Professori Tapio Puolimatkalta on ilmestynyt uusi kirja Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe (Perussanoma Oy).
Sananvapaus on demokratian ytimessä. Tämän päivän Suomessa se on kuitenkin uhattuna. Tuoreessa kirjassaan Puolimatka kertoo tästä esimerkkejä. Lisäksi hän pohtii, miten demokratian perustana oleva sananvapaus voidaan turvata.
– Sananvapauden kaventuminen on uhka demokratialle ja ihmisten oikeusturvalle. Monissa maissa voimassa olevien vihapuhelakien epämääräisyys mahdollistaa mielivaltaisen tulkinnan, Puolimatka sanoo.
– Tämän seurauksena vihapuhelakeja käytetään usein juuri niitä suojeltavia vähemmistöjä vastaan, joiden turvaksi ne alun perin oli tarkoitettu, koska valtaapitävät tulkitsevat lakeja omaksi edukseen.
Puolimatkan uutuusteos käsittelee jännitettä sananvapauden ja toisaalta identiteettioikeuksien vaatiman turvallisen tilan asettamien rajoitusten välillä. Turvallisella tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa sorretut vähemmistöryhmät ovat vapaita identiteettiinsä kohdistuvasta sorrosta ja vihapuheesta.
– Kaikkien vähemmistöjen kannalta keskeinen kysymys on, miten tällaista mielipidevainoa voidaan vastustaa ja demokraattinen sananvapaus turvata.
Tapio Puolimatka on omakohtaisesti kokenut sananvapauden kaventumispyrkimykset.
– Kirjoituksestani Kampanja pedofilian laillistamiseksi nousi julkisuuskohu kesällä 2018. Tämän kohun avulla sain näkemyksen tavoista, joilla sananvapautta häiritään Suomen kaltaisessa demokratiassa, Puolimatka kertoo, – Käsittelen tätä kirjani loppuosassa.
Puolimatka analysoi kirjassaan myös Päivi Räsästä vastaan nostettuja tutkintapyyntöjä ja niistä kirjoitettuja poliisilausuntoja.
Puolimatka muistuttaa, että Suomen lainsäädäntö ei tunne vihapuheen käsitettä, mutta Laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on joissakin kansainvälisissä analyyseissa luokiteltu vihapuhelaiksi.
– Tämän lain perusteella on kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan käynnistetty kaikkiaan neljä eri esitutkintaa hänen puolustettuaan kristillistä avioliittokäsitystä. Hänen tapauksessaan panettelun ja solvaamisen käsitteitä on tulkittu niin tarkoitushakuisesti, että perinteisen avioliittokäsityksen puolustaminen saadaan näyttämään vihapuheelta.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen syyttää Päivi Räsästä myös siitä, että Räsänen vetoaa pamfletissaan tiettyihin psykologisiin ja sosiologisiin tutkimustuloksiin. Tämä herättää Puolimatkan mukaan kysymyksen: Miten tieteen vapaus voi toteutua yhteiskunnassa, jossa oikeuslaitos määrää, minkälaisia tutkimustuloksia on lupa julkistaa ilman rangaistuksen pelkoa?
– Tällaisten asioiden ratkaiseminen ei kuulu oikeuslaitoksen tehtäviin.
Professori Puolimatka muistuttaa, että vihapuheen käsitettä ei ole minkään maan lainsäädännössä onnistuttu täsmentämään niin, että sen soveltaminen olisi objektiivista, tasapuolista ja johdonmukaista.
Puolimatkan ratkaisu on vihapuheen alistaminen sellaiseen avoimeen keskusteluun, jossa sen kyseenalaiset lähtökohdat voidaan kriittisen analyysin avulla paljastaa.
– Jos vastenmieliseksi koettu viesti sensuroidaan sillä perusteella, että se koetaan vastenmieliseksi, silloin mikään puhe ei ole turvassa ja sananvapauden rajoittaminen voi saada mielivaltaisia piirteitä.
– Demokratia edellyttää laaja-alaista sananvapautta, Puolimatka muistuttaa.
*
Tapio Puolimatka on kasvatuksen tradition professori Jyväskylän yliopistossa.
Tapio Puolimatka: Saanko luvan sanoa? – Sananvapaus ja vihapuhe, Perussanoma Oy 2020.
Nid., 194 s.
Lisätiedot:
Professori Tapio Puolimatka, puh 040-8053648, [email protected]
Arvostelukappaleet: [email protected]
Perussanoma Oy on täyden palvelun kristillinen kustantaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1