Yli puolet miesvangeista ja kaksi kolmasosaa naisvangeista sanoo olevansa uskonnollisia ja haluaa olla yhteydessä omaan uskontokuntaansa vankila-aikana. Oman uskontokuntansa toimituksia ja opetuksia pitää tärkeinä vielä useampi, 85–93 prosenttia vangeista.
Tämä käy ilmi Kirkkohallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen selvitysraportista, joka käsittelee uskonnonharjoittamista ja sielunhoitoa vankiloissa. Raportti kattaa laajasti vankien uskonnolliset tarpeet, vankiloiden hengellisen toiminnan sekä näihin liittyvät vankeinhoidolliset ja kirkolliset kysymykset.
Vangit osallistuvat jumalanpalveluksiin paljon aktiivisemmin kuin muu väestö. Puolet naisvangeista ja viidennes miesvangeista käy jumalanpalveluksessa kuukausittain, naisista viidennes jopa viikoittain. Kaikista naisvangeista noin 70 prosenttia ja miehistä noin 60 prosenttia käy kirkossa vankeutensa aikana ainakin joskus. Kolmasosa vangeista kokee vankeusaikana muutosta uskonnollisuudessaan, useimmiten hengellisyyden tulemista tärkeämmäksi tai muutosta arvoissaan.
Seurakuntien vankilassa vierailevia työntekijöitä ja vapaaehtoisia tapaa vankeutensa aikana reilu puolet vangeista. Kirkollisia toimintamuotoja (hengelliset tilaisuudet, ryhmät, yksilötapaamiset) pitää tärkeinä 80–90 prosenttia vangeista.
Lähes puolet miesvangeista ja reilu puolet naisista osallistuu hengelliseen ryhmätoimintaan vankeutensa aikana. Vankiloissa on tarjolla runsaasti hengellistä toimintaa, jota vankilapappien lisäksi järjestävät eri kirkkokunnat ja herätysliikkeet hyvässä yhteishengessä.
Vankilapapit pitävät huolta siitä, että myös muiden kuin kristinuskon edustajat saavat yhteyden uskonnolliseen yhteisöönsä ja heidän oikeutensa tunnustaa ja harjoittaa uskontoa toteutuu.
Puolet kaikista vangeista käy vankeuden aikana sielunhoitokeskustelussa vankilapapin tai -diakonin kanssa. Sielunhoitokeskusteluissa puhutaan eniten ihmissuhteista. Vankeuden aiheuttamat ongelmat sekä hengelliset ja elämänkatsomukselliset asiat puhututtavat myös.
Kolme neljäsosaa vangeista pitää vankilasielunhoitoa hyvin tarpeellisena tai välttämättömänä ja 90 prosenttia vangeista pitää sitä vähintään melko tärkeänä.
Myös ulkomaalaiset ja eri kirkkokuntiin sekä uskontokuntiin kuuluvat vangit, esimerkiksi muslimit, pitävät tärkeänä vankilasielunhoitoa ja ovat saaneet sen kautta apua.
Vankilapapeilla ja -diakoneilla on muihin kirkon työntekijöihin verrattuna poikkeuksellisen paljon henkilökohtaista sielunhoitotyötä. Vangit pitävätkin tärkeänä, että vankilassa on oma pappi kokopäiväisesti. Vangit korostavat papin roolia kirkon edustajana ja ehdottoman luottamuksellisena auttajana.
Enemmistö vankiloiden johtajista pitää vankien tavoin tärkeänä, että vankilassa on päätoiminen sielunhoitaja ja että tarjolla on monipuolista hengellistä toimintaa. Johtajien mukaan tämä vaikuttaa kaikkien vankien ja koko vankilan hyvinvointiin.
Lisätietoja:
Sami Puumala, kirkkohallitus, p. 050 340 2758
Kati Sunimento, Rikosseuraamuslaitos, p. 050 344 2370
Julkaisu on saatavissa verkkojulkaisuna ilmaiseksi. Sen voi myös ostaa painettuna Unigrafiasta.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1