Pyörävarkausvahinkoja taloyhtiöiden säilytystiloista havaittiin viime vuonna eniten huhtikuussa. Pyörän lukon murtokestävyyteen kannattaa panostaa silloinkin, kun säilyttää pyörää taloyhtiön lukitussa varastossa.
Kevään pyöräilykauden alku näkyi viime vuonna piikkinä LähiTapiolan vahinkotiedoissa. Varkausvahinkoja taloyhtiöiden pyörävarastoista, kellarikomeroista ja vastaavista asunnon säilytystiloista havaittiin huhtikuussa eniten koko vuonna. Vahinkojen määrä pysyi kuitenkin verrattain suurena aina syksyyn asti, ja niiden keskivahinko koko vuonna oli reilu tuhat euroa.
Sähköpyörien yleistyminen on nostanut pyörävarkauksien keskivahinkoa.
– Pyörä kannattaa pyrkiä lukitsemaan varastossakin rungostaan vahvalla lukolla kiinteään rakenteeseen. Tämä vaikeuttaa pitkäkyntisten työtä, sillä pyörän nappaaminen mukaan vaatii järeämpiä työkaluja ja vie enemmän aikaa. Kotivakuutus ei myöskään korvaa lukitsemattomien pyörien varkauksia, vaikka pyörävarasto olisikin lukittu, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
Finanssialan tietojen mukaan vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2022 kaikkiaan runsaat 15 000 varastettua pyörää. Poliisille pyörävarkauksia ilmoitettiin 17 300 kappaletta.
Pyöräilyn odotetaan yleistyvän, kun valtio, kaupungit ja kunnat panostavat liikenteen päästöjen vähentämiseen ja pyöräilyn edistämiseen entistä enemmän. Esimerkiksi Helsingissä pyörällä tehtyjen matkojen osuus eri kulkutavoista oli vuonna 2022 tehdyssä selvityksessä 9 prosenttia, mutta kaupungin tavoitteena on nostaa osuus 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Samaan aikaan uusien asuntojen keskikoko on pienentynyt, mikä korostaa taloyhtiöiden yhteisten pyöräsäilytystilojen merkitystä. Pyörävarkauksien ennaltaehkäisyn kannalta kiinteistöjen säilytystilojen suunnittelulla ja taloyhtiöiden toimilla on entistä suurempi rooli, Riikonen sanoo.
– Taloyhtiöt voivat ehkäistä varkausvahinkoja panostamalla kiinteisiin säilytystelineisiin ja huolehtimalla yhteisten tilojen asianmukaisesta lukituksesta. Yhteisissä ovissa on kuitenkin harvoin murtojälkiä. Kyse voi siis olla esimerkiksi siitä, että joku on jättänyt oven vahingossa auki tai päästänyt ulkopuolisen kyseisiin tiloihin. Valvonnan tehostaminen toki ehkäisee varkauksia, mutta olennaisinta on, että yhteisiin tiloihin menevät ovet muistetaan aina sulkea ja lukita.
Pakkaa tavarat huolella häkkivarastoissa
LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan pyörä on yleisin tavara, joka lähtee varkaan matkaan taloyhtiöiden varastoista ja vastaavista säilytystiloista. Pyörien lisäksi säilytystiloista varastetaan esimerkiksi vaatteita, matkalaukkuja, työvälineitä ja urheiluvälineitä.
Etenkin häkkivarastoissa tavarat kannattaa pakata mahdollisimman suojaavasti, jotta ne eivät herätä varkaiden huomiota.
– Esimerkiksi sähkötyökalut kannattaa pakata pois näkyviltä erillisiin laatikoihin. Rikkinäiset tavarat taas kannattaa viedä suoraan kierrätysasemalle, sillä ne herättävät turhaan varkaiden huomion. Myös oman häkkivaraston lukituksen murronkestävyyteen kannattaa panostaa, Riikonen sanoo.
Varastomurtotilanteessa taloyhtiö vastaa esimerkiksi rikkoutuneiden ovien ja ovenpielien korjauksesta. Asukkaan omaisuutta kiinteistövakuutus ei korvaa, vaan se turvataan kotivakuutuksessa.
Kotivakuutuksen suojeluehtojen mukaan asuntokohtaisessa kellari- tai ullakkovarastossa, autotallissa tai muussa varastossa ei saa säilyttää arvokasta tai varkaudelle altista omaisuutta, kuten taide-esineitä tai koruja. LähiTapiolan kotivakuutus korvaa näissä säilytettyä koti-irtaimistoa 5 000 euroon saakka.
– Rahallinen arvo on toki tärkeää ottaa huomioon, mutta taloyhtiön säilytystiloihin ei kannata viedä myöskään itselle tunnearvoltaan tärkeitä tavaroita. Tunnearvoa ei voi korvata.
Muista ainakin nämä, kun säilytät pyörää taloyhtiön tiloissa:
Lisätietoja:
Jussi Riikonen, ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö, LähiTapiola, 050 585 0447, jussi.a.riikonen@lahitapiola.fi
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089, kaisa.saario@lahitapiola.fi
EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.
Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä. Vihreä puolue, ja etenkin sen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati jo lokakuussa veronkiristyksiä ja leikkauksia eläkkeensaajille.
Harjanne esitti, eläkkeisiin vuodenvaihteessa tulleen toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksikorotuksen seurauksena, että työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Kuukaudessa tämä tarkoittaa 1 125 euron tuloja. Ehdotus olisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan koskenut vajaata 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja ulottunut noin 80 prosenttiin kaikista eläkkeensaajistamme.
Tuorein vaade Harjanteelta tuli 9.3. jolloin hän ilmoitti, että 65–74-vuotiaat eläkeläiset ovat Suomen varakkain ikäryhmä. Hänen mukaansa olisi epäreilua, että eläkeläiset olisivat kategorisesti sopeutustoimien ulkopuolella.
Eläkkeensaajien mediaanieläke oli vuoden 2022 lopussa 1 614 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon määrän alle. Suomalaisten eläkkeet nousevat koko ajan ja se on hyvä asia. Silti pitää muistaa, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on hieman alle 500 000.
On esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin. Heidän taloutensa ei tätä missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä, Kokko toteaa.
Työeläkkeiden kahta indeksiä eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuvat sekä eläkeläisiin että työssäkäyviin. Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin. Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin. Sen vaikutus olisi suurin eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Tämä heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta radikaalisti.
Suomessa eli vuoden 2021 lopussa köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa. Lukumääräisesti mitattuna puhutaan suurimmasta ryhmästä sosioekonomisen aseman mukaan mitattuna. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 33 000:lla hengellä.
Lisätietoa
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
050 441 3830
Yhä useammasta suomalaiskodista löytyy ilmalämpöpumppu, selviää LähiTapiolan tuoreesta kyselystä. Etenkin ensimmäistä kesää käytössä olevien pumppujen omistajien kannattaa tarkistaa, että kondenssivesi poistuu ongelmitta, kun pumpun vaihtaa viilennystoiminnolle.
Yli kymmenesosa suomalaisista on hankkinut kotiinsa tai mökillensä ilmalämpöpumpun viimeisen kahden vuoden aikana, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Omakotitalossa tonttimaalla asuvista vastaajista lähes neljäsosa kertoi hankkineensa pumpun.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 092 henkilöä*.
Ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuodesta 2022 ja energian hinnat nousivat. Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2022 yhteensä yli 50 prosenttia.
Jos on ostanut ilmalämpöpumpun parin kolmen vuoden sisällä, nyt on oikea aika huollolle, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
– Ilmalämpöpumppu kannattaa huollattaa ammattilaisen toimesta vähintään kolmen vuoden välein vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi. Talven paukkupakkasilla ilmalämpöpumput olivat kovilla, ja pitkän lämmitysjakson jälkeen kevät on paras aika huollattaa pumppu ennen kesän helteitä. Pumppu on hyvä huollattaa myös, jos se on ollut talven yli käyttämättä esimerkiksi mökillä.
LähiTapiolan korvaustietojen mukaan ilmalämpöpumppujen yleisin vahinko on sisäinen rikkoutuminen tai toimintahäiriö, joiden keskivahinko on lähes tuhat euroa. Vahinkoriskiä pienentää myös säännöllinen suodattimen peruspuhdistus, jonka voi tehdä itse imurin avulla. Pumppu kannattaa puhdistaa vähintään kerran kuukaudessa, sillä pölystä tukkeutunut suodatin heikentää pumpun tehoa. Myös ulkoyksikön ritilä on syytä puhdistaa säännöllisesti.
Etenkin heidän, jotka ovat hankkineet ilmalämpöpumpun vasta kuluvan lämmityskauden aikana, kannattaa olla tarkkana myös siinä vaiheessa, kun pumpun vaihtaa viilennystoiminnolle.
– Viilennyskauden alussa kannattaa tarkistaa, että sisäyksikön kondenssivesi pääsee poistumaan esteettömästi ja sujuvasti. Mikäli vedenpoistossa on ongelmia ja pumppu valuttaa vettä lattialle, taustalla voi olla esimerkiksi liian loiva kaato tai tukos kondenssiveden poistoputkessa, ja silloin kannattaa ottaa yhteyttä korjaajaan. Jos vuoto jää huomaamatta, vahingot voivat kasvaa suuriksi, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
Jos taas on vasta aikeissa hankkia uuden ilmalämpöpumpun kesän viilennykset mielessä, kannattaa muistaa miettiä ulkoyksikön sijoituspaikka siten, että talvella katolta putoava lumi ei tipu sen päälle.
– Kun pumpun sijoittaa esimerkiksi talon päätyyn tai muuten suojaisaan paikkaan, säästyy paljolta harmilta, sillä kotivakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa lumen putoamisesta aiheutuvia vaurioita, Riikonen sanoo.
Viisi vinkkiä ilmalämpöpumpun vahinkojen ennaltaehkäisemiseen:
* Vastaajia pyydettiin valitsemaan erilaisista vaihtoehdoista, millaisia energiatehokkuuteen liittyviä toimia tai hankintoja he olivat tehneet kotonaan tai mökillään viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Jussi Riikonen, ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö, LähiTapiola, 050 585 0447, jussi.a.riikonen@lahitapiola.fi
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089, kaisa.saario@lahitapiola.fi
Suomen musiikkialalla esiintyy edelleen runsaasti syrjintää ja epäasiallista kohtelua. Esimerkiksi etniseen vähemmistöön kuuluvista jopa 61 prosenttia oli kokenut taustaansa liittyvää syrjintää. Alan ammattilaiset kaipaavat avoimempaa keskustelua rasismista ja syrjinnästä sekä selkeämpiä käytäntöjä sen estämiseksi.
Teosto teetti helmi–maaliskuussa kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla. Kyselyn kautta kerättiin tietoa eri ryhmien syrjintäkokemuksista sekä niiden vaikutuksista musiikkialan kehitykseen.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 914 musiikkialalla toimivaa henkilöä. Vastaajista valtaosa oli musiikin säveltäjiä, sanoittajia tai esittäjiä. Selvästi suurin osa (45 %) vastaajista oli freelancereita, mutta vastauksia saatiin laajasti myös järjestöjen ja organisaatioiden työntekijöiltä sekä yrittäjiltä.
Vastaajista alle puolet piti musiikkialaa yhdenvertaisena. Vastausten mukaan syrjintä ja ennakkoluulot rasittavat alaa vahvasti, estäen monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Toisaalta alan koettiin menneen myös eteenpäin erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja nuorempia sukupolvia pidettiin aiempaa ennakkoluulottomampia.
”Vaikka eteenpäin on menty, syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kokenut yhä yli puolet alalla toimivista. Syrjinnän kokemuksia on kaikissa alan ammattiryhmissä aina yrityspuolen toimijoista freelancereihin ja järjestöihin. Paljon on siis vielä työtä tehtävänä”, sanoi tutkimushanketta koordinoinut Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan kuulumisesta erilaisiin vähemmistöryhmiin kuten seksuaalivähemmistöön, etniseen tai kielivähemmistöön tai erilaisiin vammaisryhmiin.
Vähemmistöistä heikoimmassa asemassa näyttävät olevan etniseen vähemmistöön kuuluvat. Heistä jopa 61 prosenttia oli kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi. Myös kielivähemmistöön kuuluvista yli puolet kertoi kokeneensa syrjintää.
Kyselyn avoimissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vallan keskittymiseen musiikkialalla. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvia näkyy kyllä jonkin verran artisteina mutta ei alan päättävissä tehtävissä.
”Tietyt tehtävät musiikkialalla ovat jakautuneet vain tietyille demografian edustajille. Esimerkiksi päättävät tehtävät ovat usein valkoisten miesten tehtäviä ja markkinointi & PR tiimit ovat pääosin naisten. Tummaihoisia ei näy juuri ollenkaan alalla muuten kuin artistin roolissa.”
”Koska alalla on niin vähän esim. ruskeita naisia valta-asemissa, on vaikea ruskeana naisena päästä musa-alalla eteenpäin, kun oma musiikki tai eletty elämä ei ole samaistuttavaa päätösvallassa oleville, usein valkoisille vanhemmille miehille.”
Eri sukupuolten kokemukset syrjinnästä eroavat merkittävästi toisistaan. Sukupuoleen liittyvää syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kohdannut 66 prosenttia naisista, kun vain 14 prosenttia miehistä oli kokenut vastaavaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi isoksi ongelmaksi jo viime vuonna tehdyssä alan tasa-arvoa käsittelevässä kyselyssä.
Ikään liittyvä syrjintä oli myös yllättävän yleistä musiikkialan tehtävissä. Sitä oli kokenut kaikkiaan 37 prosenttia musiikkialalla toimivista mutta lähes puolet alan naisista. Vaikka ikäsyrjinnän kokemuksia oli erityisesti nuoremmassa ikäpolvessa (46 %), sitä koettiin paljon kaikissa muissakin ikäryhmissä.
”Tulosten valossa näyttää siltä, että koskaan et ole oikean ikäinen. Kokeneemmat musiikin tekijät kokivat, että ikäsyrjintä estää heitä saamasta ansaitsemaansa arvostusta ja näkyvyyttä. Toisaalta nuoret kohtaavat paljon osaamisen kyseenalaistamista. Kuitenkin myös keski-ikäisistä kolmannes oli kokenut ikäsyrjintää”, huomauttaa Vappu Aura.
Syrjintää ja epäasiallista kohtelua koetaan selvästi eniten kollegoiden taholta. Jopa 72 prosentilla syrjintää kokeneista kokemus oli kollegoiden aiheuttama. Selvästi yleisintä on vähättely ja pätevyyden tai osaamisen aliarviointi. Ulkopuolelle jättämistä ja epäasiallista kommentointia oli kokenut puolet syrjinnän kohteeksi joutuneista. Kolmanneksella oli kokemus epätasa-arvoisesta palkkauksesta ja lähes kolmanneksella seksuaalisesta häirinnästä.
Vastaukset herättävät kysymyksen musiikkialalla vallitsevasta työskentelykulttuurista.
”Musiikkialalta näyttää puuttuvan aivan perustavanlaatuisia työelämän pelisääntöjä. Miten puhut ja kohtelet muita alalla työskenteleviä, miten arvostat kaikkien työpanosta. Vaikka kilpailu on kovaa, omaa itseään ei tulisi nostaa muiden kustannuksella”, muistuttaa Vappu Aura.
Vastaajat kertoivat syrjinnän vaikuttaneen monin tavoin negatiivisesti työskentelyyn musiikkialalla. 61 prosentille syrjintää kokeneista siitä oli aiheutunut negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen ja 41 prosenttia kertoi harkinneensa alan vaihtoa. Yli kolmasosa kertoi, että heille on aiheutunut erilaisia mielenterveyteen ja omaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten ahdistusta, uupumusta, masennusta ja työkyvyn alenemista.
Vain neljännes vastaajista oli raportoinut kokemastaan syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta jollekin. Tärkeimpiä syitä raportoimattomuuteen oli, ettei asiasta kertomisella uskottu olevan vaikutusta tilanteeseen. Vaikka kohtelusta olisikin kerrottu, useinkaan tästä ei ollut seurannut mitään. Moni myös sanoi, ettei tiennyt oikeaa tahoa, jolle voisi asiasta ilmoittaa tai joka voisi asiaan vaikuttaa.
Vastaajilta kysyttiin myös ehdotuksia yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Vastaajien mielestä musiikkialalla kaivataan monimuotoisuuden tietoista lisäämistä. Erilaisia yksilöitä taustoista, etnisyydestä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta tulisi huomioida rekrytoinnissa, musiikkituotannossa ja -jakelussa sekä erilaisten tunnustusten jaossa.
Konkreettisina keinoina mainittiin esimerkiksi positiivinen erityiskohtelu ja kiintiöt sekä anonyymi rekrytointi, jota suositellaan myös viime vuonna julkaistussa musiikkialan rekrytointiohjeessa.
Paljon vaaditaan myös koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Syrjinnästä tulisi voida myös puhua avoimemmin ja nostaa esille tilanteita, joissa sitä esiintyy. Yhteisesti sovitut käytännöt ja selkeät menettelytavat puuttuvat vielä monelta taholta. Vaikka ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisesta julkaistiin alalla vuonna 2022, sen käytännöt eivät näytä vielä juurtuneen alalle.
Moni toi vastauksessaan esiin myös tarvetta laajempaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Teoston Vappu Aura korostaa, että musiikkialalla olisi mahdollisuus toimia edelläkävijänä yhteiskunnassa ja näyttää mallia muille.
”Tämä kysely viimeistään todistaa sen, että musiikkiala on jo nyt hyvin monimuotoinen ja alalla toimii valtava määrä erilaisista taustoista tulevia henkilöitä. Tämän tulisi olla rikkaus, joka lisää musiikin kirjoa ja laajentaa sen ulottuvuuksia. Muutos ei kuitenkaan ole asia, jonka joku muu hoitaa – työhön tarvitaan kaikki.”
Tutkimuksen toteutti Teoston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan liitteenä.
Lisätiedot: Vappu Aura, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Teosto, puh. 050 560 4450, vappu.aura@teosto.fi
Oppimisen teknologian asiantuntijayritys Ilona IT Oy julkaisi uuden DPIA-työkalun, joka helpottaa ja tehostaa tietosuojan vaikutustenarviointien (DPIA) tekemistä. Vaikutustenarviointi on tärkeä osa tietosuojan hallintaa (GDPR), ja se on pakollinen silloin, kun henkilötietojen käsittely voi aiheuttaa korkean riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille.
DPIA-työkalu on verkkopohjainen työkalu, joka ohjaa läpi DPIA-prosessin vaihe vaiheelta hyödyntäen Tietosuojavaltuutetun ohjeistukseen ja kysymyspohjaa. Palvelu tarjoaa valitun softapalvelun tuotetiedot, mallitekstejä, ohjeita ja vinkkejä, jotka auttavat arvioimaan tietosuojan riskejä ja löytämään sopivat toimenpiteet niiden hallitsemiseksi. Palvelu myös tallentaa ja arkistoi DPIA-dokumentit, jotta ne voi tarvittaessa esittää viranomaisille tai muille sidosryhmille.
Työkalulla voi luoda tuotekohtaisia vaikutustenarviointeja tai käyttää sitä ns. blancopohjana prosessikohtaisten vaikutustenarviointien tai organisaatiokohtaisten DPIA-mallipohjien tekemiseen.
DPIA-työkalu toimii tietokantapohjaisesti. Jokainen kenttä on lokitettu ja eri versiot säilyvät tallessa. Myös automaattitallennus toimii eli tehty työ ei katoa.
DPIA-työkalussa on myös mahdollisuuden kutsua kollegoja ja ulkoisia asiantuntijoita työstämään arviointeja yhteistoiminnallisesti. Tätä varten työkaluun kytketään kommunikointiominaisuus, jossa on mahdollista eri työvaiheissa tehdä muistiinpanoja ja viestiä arvioinnin tekijöiden kesken.
Työkalusta on tulossa myös englanninkielinen versio maaliskuun aikana.
DPIA-työkalu huolehtii myös arviointien päivitystarpeista merkitsemällä arvioinnit ja kohdat joihin on tullut palveluntuottajan taholta jotain muutoksia. Näin arvioinnit saa pidettyä myös ajan tasalla.
Kun DPIA on valmis, voi sen halutessaan julkaista muille oman organisaation jäsenille. Lisäksi on mahdollista lähettää tehty DPIA anonymisoitavaksi ja julkaistavaksi muille organisaatioille, Anonymisoidut DPIA-mallit julkaistaan organisaatio- ja oppilaitosmuodoittain esim. Perusopetuksen Wilma-vaikutustenarviointi, Kunnan Copilot-arviointi, Toisen asteen Thinglink-arviointi ja Korkeakoulujen Turnitin-arviointi jne.
Jakamalla valmiita DPIA-pohjia muille GDPR-sovelluskirjastoa käyttäville, syntyy DPIA-mallipohjien luettelo (repositorio), josta organisaatiot voivat hyödyntää tarvitsemiaan pohjia – eikä jokaisen organisaation tarvitse työstää vaikutustenarviointeja alusta lähtien itse.
https://www.ilonait.fi/gdpr-sovelluskirjasto (asiakkaille)
Soili Meklin
Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-tietokantaan viime vuonna 2260 kpl. Lukumäärä on pienempi kuin edellisvuonna, jolloin paloja oli yli 2400. Sähköliedestä tai -uunista sai alkunsa 860 tulipaloa, kun vuotta aiemmin liesipaloja oli yli 900. Liesipalo aiheutuu erittäin harvoin lieden viasta, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus. Sähköpaloissa menehtyi 13 ihmistä yhteensä kahdeksassa eri onnettomuudessa.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. Pelastusviranomaiset kirjaavat sähköpalot PRONTO-tietokantaan, johon merkitään myös palon syttymislähde, jos se on tiedossa. Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi tietokannan mukaan sähköliesistä tai -uuneista. Valaisimista sai alkunsa 189 paloa, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 112, sähkökiukaista 98, mikroaaltouuneista 81, pyykinpesukoneista 61 ja kylmälaitteista 48. Pienelektroniikan akku tai laturi oli merkitty syttymissyyksi 65 tapauksessa.
Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta: huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta tai sähkölaitteen huollon laiminlyönti. Myös ihmisen toimintakyky vaikuttaa paloturvallisuuteen. Osaako esim. käyttää sähkölaitteita oikein, ymmärtääkö laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeita, kykeneekö vaihtamaan palovaroittimen pariston, hälyttämään apua tai poistumaan asunnosta hätätilanteessa.
– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja tarvittaessa valvottuna. Esimerkiksi ruokaa laitettaessa pitää valvoa liettä ja kiukaan tai pesukoneiden päällä ollessa on syytä olla kotosalla. Muita käytännön ohjeita sähköpalojen välttämiseksi ovat: älä säilytä tavaraa lieden päällä, keskity kokkaamiseen, älä käytä saunaa varastona äläkä kuivata pyykkiä kiukaan päällä, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.
Liedestä alkaneita paloja on vuodesta toiseen eniten. Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa, jolloin lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät ja palo leviää yleensä melko nopeasti läheisiin rakenteisiin.
– Liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa myös teknisiä ratkaisuja, kuten liesiturvalaitteet, jotka katkaisevat automaattisesti virran liedestä. Kiinteitä sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, Lepistö muistuttaa.
Kiukaasta alkaneita paloja oli PRONTO-tietokantaan kirjattu viime vuonna 98, kun luku oli edellisvuonna 107 ja vuotta aiemmin 92. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Riskinä on, että kiuas laitetaan vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen. Muita palon syttymissyitä olivat vastusten kärähtäminen, vikaantunut termostaatti tai kellokytkin.
Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Tarkista palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia ja vaihda paristo säännöllisesti, esimerkiksi 112-päivänä 11. helmikuuta.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Jukka Lepistö
p. 029 5052 460
sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi
Mielikuvat suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä ovat kolmessa vuodessa muuttuneet aiempaa negatiivisemmiksi, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksista, joissa vertailtiin vuoden 2021 ja 2024 mielikuvia. Erityisesti kokemus terveydenhuollon riittämättömyydestä on kasvanut. Reilu kolmannes suomalaisista on kyselyn mukaan jo hankkinut tai harkitsee yksityisen terveysvakuutuksen ottamista.
- Näemme yhteiskunnassa tapahtuneen muutoksen vahvasti liiketoiminnassamme ja LähiTapiolan vuosituloksessa. Huoli julkisen terveydenhuollon ongelmista ja hoitoon pääsystä nosti vapaaehtoisten henkilövakuutustemme myyntiä yli 15 prosentilla, ja esimerkiksi sairauskuluvakuutuksiamme myytiin viime vuonna 16 prosenttia aiempaa enemmän. Yhä useampi turvasi itsensä myös vakavan sairauden varalle. Tuotteen myynti kohosi yli 50 prosenttia, sanoo LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Juha Koponen.
Vuonna 2021 vielä 53 prosenttia LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastanneista näki suomalaisen sosiaaliturvan positiivisena tai erittäin positiivisena. Kolmessa vuodessa heidän osuutensa on laskenut 42 prosenttiin. Joka neljännen mielikuvat ovat nyt negatiiviset tai erittäin negatiiviset, kun vielä kolme vuotta sitten näin ajatteli vain 14 prosenttia.
Naisten ja miesten mielikuvat eivät käytännössä eroa toisistaan. Sen sijaan kokemus omasta taloudellisesta pärjäämisestä vaikuttaa huomattavasti näkemyksiin sosiaaliturvasta. Omasta mielestään erinomaisesti toimeen tulevista 55 prosentilla on myönteinen mielikuva. Toisen ääripään muodostavista, aina tinkimään joutuvista, sama käsitys on 36 prosentilla. Kyselyihin vastasi molempina vuosina yli 1 000 suomalaista. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.
Luottamus terveydenhuollon peruspalveluiden riittävyyteen hiipunut
Vuonna 2021 valtaenemmistö uskoi yhteiskunnan tarjoaman lakisääteisen turvan riittävän omalla kohdallaan erikoissairaanhoidossa (66 prosenttia) ja terveydenhuollon peruspalveluissa (65 prosenttia). Vuonna 2024 enää niukka enemmistö uskoo näin.
Joka viides suomalainen on kyselyn mukaan jo hankkinut tai harkitsee yksityisen terveysvakuutuksen ottamista julkisen keskustelun herättelemänä. 16 prosentilla vastaajista oli jo ennestään yksityinen terveysvakuutus.
- Vakuutusperustainen palvelujärjestelmä pohjautuu julkisen ja yksityisen yhteistyöhön, ja tässä työnjaossa on käynnissä uusjako. Yksityistä sektoria tarvitaan yhä enemmän julkisen tueksi. Myös liiketoiminnastamme näemme, että suomalaiset hakevat täydentäviä, vapaaehtoisia vakuutuksia parantamaan julkisten terveyspalveluiden tarjontaa. LähiTapiolan tehtävä tarjota suomalaisille oikeaa ja riittävää terveyden, talouden ja omaisuuden turvaa on erittäin ajankohtainen, Koponen sanoo.
* Vuoden 2021 vastaajat edustavat 15-74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 027 henkilöä 15.1 – 21.1.2021 välisenä aikana. Vuoden 2024 kyselyssä vastaajat edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12. – 19.1.2024 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja: LähiTapiola-ryhmän viestintä, puh. 040 183 5806
Lue tarkemmin LähiTapiola-ryhmän vuosituloksesta 2023 tästä
Vuonna 2023 Turva osoitti kykyä uudistua, kehittyä ja palvella asiakkaitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Turva saavutti EPSI Ratingin vuosittaisessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa vakuutusalan ykköspaikan sekä henkilö- että yritysasiakkaiden kategoriassa. Henkilöasiakkaiden puolella voitto oli jo historian kahdestoista, yrityspuolella tutkimuksessa oltiin mukana nyt ensimmäistä kertaa. Turva erottui tuloksissa tasaisesti asiakastyytyväisyyden eri osa-alueilla: tuotteen laadussa, palvelun laadussa, rahanarvoisuudessa ja asiakkaan yleisessä kokemuksessa.
Digitaalisia palveluitaan voimakkaasti kehittämällä yhtiö on pystynyt haastamaan alan isompia toimijoita.
”Vahinkovakuutusalalla digitaaliset palvelut yleistyvät, ja meidän asiakkaamme odottavat mutkatonta asiointia ja persoonallista palvelukokemusta alati digitalisoituvassa maailmassa monessa eri kanavassa. On hienoa huomata, että olemme onnistuneet tässä siirtymässä vastaamaan noihin odotuksiin samalla tinkimättä alan parhaasta palvelusta”, Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio iloitsee.
Jatkuvassa NPS-asiakassuosittelumittauksessa (Net Promoter Score) Turvassa asioineiden suositteluindeksi oli myös erinomainen 64,8.
Vuonna 2023 Turva kasvoi vakaasti ja osoitti vahvaa vakavaraisuutta. Turvan vakuutusmaksutulo oli 146,8 miljoonaa euroa, ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,2 prosenttia. Liikevaihto oli ennätykselliset 150,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 11,8 miljoonaa euroa ja käyvin arvoin laskettu kokonaistulos Turvan historian toiseksi korkein: 19,5 miljoonaa euroa.
Turva on asiakkaidensa omistama, keskinäinen yhtiö. Siksi tulosta ei jaeta osakkeenomistajille, vaan sillä vahvistetaan yrityksen vakavaraisuutta, kehitetään palveluita ja jaetaan etuina omistaja-asiakkaille. Vuonna 2023 omistaja-asiakasalennusten määrä oli 10,8 miljoonaa euroa.
Turva saavutti vuonna 2023 Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen viidennen kerran. Saavutus kertoo ”Hymyile, olet Turvassa” -arvon elämisestä todeksi, henkilöstön omistautuneisuudesta ja toiminnan pitkäjänteisestä ja osallistavasta kehittämisestä. Hyvä konkreettinen esimerkki tästä oli Turvan vaiheikas ja antoisa kulttuuritutkimusmatka, joka alkoi yrityskulttuuritutkimuksella ja jatkui työpajoilla, joissa huimat 80 % turvalaisista osallistui yhteisen yrityskulttuurin kehittämiseen. Työskentelyn tuloksena rakentui Turvan uusi visio: Hymysi arvoinen Turva.
Vastuullisuustyössään Turva tavoittelee myönteistä vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vastuullisuus tarkoittaa yhtiölle alan parasta huolenpitoa omistaja-asiakkaista, vahvaa vakavaraisuutta, oikein toimimisen kulttuuria, ekologista kestävyyttä ja kotimaisuutta.
Turvan pääkonttorille on myönnetty Green Office -sertifikaatti, ja vuonna 2023 Turva laati tiekartan oman toiminnan hiilineutraaliuteen. Turvan liiketoimintaperiaatteita ja vakuutustoiminnan sekä sijoitustoiminnan tavoitteita täsmennettiin ja julkaistiin Turvan vastuullisuussivusto.
Ammattiliittojen kanssa toteutettiin vuoden aikana useita yhteisiä vastuullisuustekoja: muun muassa Ammattiliitto Pron kanssa toteutettiin 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast ja sekä Insinööriliiton että Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto Sool Ry:n kanssa järjestettiin hymyilyttävämpää työelämää edistävät Hymykisat. Joululahjoituksena Turva lahjoitti yhteensä 100 000 euroa neljälle eri kohteelle: Mieli ry:lle, Suomen luonnonsuojeluliiton Itämeri-työhön, Ukrainan lapsille UNICEFin kautta ja Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ruoka-aputoimintaan.
*) Tiedot ovat vielä tilintarkastamattomia.
Kylmä keli syö sähköauton toimintamatkaa ja pidentää latausaikoja, mikä voi lisätä latausruuhkien riskiä hiihtolomaliikenteessä. Sääennusteiden seuraaminen, joustava reittisuunnitelma, akun esilämmitys ja muiden lataajien huomioiminen pitävät huolen siitä, että rinteisiin ja laduille pääsee sujuvasti sähköautolla.
Hyvin suunniteltu on todella puoliksi tehty, kun lähtee sähköautolla hiihtolomaliikenteeseen. Ennen rattiin istumista kannattaa tarkkailla erityisesti yhtä asiaa: sääennustetta.
– Sähköauton toimintamatka lyhenee kylmällä säällä 30–50 prosenttia. Esimerkiksi 500 kilometrin säde voi kutistua kovalla pakkasella alle 300 kilometriin. Jos luvassa on kylmää keliä, latauspysähdykset kannattaa suunnitella tavallista tiheämmin, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Kuluvan viikon perjantai ja lauantai ovat todennäköisesti vilkkaita liikennepäiviä, kun lomalle lähdetään pääkaupunkiseudulta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Viime vuonna hiihtolomaviikkojen ruuhkahuippujen aikaan julkisten latauspisteiden latausmäärät jopa moninkertaistuivat lomaviikkoja edeltävistä lukemista, selviää sähköisten ajoneuvojen latauspaikkaratkaisutoimittaja Plugitin datasta.
Plugitin omassa verkostossa on noin 1 600 julkista laturia, ja yhteensä yhtiö operoi noin 13 000 latauspistettä.
Kun latauspisteiden kysyntä kasvaa, latauspaikkaa saattaa joutua etsimään tai odottamaan. Säällä on jälleen suuri merkitys, sillä kovalla pakkasella joidenkin autojen latausaika voi jopa kaksinkertaistua. Kun tekee ennakkovalmistelut huolella ja varaa aikatauluihin riittävästi joustoa, matkanteko onnistuu tästä huolimatta sujuvasti, Alaviiri sanoo.
– Osassa sähköautoja on käytettävissä akun esilämmitys latausta varten, mikä voi nopeuttaa lataustapahtumaa oleellisesti. Akun keston voi maksimoida talviajossa laskemalla auton sisälämpötilaa sen verran kuin on mahdollista ilman, että ikkunat huurustuvat.
Akun latausteho laskee merkittävästi akun täyttyessä. Esimerkiksi Plugitin sovelluksesta pystyy taukoa pitäessään seuraamaan, milloin latausteho alkaa hiipua, sanoo Plugitin myyntijohtaja Topi Aaltonen.
– Kun latausteho alkaa laskea sen takia, että auto rajoittaa lataustehoa, varsinkin pikalatureilla rupeaa olemaan aika siirtyä eteenpäin. Etenkin ruuhka-aikoina julkisilla latureilla on kohteliasta ladata sen verran kuin määränpäähän tarvitsee ja jatkaa sitten matkaa.
Ennen hiihtolomaliikenteeseen lähtöä kannattaakin varmistaa, että kaikki lataukseen tarvittavat sovellukset on käytössä ja päivitetty.
– Jos mukana on apukuljettaja, hänenkin kannattaa ladata samat sovellukset, jotta hän pystyy auttamaan reittisuunnittelussa. Tiedossa on myös aina hyvä olla varasuunnitelma eli seuraavaksi lähin latauspiste, jos suunnitellulla latausasemalla on kova ruuhka tai latureita poissa käytöstä, LähiTapiolan Alaviiri sanoo.
Kysely: Sähköautojen sopivuus Suomen ilmastoon mietityttää
Talviloman aikaan Suomen teillä ajaa iso joukko uusia sähköautokuskeja, joille kuluva talvi on ensimmäinen sähköauton ratissa. Viime vuoden lopussa Suomen teillä kulki Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan vajaa 84 000 täyssähköistä henkilöautoa, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 45 000.
Tilastojen valossa Suomen latausverkosto on pysynyt kohtalaisen hyvin sähköautokannan kasvun tahdissa. Sähköinen liikenne ry:n mukaan sähköautojen määrä yhtä suuritehoista latauspistettä kohti oli viime vuoden lopussa lähes sama kuin vuotta aiemmin.
LähiTapiolan teettämän tuoreen kyselyn mukaan sähköauton toimintasäde ja sopivuus Suomen ilmasto-olosuhteisiin kuitenkin mietityttävät lähes puolta suomalaisista sähköauton hankinnassa. Kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista, joita pyydettiin valitsemaan erilaisista sähköauton hankinnassa mietityttävistä tekijöistä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.
LähiTapiolan Tapani Alaviiri korostaa, että kylmä sää edellyttää autoilijoita tavallista huolellisempaa ennakointia käyttövoimasta riippumatta. Alkuvuoden paukkupakkasten aikaan matkan keskeytymiseen liittyvät yhteydenotot LähiTapiolaan kasvoivat selvästi.
Plugitin Topi Aaltosen mukaan Suomessa monet operaattorit ovat investoineet sähköautojen latauspisteisiin etupainotteisesti, ja julkinen latausverkosto on erinomaisella tasolla. Harvaan asutuilla alueilla latauspisteitä on toki luonnollisesti vähemmän, sillä käyttäjiäkin on vähemmän. Reittisuunnittelua kummempaa kikkailua ei sielläkään tarvita, Aaltonen sanoo.
– Hiihtolomailijan kannattaa tarkastaa etukäteen oman reittinsä latauspisteiden katvealueet. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen niin, että katvealueelle varaa riittävästi latausta.
Viisi vinkkiä sujuvaan hiihtolomaliikenteeseen sähköautolla:
* Vastaajat edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Tapani Alaviiri, liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja, LähiTapiola, 040 484 8133, tapani.alaviiri@lahitapiola.fi
Topi Aaltonen, myyntijohtaja, Plugit, 046 810 1684, topi.aaltonen@plugit.fi
Hyvä käsihygienia voi säästää paitsi matkaanlähdön estävältä flunssalta myös reissua mutkistavalta ripulilta. Matkustajavakuutus tuo turvaa talven virussesongin aikana reissaaville, kunhan vakuutuksen muistaa ottaa riittävän ajoissa.
Talven virussesonki koettelee suomalaisten matkasuunnitelmia hiihtolomaviikoilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssakausi alkoi Suomessa jo joulukuussa, ja tammikuun lopussa influenssalöydöksiä oli edelleen melko runsaasti. Liikkeellä on myös muun muassa norovirusta ja koronavirusta.
LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan sairastuminen oli viime vuonna yleisin matkustajille sattuva vahinko. Oma tai läheisen sairastuminen on myös yleinen syy matkan peruuntumiseen.
Vakuutetun omasta äkillisestä sairastumisesta johtuvan peruuntumisen keskivahinko oli viime vuonna lähes 500 euroa, mutta kustannukset voivat nousta merkittävästi suuremmiksikin.
– Flunssat ja muut infektiotaudit sekä matkaripuli ovat yleisiä reissua mutkistavia murheita. Korona-aikana tutuksi tulleet opit, kuten huolellinen käsienpesu, auttavat varmistamaan, että matka sujuu suunnitelmien mukaan, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
Suomalaisten matkustusinto on kasvanut reippaasti pandemian jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan vapaa-ajanmatkailu elpyi viime kesänä jo lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Riikonen suosittelee tutustumaan matkakohteen riskeihin etukäteen.
– Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa, että rokotukset ovat kunnossa. Jos on jokin lääkitys, lääkkeitä kannattaa varata mukaan riittävästi. Lääkkeet kannattaa pakata resepteineen käsimatkatavaroihin, jotta ne ovat helposti saatavilla, vaikka matkalaukku jäisi matkalle tai saapuisi kohteeseen myöhässä.
Vakuutukset kuntoon ajoissa
Jos äkillinen sairaus ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta iskee ja matka peruuntuu, LähiTapiolan matkustajavakuutus korvaa sen osuuden etukäteen maksetusta matkan hinnasta, jota matkanjärjestäjä tai muu palveluntarjoaja ei ole velvollinen palauttamaan. Maksimikorvaussumman voi tarkastaa omista vakuutustiedoistaan.
– Peruuntumisesta voidaan korvata esimerkiksi lentolipun hinta, majoituskulut ja auton vuokrauskulut, joista vakuutettu ei saa palautusta. Myös etukäteen ostetuista hissilipuista voi saada korvausta. Vakuutuksen täytyy olla voimassa vähintään kolme vuorokautta ennen suunniteltua lähtöpäivää, jotta peruuntumisesta voi saada korvausta, joten vakuutukset kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa, sanoo LähiTapiolan korvauspalvelujen asiantuntija Sari Laakso.
Matkustajavakuutus ei sen sijaan korvaa esimerkiksi lääkärikäyntiä ennen matkaa, mutta tästä voi hakea korvausta sairauskuluvakuutuksesta.
Finanssialan tuoreimman, toissa vuonna julkaistun vakuutustutkimuksen mukaan noin viidesosalla suomalaisista ei ole matkustaessaan aina henkilövahingot korvaavaa matkavakuutusta. 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä osuus oli lähes 40 prosenttia.
– On ihan ymmärrettävää, että vakuutus ei ole nuorilla ensimmäisenä mielessä, kun matka lähestyy ja into on piukassa. Omiin tarpeisiin sopivan matkustajavakuutuksen saa kuitenkin helposti ja nopeasti klikkailtua kuntoon LähiTapiolan verkkosivuilta, jotta reissussa voi keskittyä vain elämiseen, Riikonen sanoo.
Viisi vinkkiä sujuvaan matkantekoon:
Lähteet: THL, ulkoministeriö, LähiTapiola
Lisätietoja:
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, 040 508 1089
Talvilajit näkyvät LähiTapiolan tapaturmavahinkotilastoissa erityisesti hiihtolomien aikaan, mutta maltilla ja kypärällä pääsee jo pitkälle. Toisen suksen vaihtaminen kaverin kanssa ja suksilukko auttavat pitämään välineet tallessa laskutauon aikana.
Sukset voivat lähteä varkaan matkaan nopeasti tilaisuuden tullen, selviää LähiTapiolan vahinkotilastoista. Suksia ja lumilautoja varastetaan esimerkiksi rinneravintoloiden tai loma-asuntojen edestä sekä kellari- ja ulkovarastoista.
Viime vuonna LähiTapiolalle ilmoitetut urheiluvälineiden rikosvahingot alkoivat lisääntyä helmikuussa ja olivat korkeimmillaan kevättalvella.
Laskureissu saa äkkiä kurjan käänteen, jos sukset tai lumilauta varastetaan kesken kaiken. Välineiden päätymistä vääriin käsiin voi onneksi ennaltaehkäistä pienillä teoilla, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
– Yksi helppo kikka on vaihtaa toinen suksi kaverin kanssa rinneravintolan edessä ja viedä eripariset sukset etäälle toisistaan. Varkailla on usein kiire, ja saman parin etsiminen vaatii aikaa.
Varminta on lukita välineet kiinni telineeseen. Vaijerilla varustettuja suksilukkoja saa ostettua esimerkiksi urheiluliikkeistä. Kotona tai reissun majoituspaikassa sukset ja lumilaudat kannattaa säilyttää aina lukitussa tilassa, Riikonen sanoo.
– Välineitä ei pidä jättää valvomatta esimerkiksi vuokramökin seinustalle. Lisäksi pakkaus- ja siirtymätilanteissa on hyvä olla valppaana. Esimerkiksi hotellin käytävälle odottamaan jätetty suksipussi voi lähteä varkaan matkaan nopeastikin.
Sukset voidaan vakuuttaa LähiTapiolan kotivakuutuksessa tai matkatavaravakuutuksessa. Jos sukset varotoimista huolimatta varastetaan, vahingosta kannattaa ilmoittaa sekä poliisille että vakuutusyhtiölle.
Varkauksien lisäksi suksille ja lumilaudoille sattuu vahinkoja esimerkiksi autoon pakatessa tai kuljetuksen yhteydessä: välineet jäävät esimerkiksi auton takaluukun väliin, niiden päältä peruutetaan autoon pakkaamisen yhteydessä tai suksiboksi aukeaa kesken ajon.
– Kannattaa ottaa rutiiniksi varmistaa, että ovien ja takaluukun välissä ei ole mitään, sukset, sauvat ja lumilaudat ovat kaikki kyydissä ja suksiboksi on turvallisesti lukittu, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
Hiihtohaavereita sattuu etenkin alamäissä
Talviurheilun suosio nousi Suomessa korona-aikana, kun matkailu ulkomaille tyrehtyi. Tämä yhdessä tapaturmavakuutusten yleistymisen kanssa on lisännyt myös LähiTapiolalle ilmoitettujen, talviurheiluun liittyvien tapaturmavahinkojen määrää.
Talvilajit näkyvät LähiTapiolan tapaturmavahinkotilastoissa erityisesti hiihtolomien aikaan. Eniten vahinkoja sattuu suosituimmissa lajeissa, kuten murtomaahiihdossa, laskettelussa ja lumilautailussa, jääkiekossa sekä lapsille pulkkailussa.
Valtaosa hoitoa vaativista tapaturmista on lieviä venähdyksiä, ruhjeita ja murtumia. Hiihtäessä yleisin tapaturma on kaatuminen alamäessä. Kaatuessa sattuu usein nilkkoihin, polviin, kylkiin ja käsiin.
Vakavimmat vammat liittyvät usein tilanteisiin, joissa pää osuu kovaan maahan. Laskettelussa ja lumilautailussa liukkaus, lumi ja muut laskijat aiheuttavat yllättäviä tilanteita, jotka eivät aina ole laskijasta itsestään kiinni. Pahimmillaan seurauksena voi olla pysyvä haitta, kuten aivovamma.
– Oma vauhti kannattaa sopeuttaa olosuhteisiin eli esimerkiksi siihen, millaisessa kunnossa rinne tai latu on ja kuinka paljon muita ihmisiä on liikkeellä. Vauhdikkaissa lajeissa paras tapa suojata pään aluetta on käyttää kypärää, Riikonen sanoo.
Lisätietoja:
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089
”Ostoillaan kahdesta johtavasta virolaisesta vakuutusmeklariyrityksestä Howden vahvistaa asemaansa alueella. Vuonna 2023 Howden solmi lähes 50 yrityskauppaa ympäri maailmaa ja tutkii myös muita ostomahdollisuuksia Virossa sekä Latviassa ja Liettuassa. Strateginen laajeneminen avaa Howdenille uusia kasvumahdollisuuksia Baltian maissa”, sanoo Howden Kindlustusmaaklerin hallituksen puheenjohtaja Andry Saarm.
Howden toimii Virossa nimellä Howden Kindlustusmaakler OÜ ja yhtiö on Howden Finland Oy:n tytäryritys. Howden Finland on markkinajohtaja Suomessa, jossa se on toiminut vuodesta 2000.
”Kaupanteon jälkeen osuutemme vakuutusmeklarimarkkinoista Virossa on 13 prosenttia. Howdenilla on nyt Viron vakuutusmeklareista eniten yritysasiakkaita. Nyt jatkamme nopeaa kasvua hyödyntämällä synergiaetuja ja luomalla asiakkaille lisäarvoa”, Saarm jatkaa.
”Yhteistyö Howdenin kanssa mahdollistaa meklaripalveluiden laajentamisen sekä nykyisille että tuleville asiakkaille, jotka saavat käyttöönsä Euroopan laajuisesti tarjolla olevat ratkaisut. Omalta kannaltamme me täydennämme Howdenin osaamista yhteistyössä autokauppojen ja rahoituslaitosten kanssa”, kertoo Smart Kindlustusmaaklerin hallituksen jäsen Heiki Puusaar.
”Tulevaisuudessa KindlustusEst keskittyy tarjoamaan verkkovakuutusratkaisuja, ja on hienoa, että löysimme uuden vahvan omistajan yritysasiakkuuksillemme”, tiivistää KindlustusEst Kindlustusmaaklerin hallituksen jäsen Merit Ots.
Yrityskauppojen jälkeen Howdenin Viron toimintojen henkilöstömäärä nousee 40 henkeen, kun Smartin henkilökunta ja KindlustusEstin yritysliiketoiminnan henkilökunta liittyvät yhtiön riveihin. Asiakkuussopimukset siirtyvät automaattisesti, ja ostettujen liiketoimintojen asiakashallinnasta vastaavat henkilöt jatkavat töitä Howden-brändin alla
Yrityskaupan taloudellisia ehtoja ei julkisteta.
Ellex Raidla toimi kaupassa Howdenin Viron yhtiön neuvonantajana.
Tietoja Howden Kindlustusmaaklerista
Howden Kindlustusmaakler perustettiin vuonna 2006 nimellä CHB Kindlustusmaakler. Yhtiö on Viron johtava yritysvakuutusmeklari ja Viron vakuutusmeklarien liiton Eesti Kindlustusmaaklerite Liitin ja Viron palvelualojen liiton Teenusmajanduse Kodan jäsen. Vuonna 2021 Howden Broking hankki CHB:n pääomistajuuden, ja Viron toiminnoista tuli osa Howden Group -konsernia. https://www.howdenestonia.ee
Tietoja Howden Groupista
Howden on johtava kansainvälinen ja riippumaton vakuutusmeklari. Konsernin pääkonttori on Lontoossa. Vuonna 1994 perustettu yhtiö toimii 50 eri maassa ja työllistää 15 000 ihmistä. www.howdengroup.com ja www.howdengroupholdings.com
Lisätietoja:
Andry Saarm
Howden Kindlustusmaakler OÜ
Puhelinnumero: +372 529 3169
Sähköposti: andry.saarm@howdenestonia.ee
Keli on tällä hetkellä koko Suomessa liukkaimmillaan. Vakuutusyhtiö Pohjantähdessä tämä näkyy kasvaneina vahinkomäärinä niin henkilö- kuin ajoneuvovahingoissakin. Liukastumisia koskevia vahinkoja käsitellään kuitenkin myös vastuuvakuutuksesta, sillä aina liukastuminen ei johdu kaatuneen huolimattomuudesta tai esimerkiksi vääränlaisista kengistä. Pahimmassa tapauksessa kiinteistön omistajan korvausvastuu voi nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin.
Useimmiten liukastumisista selvitään säikähdyksellä ja muutamalla mustelmalla. Epäonnisimmassa tapauksessa liukastuminen kuitenkin aiheuttaa vakavan loukkaantumisen tai jopa kuoleman. Vakavien vahinkojen yhteydessä on tärkeää selvittää, kuka on korvausvelvollinen.
Yksityishenkilökin voi joutua korvausvastuuseen omakotitalonsa pihalla sattuneesta liukastumisvahingosta. Pihassa voi liikkua paljonkin perheen ulkopuolisia henkilöitä, kuten roskakuskeja, ruokalähettejä, postinjakajia tai naapureita.
”On hyvä muistaa, että omakotitalon omistajalla on aina velvollisuus pitää kiinteistönsä kunnossa ja turvallisena. Tähän sisältyy velvollisuus huolehtia pihan ja kulkureittien kunnossapidosta niin, että liukastumisvaara minimoidaan”, vakuutusyhtiö Pohjantähden tuotekehityspäällikkö Kati Kurikka-Lindeman sanoo.
Liukastumisvahingon korvausvastuun kannalta on oleellista, voidaanko talon omistajan katsoa olleen huolimaton pihan tai kulkureitin kunnossapidon suhteen. Kuten yleensä korvausvastuuta selvitettäessä, asia ei kuitenkaan aina ole yksiselitteinen.
”Talvella sääolot voivat vaihtua tiuhaan, eikä talon omistaja aina ehdi esimerkiksi hiekoittaa pihaa yhtä nopeasti”, Kurikka-Lindeman täsmentää. ”Mitä enemmän pihaa käytetään ja mitä useampi siellä liikkuu, sitä nopeammin liukkauden torjuntaan on ryhdyttävä.”
On hyvä huomioida, että pihan ja kulkureittien kunnossapitovelvollisuus säilyy pääsääntöisesti silloinkin, kun talon omistaja on pitkällä matkalla. Tällöin kannattaa sopia vaikkapa naapurin kanssa tärkeimpien kulkureittien hiekoittamisesta.
”Muutenkaan omakotitalon pihaa ei kannata jättää vaille kunnossapitoa, sillä se on selvä merkki myös kutsumattomille vieraille”, Kurikka-Lindeman varoittaa.
Kiinteistön omistajan korvausvastuu ei rajoitu vain liukastumisvahinkoihin ja talveen. Myös kesän pihajuhlat voivat tulla kalliiksi, jos juhlavieras satuttaa itsensä kompastuessaan pihalaatoituksessa olevaan kuoppaan. Syksyn tullen nuohoojan on voitava kiivetä turvallisesti katolle, ja huonosti kiinnitetyt tikkaat voivat aiheuttaa onnettomuuden.
Korvausvastuuseen voi joutua myös silloin, jos on laiminlyönyt huonokuntoisen puun kaatamisen ja se kaatuu naapurin talon päälle. Kiinteistön kunnossapidosta on siis huolehdittava vuoden ympäri.
Kotivakuutukseen useimmiten sisältyvä vastuuvakuutus auttaa tilanteissa, joissa korvausvastuu on epäselvä. Vakuutusyhtiö selvittää silloin annettujen selvitysten perusteella, onko sattunut vahinko aiheutunut kiinteistön kunnossapidon laiminlyönnistä, ja onko kiinteistön omistaja voimassa olevan lain mukaan vahingosta korvausvastuussa.
Jos kiinteistön omistajan katsotaan olleen vastuussa tapahtuneesta, vastuuvakuutus korvaa onnettomuudesta aiheutuneita henkilö- ja esinevahinkoja.
”Vastuuvakuutuksen vakuutusmäärän suuruus kannattaa tarkistaa, sillä kiinteistön omistajan korvausvastuu voi nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Korvattavaksi voi tulla esimerkiksi vahingonkärsineen lääkäri- ja lääkekulujen lisäksi korvauksia kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksestä”, Kurikka-Lindeman muistuttaa.
Lisätiedot:
Vastuullisuus- ja viestintäsuunnittelija Emmi Tammisto, 040 455 2401, emmi-maaria.tammisto@pohjantahti.fi
Suomen Kuvalehti julkaisi numerossaan 4/2024 varatuomari Joni Siikavirran ja muotoilija Markku Pirin kirjoituksen potilasvakuutusjärjestelmän epäkohdista puheenvuoropalstalla. Pirillä on vuosien omakohtainen kokemus taistelusta potilasvahinkoasissaan.
Alla kirjoittajien alkuperäinen teksti, jota lehden toimitus on hieman editoinut:
Potilasvahingosta valittavalle käy usein huonosti.
Kynnys tehdä Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitus vahingosta on jo lähtökohtaisesti korkea. Tähän on monia syitä, mm.:
Kunnioitus ja pelko lääkärien ja terveydenhoitotahojen auktoriteettia kohtaan.
Pelko mainehaitasta, kun on riippuvainen terveydenhoitopalveluista. Tiedetään ja kokemuksen kautta leviää, että suhtautuminen potilaan ilmoitukseen on lähtökohtaisesti vähättelevä ja kielteinen.
Sairaus, fyysinen ja psyykkinen uupumus potilasvahingon äärellä.
Kyvyttömyys hoitaa asiaa vanhuuden tai dementian vuoksi.
Pessimismi valitusprosessin vaikeuteen ja hitauteen liittyen.
Vain joka neljäs ilmoituksista ratkaistaan potilaalle myönteisesti. Tässä ovat mukana myös ne, jotka ovat ensin saaneet kielteisen päätöksen PVK:sta, mutta ratkaisupyynnöllä potilasvahinkolautakunnalle – usein juristien avulla – ovat saaneet myönteisen päätöksen.
Vahinkoilmoitusten läpimenoprosentti on pysynyt samalla tasolla, ja jopa pienentynyt viime vuosina, mikä ei ole perusteltua. Hoitovirheet eivät ole vähenemään päin, mutta korvauksia ei haluta maksaa enempää. Potilasvakuutuskeskuksen vuosittainen noin 40 miljoonan euron kokonaisbubjetti näyttää lukkoonlyödyltä, ja maksettavat korvaukset sovitetaan väkisin tähän raamiin. Summa ei riipu tapausten määrästä, todellisesta korvaustarpeesta eikä kustannustason yleisestä noususta. Tällä tavoin sinänsä hyvän lain tarkoitus ei käytännössä toteudu.
Kun potilasvahinkoilmoituksen läpimeno on epätodennäköistä, prosessi pitkittyy ja potilas joutuu valittamaan päätöksistä. Kotivakuutusten korvausmäärä avustavien juristien kuluihin on pysynyt kymmeniä vuosia samana ja joillakin vakuutusyhtiöllä jopa pienentynyt, joten inflaatio on todellisuudessa vähintään puolittanut asiantuntevaan oikeusapuun käytettävissä olevan vakuutusturvan. Se ei useinkaan riitä monivaiheiseen taisteluun Potilasvakuutuskeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan kanssa.
Juristin pitkä kokemus on osoittanut, että valituksen lopputulos liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa riippuu usein siitä, käsitelläänkö asia päätoimisen vai sivutoimisen puheenjohtajan johdolla ja missä kokoonpanossa. Samoin Potilasvakuutuskeskuksessa yhden asiantuntijan arvio tapauksesta voi jyrkästi poiketa myöhemmästä toisen asiantuntijan linjauksesta. Asioiden huolimaton tutkiminen ja heikosti perusteltujen päätösten tekeminen on suuri uhka potilaan oikeusturvalle.
Potilasvakuutuskeskuksen myöntämät korvaussummat tuntuvat usein epäoikeudenmukaisilta, kuten turkulaisen Akin (HS 17.11.2023) saama korvaus 2 600 € leikkauksen ja jatkohoidon epäonnistuessa ja psyykkisen rasituksen jatkuessa. Ainoa tapa vedota päätöksentekijöihin on kysyä: antaisitko sinä amputoida kesken työelämääsi kummatkin jalkasi ja kätesi, jos korvaus siitä olisi usean vuoden taistelun jälkeen 30 000 €?
PVK:n valitsemien ja päätöksiä linjaavien asiantuntijalääkärien pätevyyden tulisi olla tapauskohtaista. Jos vahinkoilmoitus käsittelee sairaalasyntyistä keuhkoinfektiota, ei PVK:n ortopedin asiantuntemus ehkä riitä. Hutaistu arvio johtaa vuosikausien taisteluun ja joskus myös tuhansien eurojen lakimieskuluihin.
Potilasvakuutusjärjestelmässä on muutostarpeita, jotka eivät edellytä lainmuutoksia, vaan asennemuutosta. Potilasvakuutusmaksuja tulisi kerätä riittävästi, jotta asiat voidaan käsitellä asiantuntevasti, viivytyksettä ja huolellisesti, ja jotta potilaille voidaan maksaa lain mukaiset korvaukset. Potilasvakuutusjärjestelmä on nykyisellään aivan liian halpa. Päätöksentekoon osallistuvien jääviydet ja sidonnaisuudet tulee myös huomioida. Hoitolaitosten potilasasiahenkilöiksi tulisi valita kokeneita ammattilaisia, jotka saavat toimia riippumattomasti ja jotka ymmärtävät potilaan oikeudet, eivätkä aja työnantajansa taloudellista etua. Potilaiden oikeuksia ajavien tahojen olisi myös aiheellista olla aktiivisempia.
Joni Siikavirta, varatuomari, potilasvahinkoihin erikoistunut juristi
Markku Piri, muotoilija, hoitovirheiden kokemusasiantuntija
Paris, France – January 25, 2024 – Eviden, the Atos Group business leading in digital, cloud, big data, and security, and Microsoft today announced a five-year strategic partnership that significantly expands their existing collaboration with new and innovative Microsoft Cloud and AI-powered solutions for industries. This announcement is part of Eviden’s overall partnership & alliance strategy to reinforce and reshape its global partnership network by strengthening its existing partner relationships and fostering new
ones.
The partnership between Microsoft and Eviden marks a significant milestone in their shared vision to drive digital transformation and empower businesses with advanced technologies. Under this strategic partnership, both companies will co-develop and deploy transformative Data & AI, Copilot, and cloud transformation solutions. By combining Microsoft's expertise in cloud computing and industry-leading technology stack with Eviden's deep domain expertise and customer-centric approach, this collaboration will deliver tailored and innovative solutions to address the complex challenges today’s
enterprises face.
Both organizations are committed to driving an additional $2.8B in Cloud Service Business for Eviden over the next five years. This will be accomplished through co-developing accelerators for joint go-to-market activities in key industries such as Financial Services, Automotive, Manufacturing, Energy and Utilities, Health Care, Life Sciences, and Public Sector. Eviden and Microsoft will accelerate targeted go-to-market activities with both organizations investing in co-innovation, building Prioritized Offerings with Eviden’s Global Delivery Centers, Centre of Excellence, and world-class talent.
Co-innovation Centers
Eviden and Microsoft will launch multiple co-innovation Industry Hubs, accelerating advanced research and the co-development of GenAI-enabled industry solutions across Financial Services, Automotive, Manufacturing, Energy and Utilities, Health Care, Life Sciences, and the Public Sector, leveraging Eviden’s expertise in Machine Learning (ML), AI and Azure OpenAI Service as previously announced in November. Eviden commits to using Microsoft Azure to build and accelerate the development of these industry solutions.
Six Strategic Areas & Prioritized Offerings
Further to the partnership expansion, Eviden and Microsoft will continue to focus on offering innovative solutions for customers in six strategic areas, below, where the two companies have already shown success with joint marquee customers.
Delivery and Centre of Excellence (CoE)
Eviden will strengthen its global delivery centers and CoE (Center of Excellence) by upskilling and training its 50,000+ employees globally with 16,000+ new Microsoft certifications over the next five years. Eviden will also invest by expanding its Microsoft Business with 50+ dedicated sales, solution architects, and enablement teams across priority countries, which include North America, UK, Germany, France, Spain, Netherlands, Belgium, Austria, and Switzerland.
Carlo d’Asaro Biondo, Group General Manager in Charge of Business Operations & Eviden CEO, said, “I’m extremely pleased to announce this global partnership with Eviden and Microsoft, one of the world’s leaders in Artificial Intelligence and especially in GenAI. This partnership exemplifies a shared commitment to drive innovation, and by combining our respective strengths, we will empower organizations to optimize the use of data and AI to deliver exceptional value and thrive in today’s rapidly evolving digital and cloud landscape. This further strengthens Atos Group’s partnership with Microsoft, coming in addition to the extended collaboration on Digital Workplace with Atos’ Tech Foundations business line, announced in November.”
Judson Althoff, Executive Vice President and Chief Commercial Officer at Microsoft said “Organizations today are seeking to apply generative AI responsibly and securely to help them solve their most pressing business challenges. I am pleased to expand our collaboration with Eviden—a leading digital transformation partner—to deliver innovative AI solutions built upon the Microsoft Cloud and Azure OpenAI Service. Together, we will help customers across industries realize the full potential of their data to unlock business growth and accelerate AI transformation.”
For more information - https://page.eviden.com/microsof
Vakuutusyhtiö Pohjantähti lahjoittaa kuluvan talven aikana yhteensä 125 000 euroa – euron jokaista asiakastaan kohden – yleishyödyllisten yhteisöjen ja yhdistysten tarpeisiin. Nyt vuorossa on lahjoituskampanja lasten ja nuorten luontokasvatuksen ja luonnossa liikkumisen edistämiseen.
Vakuutusyhtiö Pohjantähti jatkaa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa työtä lahjoittamalla 60 000 euroa yhdistyksille, jotka edistävät lasten ja nuorten luontokasvatusta tai luonnossa liikkumista. Aiempina vuosina Pohjantähti on kohdistanut lahjoituksia esimerkiksi lasten ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemiseen sekä monipuolisesti heidän hyvinvointinsa tukemiseen.
”Halusimme tällä kertaa rajata lahjoituksen luontokasvatukseen ja luonnossa liikkumisen edistämiseen. Lapsi tai nuori, jolla on myönteinen luontosuhde, tekee todennäköisesti ympäristöön liittyviä fiksuja valintoja. Jokainen voi tukea lapsen ja nuoren luontosuhteen muodostumista muun muassa kulkemalla luonnossa yhdessä ja pohtimalla luontoon liittyviä tärkeitä kysymyksiä, kuten sitä, miksi luonnon kunnioittaminen ja suojeleminen on tärkeää”, pohtii Pohjantähden vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Jenni Niiranen ja jatkaa:
”Myös yhdistyksillä on tärkeä osansa luontosuhteen kehittymisen mahdollistajana esimerkiksi retki- ja suojelukohteita hoitamalla sekä virkistyspalveluita tarjoamalla. Luonnossa oleskelu lisää merkittävästi keskittymiskykyä. Lisäksi metsän on todettu vaikuttavan positiivisesti esimerkiksi yliaktiivisuus- tai tarkkaavaisuushäiriöstä kärsiviin lapsiin. Tunnereaktioiden säätely helpottuu rauhoittumisen myötä, samalla kun kokonaisvaltainen ja luova ajattelu paranee.”
Pohjantähti valitsee maaliskuun aikana lahjoituskohteiksi kuusi yhdistystä, jotka edistävät lasten ja nuorten luontokasvatusta tai luonnossa liikkumista. Jokaiselle valitulle yhdistykselle lahjoitetaan 10 000 euroa.
Yhdistyksen voi ilmoittaa mukaan 1.3.24 mennessä Pohjantähden verkkosivuilla. Lahjoituksen saajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti, ja tieto lahjoituksen saajista julkaistaan Pohjantähden verkkosivuilla sekä somekanavissa.
Lisätiedot:
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Jenni Niiranen, 050 324 7646, jenni.niiranen@pohjantahti.fi
Vastuullisuus- ja viestintäsuunnittelija Emmi Tammisto, 040 455 2401, emmi-maaria.tammisto@pohjantahti.fi
Kylmät talvikelit voivat aiheuttaa ikävän yllätyksen esimerkiksi, kun vedentulo lakkaa jäätyneiden putkien takia. Kodin vesiputkien jäätymistä on syytä omatoimisesti yrittää ehkäistä, kunhan tietää, mitä tekee. Tärkeintä on huolehtia riittävän korkeasta ja tasaisesta lämpötilasta kaikissa niissä tiloissa, joissa vesiputkia on.
Jos vesiputket kaikesta huolimatta jäätyvät, on oleellista ennaltaehkäistä mahdollinen vesivahinko. Vesiputki saattaa jäätyessään rikkoutua, ja kun jää putkien sisällä lopulta sulaa, alkaa rikkoutuneesta kohdasta vuotaa vettä. Sulje kiinteistön päävesihana heti, kun havaitset putkien jäätymisen ja aloita vasta sen jälkeen putkien hallittu sulattaminen.
"Omin päin putkia ei pitäisi alkaa sulattamaan, vaan apuun kannattaa kutsua LVI-alan ammattilainen, koska sulattamiseen liittyy tulipaloriski. Putkien sulattaminen esimerkiksi avoliekillä tai kuumailmapuhaltimella voi vaurioittaa putkia ja aiheuttaa tulipalon, kun lämpö johtuu talon rakenteisiin", Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan palvelupäällikkö Matti Hämäläinen varoittaa.
Tulipalo voi syttyä myös liian kovasta tulisijojen lämmittämisestä. Jos kylmillään ollutta tulisijaa lämmitetään kovilla pakkasilla liian voimakkaasti tai liian pitkään, voivat tulisija tai hormit rikkoutua ja aiheuttaa tulipalon. Takan tai uunin lämmittäminen pitää aloittaa hitaasti ja laittaa pesään vain vähän puuta kerrallaan. Kun tulisija lämpenee, puuta voidaan lisätä vähitellen.
Lue tulisijan käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittämistä erityisohjeiden varalta. Myös liian pitkä lämmittäminen voi rikkoa tulisijan, joten lämmittämisen välissä tulisijan on hyvä antaa jäähtyä. Tulisijoja ja hormeja tulee aina pitää silmällä lämmityksen aikana ja huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.
Kylmeneviin asuntoihin haetaan usein apua myös lisälämmittimistä. Lämmittimien kanssa kannattaa olla erityisen varovainen. Laitteen käyttöohjeita ja suojaetäisyyksiä on ehdottomasti noudatettava. Sähköpatterien ja lämmittimien päällä ei saa kuivata mitään, eikä lähelle kannata muutenkaan jättää materiaaleja, jotka voivat syttyä helposti palamaan.
"Kirpsakka talvikeli houkuttelee monia myös vaikkapa lämmittämään saunaa, jossa piilee myös yksi yleinen tulipalojen syttymissyy. Tulipaloja ovat sytyttäneet esimerkiksi saunaan kuivumaan jätetyt pyykit, jotka kiuas on sytyttänyt palamaan. Kiukaan päällä tai läheisyydessä ei saa kuivattaa mitään. Puulämmitteisissä saunoissa on tärkeä huolehtia myös hormien ja piipun nuohouksesta ja tarkistamisesta aika ajoin", Hämäläinen ohjeistaa.
Putken jäätyessä tapahtuu oikeastaan kaksi vahinkoa: putki jäätyy ja usein myös rikkoutuu, jolloin putki pitää korjata. Rikkoutumisen seurauksena vesi pääsee putkesta pois kastelemaan rakenteita, eli jäätymisestä seuraa vuotovahinko. Kiinteistövakuutukset pääsääntöisesti korvaavat putken jäätymisen seurauksena aiheutuneita vuotovahinkoja, mutta vakuutustuotteiden välillä on eroja eli kaikki kiinteistövakuutustuotteet eivät korvaa kaikkia jäätymisvahinkoja. Kannattaa myös huomioida, että itse jäätyneen putken korjausta ei kaikista kiinteistövakuutuksista korvata.
Kiinteistövakuutusehdoissa on aina suojeluohjeet, joihin kannattaa tutustua, sillä vakuutuksenottajalla on velvollisuus niitä noudattaa. Mikäli suojeluohjeita ei ole noudatettu, voi vakuutusyhtiö tehdä suojeluohjevähennyksen vakuutuskorvauksesta. Vähennyksen suuruus riippuu siitä, kuinka selväsanainen suojeluohje on, ja kuinka paljon suojeluohjeen laiminlyönti on joko edesauttanut vahingon tapahtumista tai vaikuttanut tapahtuneen vahingon laajuuteen.
Kiinteistövakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa annetaan mm. seuraavia ohjeita jäätymisvahinkoihin liittyen:
- Vuotovahinkojen estämiseksi rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.
- Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa avotulta tai kuumailmapuhallinta käyttäen.
- Irrota ulkohanaan liitetty letku kylmäksi vuodenajaksi.
- Varmista, ettei hanaan jää vettä, joka pääsisi jäätymään.
- Tonttivesijohdon sulkuventtiili on suljettava tai käyttövesipumppu on kytkettävä pois käytöstä, jos rakennus jätetään ilman valvontaa yli viikoksi kylmänä vuodenaikana.
”Jotkut suojeluohjeet on tehty tarkistuslistamaisesti, jolloin se on kokonaisuudessaan hyvä työkalu taloyhtiön kunnosta huolehtimiseen”, neuvoo palvelujohtaja Jani Korhonen vakuutusmeklariyritys Howden Finlandista.
Osa vakuutusyhtiöistä on ilmoittanut, että tulevat kiinnittämään enemmän huomiota suojeluohjeisiin ja korvauksista tehdään herkästi suojeluohjevähennys. Korvauksista vähennetään yleensä myös rikkoutuneen putken iän mukainen ikävähennys ja vakuutussopimuksen mukainen omavastuu.
Lisätietoja:
Howden Finland Oy
Nina Jääskeläinen
Head of Marketing
p. 050 555 4901
nina.jaaskelainen@howdenfinland.fi
Kylmyys, lumi, sepeli ja suolaus voivat vahingoittaa koirien tassujen ihoa. Tassujen suojaaminen ja niiden puhtaudesta huolehtiminen auttavat ehkäisemään ihoärsytystä ja haavaumia.
Tammikuu on alkanut Suomessa monin paikoin kireässä pakkassäässä, joka voi aiheuttaa koirille ongelmia.
Kylmällä säällä etenkin koiran tassut, korvanlehtien kärjet, hännän pää ja uroskoiran kivespussi voivat paleltua. Lievissä paleltumissa paleltunut alue muuttuu lämmetessään punoittavaksi, kuumottavaksi ja turvonneeksi. Vakavammissa paleltumissa iho voi vaurioitua jopa pysyvästi ja pahimmillaan kuolioitua.
Varpaiden väleihin ja tassuihin tarttuva lumi ja jääpaakut voivat vaurioittaa koiran ihoa ja aiheuttaa kipua, ja jäätyneellä lumihangella liikkuminen voi viiltää tassuihin haavoja. Myös sepeli ja teiden suolaus aiheuttavat monille koirille ihoärsytystä tassujen pohjiin.
Koirien suosio kasvoi koronavuosina, ja Suomen Kennelliiton viime vuonna Taloustutkimus Oy:llä teettämän arvion mukaan Suomessa on jo yli 800 000 koiraa. Ihottuma tai muu ihon oire on yksi yleisimmistä syistä, jonka takia LähiTapiolan eläinvakuutusasiakkaat ovat yhteydessä LähiTapiolan LemmikkiHelppi-etäeläinlääkäripalveluun.
– Talvella ulkoillessa lemmikin omistajan kannattaa olla valppaana ja pyrkiä ehkäisemään tassuvaivoja jo ennalta, sanoo LähiTapiolan korvauspalveluiden asiantuntija Anu Kostamo.
Anturoiden haavereita voi ennaltaehkäistä käyttämällä suojaamiseen tarkoitettua voidetta tai suihketta, jolloin lumi ja jää eivät pääse yhtä herkästi tarttumaan tassujen pohjiin. Myös rasvaaminen pehmentää ja kosteuttaa anturoita ja voi siten ehkäistä niiden halkeilua. Joillain roduilla tassukarvojen trimmaaminen ehkäisee lumen ja jään tarttumista tassujen pohjiin.
Tassujen pohjiin jäätyneet lumipaakut on hyvä poistaa lenkillä heti, jos koira alkaa esimerkiksi purra tassujaan tai ontua tassuihin jääneiden jääpaakkujen vuoksi. Tassut on myös hyvä käydä huolella läpi jokaisen ulkoilun jälkeen, ja tassujen iho on tärkeää pitää puhtaina ja kuivana.
Jos koiran tassujen iho on päässyt ärtymään tai anturoissa on halkeamia, erilaisista tassusuojista tai tossuista voi olla apua ulkoilun aikana. Tassusuojan tai tossun pohja voi kuitenkin olla liukas, joten liukkaalla kelillä kannattaa varmistaa, että suojan pohjassa on pitoa.
– Lenkit kannattaa tehdä koiran ehdoilla. Jos koira rupeaa kylmällä ilmalla nostelemaan tassujaan, voi olla aika palata kotiin lämmittelemään, Kostamo sanoo.
Milloin eläinlääkäriin?
Lieviä tassujen iho-oireita voi hoitaa kotona. Jos tassuissa on vähäistä punoitusta tai iho on jo mennyt rikki, on alueelta hyvä ajaa tai leikata karvat lyhyeksi. Tällöin iho on helpompi pitää kuivana ja puhtaana.
Etenkin vaurioituneiden anturoiden halkeamiin voi mennä sepeliä tai hiekkaa, joka aiheuttaa tassussa vierasesinereaktion. Seurauksena voi olla pitkittynyttä ontumista. Tällaisessa tapauksessa halkeamat voi olla syytä tutkituttaa eläinlääkärillä.
LähiTapiolan eläinvakuutusasiakkaat saavat LemmikkiHelppi-palvelun etäeläinlääkäreiltä tarvittaessa ohjeita sekä neuvontaa erilaisten tassuvaivojen hoitoon. LemmikkiHelpin etäeläinlääkärit antavat apua ja hoito-ohjeita myös tapaturmaisiin vaurioihin ja auttavat arvioimaan, milloin vamma vaatii tarkempia tutkimuksia tai hoitoa eläinlääkärin vastaanotolla.
LemmikkiHelpin etäeläinlääkärit ovat käytettävissä joka päivä klo 7–23 ilman erillistä ajanvarausta.
LähiTapiolan asiantuntijaeläinlääkärin vinkit tassujen lievän hiiva- tai bakteeritulehduksen kotihoitoon:
Lisätietoja:
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, 040 508 1089
A-kassa on monialainen, kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautumisen myötä monialaisuus ja asiantuntemus ja osaaminen lisääntyvät entisestään. Kassan suurempi koko mahdollistaa sen, että se pystyy ottamaan paremmin huomioon työllisyyden kausivaihtelut, kassoihin kohdistuvat velvoitteet ja mahdollisesti kassoille tulevat uudet tehtävät. Näin jäsenille pystytään tarjoamaan laadukkaita työttömyyskassapalveluja mahdollisimman joustavasti ja kustannustehokkaasti.
A-kassan kanssa tekee yhteistyötä tällä hetkellä jo yksitoista ammattiliittoa, kun uusin yhteistyö Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL:n kanssa alkoi vuoden alussa. Muut liitot, joiden kanssa yhteistyö on alkanut aiemmin ja jatkuu edelleen ovat: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt.
Omavastuuajan pidennys seitsemään päivään
Omavastuuaika tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta aletaan maksaa vasta sen jälkeen. Aiemmin omavastuuaika oli viisi työpäivää, vuoden alusta lähtien se on seitsemään päivää. Siirtymäsäännös: Sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.
Lomakorvaukset jaksotetaan
Lomakorvausten jaksottaminen vaikuttaa siihen, milloin ansiopäivärahaa aletaan maksaa työsuhteen päätyttyä. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaa. Siirtymäsäännös: Sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
Indeksikorotukset jäädytetään
Indeksin jäädyttäminen tarkoittaa sitä, että etuudet eivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä.
Lisätietoja:
Anne Liikanen, talous- ja hallintojohtaja
anne.liikanen@a-kassa.fi
050 595 6707