Yksi hallituksen keskeisistä talouspolitiikan onnistumisen mittareista on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen pääseminen olisi hyvä alku, mutta pitkällä aikavälillä työllisyyden tavoitetaso pitäisi kuitenkin nostaa 80 prosenttiin, jos haluamme varmistaa korkean hyvinvointimme jatkuvuuden, kirjoittaa LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala. Vesalan mukaan työllisyysastetta osuvampi mittari on työllisten osuus koko väestöstä.
Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi liikkuu tällä hetkellä noin 69 prosentin tasolla. Työllisyysasteen nousu 72 prosenttiin kevääseen 2019 mennessä on siis vielä kaukana tavoitteista, vaikka talouskasvu onkin selvästi kiihtynyt.
Tätä taustaa vasten Valtiosihteeri Martti Hetemäen kommentti siitä, että Suomen tulisi tavoitella vielä paljon korkeampaa, jopa 80 prosentin työllisyysastetta, kuulostaa täysin epärealistiselta. Tosiasiassa meidän kuitenkin pitäisi nostaa työllisyyden tavoitetaso Hetemäen mainitsemaan mittaluokkaan pitkällä aikavälillä, mikäli haluamme varmistaa korkean hyvinvointimme jatkuvuuden.
Työllisyysaste on ongelmallinen käsite, koska se kertoo ainoastaan, kuinka suuri osa työikäisistä eli 15-64-vuotiaista suomalaisista on työssä. Hyvinvointimme rahoituksen kannalta oleellisempi mittari on, miten suuri on työllisten määrä suhteessa koko väestöön. Nyt ja lähivuosikymmeninä puhaltavan ”demografisen vastatuulen” vuoksi työikäisten määrä laskee ja samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa ripeästi. Tämä tarkoittaa, että työllisyysasteen pysyessä vakiona, työllisten osuus koko väestöstä laskee ja saavutetun hyvinvoinnin ylläpito on entistä haastavampaa.
Toisinpäin voimme kysyä, miten paljon työllisyysasteen pitäisi nousta, jotta työllisten suhde koko väestöön pysyisi nykyisellä tasollaan. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu Tilastokeskuksen vuoteen 2065 asti ulottuvien väestöennusteiden pohjalta tehtyjä laskelmia. Työllisyysasteen pitäisi lähestyä ennustejakson lopulla 78 prosentin tasoa, jotta työllisten ja koko väestön nykyinen, noin 44 prosentin suhdeluku pysyisi vakiona (sininen viiva).
Valitettavasti tuo 44 prosentin taso on historiallisestikin tarkasteltuna alhainen ja mielellään näkisi, että tätä suurempi osuus väestöstä olisi työelämässä. Jos työllisten suhde koko väestöön haluttaisiin nostaa – näennäisen maltillisesti – 46 prosenttiin, pitäisi työllisyysasteen nousta jo vuosisadan puoliväliin mennessä Hetemäen mainitsemalle 80 prosentin tasolle (vihreä viiva).
Timo Vesala
Ekonomisti
LähiTapiola Varainhoito Oy
puh. 050 532 0702
Lisätiedot
LähiTapiolan talouskatsaus julkaistaan kokonaisuudessaan lahitapiola.fi:llä 8.6.- Suomen talous kasvaa vahvasti, mutta taloutta pitää silti uudistaa
Kyösti Knuuttila, viestintäpäällikkö, LähiTapiola-ryhmä, puh. 050 599 9720
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1