Piispainkokous päätti kokouksessaan 10.4.2018 esittää kirkolliskokoukselle kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen uudet periaatteet. Nyt voimassa olevat periaatteet kirkolliskokous on hyväksynyt kevätistunnossaan vuonna 1979, ja ne ovat lainsäädäntö- ja organisaatiomuutosten vuoksi osin vanhentuneet.
Piispainkokouksen tehtävänä on tehdä esitys kirkolliskokoukselle kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisestä ja tämän aseman lakkauttamisesta. Tätä varten tarvitaan kirkolliskokouksen hyväksymät periaatteet. Asiakirjaluonnos päivittyy piispainkokouksen sivuille.
Piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle hyväksyttäväksi ajantasaistetun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Namibian evankelis-luterilaisen kirkon välisen yhteistyöasiakirjan. Kirkkojen väliset suhteet ovat pitkäaikaiset. Edellinen yhteistyösopimus on vuodelta 2001.
Tavoitteena on väljä sopimus, jonka mukaan hiippakunnat, seurakunnat ja järjestöt voivat toimia. Sopimuksen muoto on muokattu lisäksi saman tyyppiseksi kuin vuonna 2012 solmittu sopimus Eteläisen Afrikan evankelis-luterilaisen kirkon sekä vuonna 2017 solmittu sopimus Viron evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Sopimusluonnos päivittyy piispainkokouksen sivuille.
Piispainkokous pyysi Kirkkohallituksen ulkoasiainosastolta ja toiminnalliselta osastolta arviota kirkkojärjestyksen diakoniaa ja lähetystyötä koskevien säädösten muuttamisesta. Taustalla on missiologiaa käsittelevä asiantuntijaraportti (Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä), jossa asiaa esitetään ja jonka toimenpide-ehdotuksia piispainkokous käsitteli istunnossaan.
Raporttiin liittyen piispainkokous pyytää lisäksi ekumeenisten asiain toimikuntaa, kirkon lähetystyön toimikuntaa sekä uskontojen kohtaamisen toimikuntaa kehittämään keskinäistä yhteistyötään kokonaisvaltaisen mission kehittämiseksi. Teologikoulutustoimikuntaa piispainkokous pyytää myös käsittelemään missiologiaraporttia, jotta kirkon toive globaalin kristinuskon ja missiologian opetuksen vahvistamisesta välittyisi pappeja kouluttaville tiedekunnille ja osastoille.
Piispainkokous jatkoi myös keskusteluaan luterilais-katolisesta dialogiraportista Kasvavaa yhteyttä. Julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta. Piispainkokous pyytää Kirkon ulkoasiainosastoa järjestämään aiheesta teologisen seminaarin sekä laatimaan siitä tiivistelmän. Piispainkokous lähettää dokumentin lisäksi hiippakuntiin tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.
Suomen Baptistikirkon kanssa käytäviin oppikeskusteluihin valittiin edustajiksi piispa Matti Repo (pj.), dosentti Ilkka Huhta, pastori TL Tuija Mannström, johtaja TT Sixten Ekstrand, diakoni Luisa Tast sekä sihteeriksi johtava asiantuntija Tomi Karttunen.
Piispainkokous hyväksyi lisäksi kommentein ensimmäisen vuonna 2017 hyväksytyn rippikoulunsuunnitelman (Suuri Ihme – rippikoulusuunnitelma 2017) pohjalta tehdyn opetusmateriaalin rippikoulussa käytettäväksi. Rippikoulumateriaalien hyväksyminen kuuluu piispainkokouksen tehtäviin.
Lisätietoja: piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, p. 040 142 5189
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon viestintä välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1