Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin toimielin, kirkolliskokous uudistui vuonna 1974 ja alkoi kokoontua kahdesti vuodessa pysyäkseen mukana yhteiskunnan muutostahdissa. Seuraavina vuosikymmeninä kirkolliskokous päätti uudesta virsikirjasta ja raamatunkäännöksestä, avasi pappisviran naisille, uudisti jumalanpalveluselämää, vei läpi kirkkolain kokonaisuudistuksen, allekirjoitti ekumeenisia sopimuksia ja linjasi kirkon kantaa rekisteröityyn parisuhteeseen.
Juuri julkistetussa kirjassa Kansankirkko ristipaineessa – Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011 tarkastellaan uudistuneen kirkolliskokouksen roolia ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan aikana, jolloin kokous teki matkaa monien kansankirkkoon kohdistuvien ristipaineiden keskellä. Oliko kirkolliskokous hidasliikkeinen seurailija, pienoiskokoinen Suomi vai profeetallinen etujoukko?
Teoksen kirjoittaja teologian tohtori Jaakko Olavi Antila (s. 1982) on kirkkohistorioitsija, joka on aiemmin tutkinut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon politisoitumista 1960- ja 1970-luvulla sekä ollut mukana toimittamassa kirkkohistorian alan yliopistollisia oppikirjoja. Hän on Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjan vastaava toimittaja.
Lisätiedot ja arvostelukappaleet: tiedottaja Minttu Nikkilä, SKS, [email protected], 040 736 1313
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on Suomen suurin humanistisen tieto- ja tiedekirjallisuuden kustantaja, joka julkaisee noin 70 uutuutta vuosittain. SKS:n ensimmäinen kirja ilmestyi 180 vuotta sitten. Syksyn 2014 kirjoihin voit tutustua tästä. Seuraa meitä Twitterissä, Facebookissa ja verkkosivuillamme.
Vuonna 1831 perustettu SKS on myös tutkimuslaitos, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1