Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Uskonto » Vinkit palvelukseen astuville ja sieltä kotiutuville

Reserviläisliitto tiedottaa

Vinkit palvelukseen astuville ja sieltä kotiutuville

Tiedote.
Julkaistu: 29.06.2016 klo 08:00
Julkaisija: Reserviläisliitto tiedottaa

Heinäkuun alussa monien nuorten elämä muuttuu olennaisesti. Heistä osa aloittaa varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kun taas osa siirtyy palveluksesta takaisin siviiliin. Varusmiesliitto ja Reserviläisliitto kertovat, mitä arkirutiinien muutoksessa on otettava huomioon.

Heinäkuun saapumiserässä kasarmien porteista astuu sisään noin 12 000 varusmiestä ja -naista ympäri Suomea. Varusmiespalvelus kestää 165, 255 tai 347 vuorokautta riippuen siitä, mihin tehtävään tulee valituksi. Palvelus alkaa kuitenkin kaikille samanlaisella peruskoulutuskaudella, jonka aikana päätetään, missä tehtävissä palvelus jatkuu sekä valitaan johtajakoulutukseen lähtevät.

Tehtävistä ja tavoitteista riippumatta jokaisen varusmiehen kannattaa harkita liittymistä Varusmiesliittoon.

”Me tuemme asevelvollisia koko palveluksen ajan, aina peruskaudelta kotiutumiseen asti. Meiltä voi kysyä neuvoa kaikissa tilanteissa. Uudelle alokkaalle annan vinkkinä sen, että p-kauden tärkein tehtävä on totuttaa armeijaympäristöön. Ja jos haluaa johtajakoulutukseen, kannattaa olla koko ajan hereillä. Motivaation pitää näkyä kaikessa tekemisessä, ei vain koulutuksissa”, kertoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.

Ensimmäisille viikonloppuvapaille uudet varusmiehet pääsevät kahden viikon jälkeen. Jotta uuden alokkaan arki sujuu muutaman ensimmäisen viikon ajan mukavasti, kannattaa palvelukseen astuttaessa ottaa mukaan hygieniavälineitä, alusvaatteita, vähän käteistä rahaa ja puhelin. Mukana pitää ottaa myös kaikki tarvittavat viralliset asiakirjat ja henkilötodistus.

“Suosittelen ehdottomasti myös valaistun rannekellon hankkimista! Läppäreitä tai muita sähkölaitteita en ottaisi mukaan heti, sillä kaappitilaa on vähän ja vapaa-aikaa rajoitetusti”, Laitila jatkaa.

Kertauskutsu on odotettavissa viiden vuoden sisällä

Siviiliin siirtyminen on yhtä suuri muutos elämässä, kuin varusmiespalveluksen aloittaminen. Reserviin siirtyy vuosittain noin 21 000 asevelvollista, joiden taitoja ylläpidetään kertausharjoituksissa. Koska kertausten määrä riippuu sota-ajan sijoituksesta, joillekin kutsuja tulee vuosittain ja toisille niitä tippuu muutaman vuoden välein. Vaikka Suomessa on linjattu, että jokainen reserviläinen pitäisi kutsua kertaamaan viiden vuoden välein, tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Varusmiespalveluksessa opittuja taitoja voi ylläpitää myös Reserviläisliiton tapahtumissa ja toiminnassa.

”On tärkeää ymmärtää, että asevelvollisuus ei pääty armeijan käymisen jälkeen, vaan jatkuu reservissä. Palveluksessa opittuja taitoja voi pitää yllä esimerkiksi Reserviläisliiton paikallisyhdistyksissä ja osallistumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutukseen. Liiton paikallisyhdistykset järjestävät eri puolilla maata ammuntaa, liikuntaa sekä maanpuolustustahdon ja -tiedon ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa sekä koulutusta”, sanoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

”Sanonta ’palvelusaika kasvattaa ihmisenä’ pitää paikkansa. Maanpuolustustaitojen karttumisen ohella varusmies oppii tulemaan toimeen monien erilaisten ihmisten kanssa ja samalla itsetunto kasvaa. Monelle kertyy myös johtamistaitoja”, jatkaa Nyberg.

Valtaosa työnantajista arvostaa varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista, koska se on merkki henkilön sitoutumiskyvystä, pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tulla toimeen muiden kanssa. Työnantajat pitävät myös tärkeänä Puolustusvoimissa saatua johtajakoulutusta, koska kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissa harvoin opetetaan johtamistaitoja ammatillisen osaamisen lisäksi.

Suomen puolustusjärjestelmä pohjautuu yleiseen asevelvollisuutteen ja sitä kautta syntyvään, suureen reserviin. Puolustusvoimien 230.000 hengen sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä.

 

Lisätietoja:

Olli Nyberg, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja

(09) 4056 2041 tai 0400 640 755

olli.nyberg@reservilaisliitto.fi

Reserviläisliitto

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.

Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.

Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.

 

Varusmiesliitto

Varusmiesliitto ry on suomalaisten varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Liitto on itsenäinen, Puolustusvoimista erillään toimiva sekä uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs