kekkonen_Christian Westerback_JOKA_Museovirasto
Koko: 0,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1264Kekkonen_Hannu Lindroos_JOKA_Museovirasto
Koko: 0,41 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1272Kekkonen_Hannu Lindroos_JOKA_Museovirasto
Koko: 0,41 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1272Kekkonen_Helge Heinonen_JOKA_Museovirasto
Koko: 0,18 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1274Kekkonen_Helge Heinonen_JOKA_Museovirasto
Koko: 0,18 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1274Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Valtakunnallisen kulttuurihistorian museon yleisökohteisiin kuuluvat Kansallismuseon lisäksi Seurasaari, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna, ja museon kokoelmiin kuuluu noin puoli miljoonaa esinettä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1