Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Uskonto » Kummitoiminta on tehokas tapa auttaa kehitysmaiden lapsia

Suomen Lähetysseura

Kummitoiminta on tehokas tapa auttaa kehitysmaiden lapsia

Artikkeli.
Julkaistu: 15.08.2013 klo 12:08
Julkaisija: Suomen Lähetysseura

 

Yhdessä kouluun – Ryhmätuki mahdollistaa koulunkäynnin yhä useammalle lapselle

"Olemme niin iloisia siitä, että suomalaiset haluavat olla nuortemme kummeja ja auttaa heitä eteenpäin elämässä. Useimmilla perheillä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan, mutta suomalaisten tuen avulla 462 lasta ja nuorta saa mahdollisuuden koulunkäyntiin. Oikein liikutun kun ajattelen, kuinka moni saa apua", sanoo Senegalin luterilaisen kirkon kummivastaava Niokhor Sene.

Suomen Lähetysseura aloitti kummityön Senegalissa 1980-luvulla. Toiminnassa on viime vuosina siirrytty yhä enemmän tukemaan lapsiryhmiä yksittäisten lasten sijaan. Senegalinkin kummiohjelmassa jo 130 lapsen koulutietä tukevat kummit yhteisesti. Ryhmätuki on havaittu tasa-arvoisemmaksi ja se tekee ohjelmasta joustavamman.

"Se on hyvä, se on todella hyvä", kertoo Niokhor Sene.

"Onhan tietysti hauskaa, että kummilla voi olla oma kummilapsi ja lapsella oma kummi – silloin saa henkilökohtaisen kontaktin. Mutta vuosien varrella olen nähnyt, että järjestelmä on haavoittuvainen. Joskus kummi ei voi jatkaa taloudellisen tuen antamista, ja silloin meidän on yritettävä löytää keinoja, että nuori voi jatkaa koulunkäyntiä. Joskus taas kummilapsi on lopettanut koulun ja silloin kummi on jäänyt ilman kummilasta."

"Nyt kun meillä on enemmän kummeja, jotka tukevat oppilaitamme tietämättä täsmälleen, kuka saa heidän tukensa, tilanne on myös oikeudenmukaisempi. Ei ollut helppo ymmärtää, että toin hienon paketin yhdelle koulun oppilaalle, mutta en muille kummilapsille. Nyt olemme kirkossa päättäneet, että joulun alla kaikki kummilapset saavat pienen joululahjan, kaikki samanlaisen. Se on mahdollista nyt, kun meillä on ryhmäkummeja. Ei, emme tahdo palata vanhaan systeemiin", sanoo Niokhor.

”Tarvitsemme enemmän kummeja”

Ryhmätukeen siirtyminen ei vaikuta siihen, miten lapset valitaan kummiohjelmaan. Valintaperuste on edelleen vähävaraisuus – ja yksilöitähän omine tarinoineen ja elämänkohtaloineen lapset ovat ryhmässäkin. Kummin kannalta ero on se, että hän ei saa tietoja yksittäisen lapsen edistymisestä vaan kuulumisia koko ryhmästä ja vaihdellen eri ryhmätuen piirissä olevista lapsista.

Suurin osa Senegalin kummilapsista tulee maaseutukylistä, joissa maanviljelyksellä ja karjanhoidolla elävän väestön toimeentulo on niukkaa, eikä lasten koulukustannuksiin ole varaa. Koululaisten lisäksi kummiohjelmassa on seurakuntien lapsikerholaisia, opiskelijoita ja vajaat 40 tyttöä, jotka opiskelevat kirkon ja Naiset Kristukselle -yhdistyksen ylläpitämässä nuorten naisten koulussa Fatickissa.

Kummitukea on mahdollisuus saada myös ammatti- ja korkeakouluopintoihin.

"Vuoden vaihteessa suureksi iloksemme yksi kummilapsi suoritti tohtorin tutkinnon farmakologiassa. Myös monet muut nuoret päättivät ammattiopintonsa. Yksi juristi, yksi sairaanhoitaja ja muutama opettaja suoritti tutkintonsa", Niokhor iloitsee.

"On hyvä, että Senegalin nuoret saavat koulutusta. Se on ainoa tie kehitykseen köyhässä maassamme."

"Seuraamme tarkkaan, kuinka oppilaamme ja opiskelijamme selviytyvät. Yhdessä Lähetysseuran kummiyhteyshenkilön kanssa vierailemme kouluissa ja kodeissa ja tapaamme myös vanhempia. Koulut lähettävät minulle koetulokset kolme kertaa vuodessa, jotta voin seurata, kuinka kummilapsemme pärjäävät."

Päiväkerhoissa kummiohjelma avustaa myös ohjaajien palkkojen maksussa, niin pieniä kuin ne ovatkin. Kummituella myös koulutetaan ohjaajia ja hankitaan kerhotarvikkeita. Päiväkerhot antavat lapsille tärkeitä kouluvalmiuksia. Senegalin kouluissa opetuskieli on ranska. Monet lapset kuulevat sitä ensimmäistä kertaa vasta koulussa.

Senegalin lapsia ja nuoria tukevien suomalaisten kummien joukossa on kaikenikäisiä, miehiä ja naisia. Monet erilaiset ryhmät, kuten koululuokat, rippikouluryhmät, lähetysompeluseurat jne. ovat myös ruvenneet kummeiksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tähän tärkeään työhön kehitysmaiden lasten hyväksi. Koulutus on paras keino vähentää köyhyyttä maailmassa.

"Me tarvitsisimme enemmän kummeja. Kummityön kysyntä on suurempaa kuin mihin kirkko kykenee vastaamaan", Niokhor vetoaa.

Tukea yli 20 000 ihmiselle

Suomen Lähetysseura on tehnyt kummityötä 25 vuotta. Vuonna 2013 Lähetysseuran kummiohjelmissa tukea saa noin 4 250 kummilasta 16 maassa. Kummilapset on valittu kummiohjelmaan vähävaraisuuden perusteella ja he saavat tukea koulunkäyntiin liittyviin kuluihin.

Kummituki auttaa myös kummilasten perheitä. Joissakin kummiohjelmissa kummituen piiriin kuuluvat kaikki jonkun koulun tai päiväkodin lapset. Näitä tuensaajia on yhteensä yli 16 200 henkilöä. Kummien tuki on luonteeltaan jatkuvaa ja auttaa siis pitkäjänteisesti yli 20 000 ihmistä.

Tällä hetkellä kummeja etsitään Senegalin lisäksi erityisesti palestiinalaislapsille ja Tansanian maasaitytöille.

Tule kummiksi. Kummina olet korvaamaton! www.suomenlahetysseura.fi/kummit

Teksti ja kuvat: Ann-Katrin Store

Kuvat:

Penda Ba (silmälaseissa) käy katolista koulua Lingueressä. Hänellä ei ole omaa kummia vaan hän saa ryhmätukea.

Eva Diattalla (vas.) on oma suomalainen kummi, Kati Séne puolestaan saa ryhmätukea. Sophie Badjin kummina on eräs suomalainen koulu. Kaikkien kolmen kummituki on yhtä suuri.

Senegalin kirkon kummivastuuhenkilö Niokhor Séne (vas.) pitää ryhmätukimallia kummityössä oikeudenmukaisempana lapsia kohtaan.

Liitetiedostot

Suomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. www.suomenlahetysseura.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs