Lähetysjohtaja Mika Tuovinen linjasi Kansanlähetyksen tulevaisuutta liikkeen työntekijöille suunnatussa koulutustapahtumassa Ryttylässä. Hän lainasi aluksi auton keksijän Henry Fordin sanoja: “Jos olisin kysynyt ihmisiltä, mitä he haluavat, he olisivat sanoneet haluavansa nopeampia hevosia.” Tuovinen kommentoi: ”Me tarvitsemme avoimuutta Jumalan johdatukselle. Jospa hän ei haluakaan antaa meille nopeampia hevosia vaan jotain paljon parempaa.”
Maamme kristillinen kenttä tulee Tuovisen arvion mukaan pirstoutumaan entistä enemmän. ”Vaikka etsimme yhteyttä, syntyy monia pieniä ryhmiä, joissa ihmiset saavat hengellistä ravintoa. Karismaattinen kristillisyys tulee leviämään. Tässä meidän tulee erottaa se karismaattisuus, jota tuemme ja se, josta irtisanoudumme."
Yhteistyössä evankelis-luterilaisen kirkon kanssa Tuovinen uskoo olevan paljon mahdollisuuksia. Hän arveli, että Kansanlähetystä pyydetään jatkossakin apuun seurakuntien hengelliseen rakentamiseen, ”mikäli säilytämme näkymme, meillä on jotain annettavaa yhteistyöhön sekä voimavaroja vastata näihin pyyntöihin”.
Tuovinen käsitteli päivien aikana Uuras Saarnivaaran teologiaa ja toimintaa Ari Aurasen väitöskirjan pohjalta. "Koko historian ajan Kansanlähetyksessä on pohdittu kotimaantyön ja lähetystyön suhdetta. Jotta jälkimmäinen voisi pysyä ennallaan tai kasvaa, kotimaista evankelioimis- ja opetustyötä on lisättävä. Kansanlähetyksen tulee vahvista ja lisätä paikallisia ryhmiä ja yhteisöjä, joista monet viettävät myös jumalanpalveluksia."
Tuovinen rohkaisi julistustyössä selkeämmin kutsumaan ihmisiä uskoon, koska herätysliikkeen toiminnan tarkoitus on, että ihmiset pelastuvat. ”Kirkon jäsenyys ei pelasta, kirkossa on myös uskosta luopuneita, joita on kutsuttava uskoon.” Pelastuksen tien selvittäminen on Tuovisen mukaan tärkeä osa julistustyötä. ”Uskon tien avaamista tarvitaan myös sen vuoksi, että kuulijat oppisivat, miten voi auttaa muita Kristuksen tuntemiseen.”
Tuovinen korosti paikallisten raamattupiirien, vastuuryhmien ja yhteisöjen tärkeyttä. "Uusien ihmisten tavoittamisen ohessa ei saa unohtaa niitä, jotka ovat menneisyyden ja nykyisyyden vastuunantajia, ja ovat toiminnallaan ja taloudellisella tuellaan auttaneet Kansanlähetyksen kasvua." Lähetysjohtaja kannusti antamaan aikaa ihmisille.
Kansanlähetyksellä on Suomessa 17 piirijärjestöä. Tulevaisuudessa piirien välistä yhteistyötä lisätään ja mahdollisesti jotkin niistä yhdistyvät. "Kansanlähetyksen varsinainen kotimaan työ ei tapahdu keskustoimistossa vaan piirijärjestöissä", Tuovinen muistutti.
Kansanlähetyksen Työntekijäseminaari jatkuu lauantaihin. Osallistujia koulutustapahtumassa on runsas sata.
Kuvateksti: Mika Tuovinen on kutsunut Kansanlähetyksen työntekijät yhteisten asioiden äärelle Työntekijäseminaariin Ryttylään. Mukana on runsas sata työntekijää. Tapahtuman juontajina toimivat Anssi Savonen ja Laura Järvinen. Kuva: Anne Lepikko
Kansanlähetys (SEKL) on lähetysherätysliike, jonka 17 Kansanlähetyspiiriä Suomessa ja yksi Ruotsissa toimivat yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Kansanlähetyksellä on yhteensä 165 työntekijää, joista ulkomaantyössä on 68 työntekijää 15 työalueella. Lähetit toimivat Euroopassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. He tekevät muun muassa seurakunta-, opetus-, media- ja kirjallisuustyötä sekä toimivat avustus- ja kehitystehtävissä. Kustannustoiminnasta huolehtii Kustannusosakeyhtiö Uusi Tie. Järjestön tunnuksena on ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1