Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi Turkuun kokoontuneen kirkolliskokouksen puheella, jonka teemoina olivat turvapaikanhakijat ja pakolaiskriisi. Arkkipiispan mukaan on harhaanjohtavaa, että nykytilannetta kuvaillaan Euroopan tai Suomen pakolaiskriisiksi.
"Kriisi on siellä, mistä ihmiset ovat joutuneet lähtemään. Takana on pelkoa, toivottomuutta ja kertomuksia, jotka ovat surullisia ja uskomattomia. Siihen nähden täällä ei ole kriisiä. On kohtuutonta puhua kriisistä täällä, ja siten tehdä turvaa hakevista kriisin aiheuttajia", arkkipiispa sanoi.
Arkkipiispa Mäkinen totesi, ettei Euroopan ja Suomen pidä sulkea rajojaan turvaa hakevilta. Hänen mukaansa rajojen sulkeminen vain kasvattaisi laittomien ja epäinhimillisten väylien syntymistä.
"Tärkeämpää on nyt luoda turvallisia ja laillisia reittejä Eurooppaan. Tätä eurooppalaiset kirkot ovat toistuvasti tuoneet esiin", Mäkinen sanoi.
Arkkipiispan mukaan turvaa hakevien kasvavasta määrästä on tulossa Euroopassa ja Suomessa normaalitila, joka ymmärrettävästi herättää epävarmuutta ja pelkoja. Hän peräsi toivoa epävarmuuden keskelle.
"Toivo rakentuu siitä, että löytyy paikka ihmisten keskellä. On kyse perhesuhteista, ihmissuhteista, työstä, kielen ja kulttuurin oppimisesta, asunnosta, kaikesta mitä ihminen elääkseen tarvitsee."
Arkkipiispan mukaan myös seurakunnilla on tärkeä rooli yhteyksien rakentajana tilanteessa, jossa on vaarana asettaa ihmiset toisiaan vastaan.
Arkkipiispa vertasi pakolaiskriisin kirvoittamia aggressioita Paavalin asenteisiin, joita miehellä oli ennen kuin hän kohtasi Kristuksen.
"Paavali puolusti aggressiivisesti juutalaista etnistä ja uskonnollista puhtautta. Kristityt olivat saaneet kokea nahoissaan, mitä se tarkoitti. Se oli saman suuntaista, mutta vielä paljon kovempaa kuin suomalaisten leijonapaitojen häiriköinti ja uuskansallismielinen vaatimus sulkea rajoja."
Kun Paavali kohtasi Kristuksen, hänen elämänsä muuttui ja hänestä tuli apostoli: ehdoton ja tiukka kansallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen ylittäjä.
Arkkipiispa peräsi, että tällä hetkellä tarvitaan Paavalin näköistä kirkkoa, joka ei epäröi puolustaessaan ihmisiä näiden taustasta riippumatta.
"Tarvitsemme kirkkoa, joka tunnistaa lähellä ja kauempana olevan hädän eikä aseta toista toisen edelle. Kirkkoa, joka ei suostu kääntymään sisäänpäin, ei kansallisin eikä uskonnollisin perustein. Kirkkoa, joka toimii avoimesti ja rohkeasti yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa "
Liitteenä (tämän viestin lopussa) arkkipiispan avauspuhe kokonaisuudessaan.
Piispa Matti Repo painotti kirkolliskokouksen avajaismessun saarnassa anteeksiannon ja armon merkitystä. Anteeksianto antaa toivon paremmasta huomisesta.
"Mitä anteeksiantamus tuottaa? Se antaa toivon paremmasta huomisesta. Ilman sovintoa ihmiskunta itse pidättää itseltään toivon. Ellei ole keskinäistä riitojen sopimista, anteeksi pyytämistä ja anteeksi antamista, ei vapauduta koston, alistamisen ja vallanhalun kierteestä. Silloin ei tarvita erikseen Jumalaa pidättämään anteeksiantamusta ja toteuttamaan maailman tuomiota. Sen tekee maailma itse kyvyttömyydessään elää sovussa, kyvyttömyydessään antaa anteeksi, kyvyttömyydessään päästää irti omista eduistaan kaikkein tärkeimpänä. Sellainen yhteiskunta ajaa omilla riidoillaan itsensä toivottomuuteen.
Samaa voi sanoa kirkosta. Seurakunnissa, kirkollisissa toimielimissä ja myös päätösvaltaa käyttävissä elimissä voidaan jäädä omien riitojen vangeiksi, omien loukkaantumisten ja oman ylenkatseen kahleisiin. Ei saavuteta sovintoa ellei olla valmiita osoittamaan rakkautta ja luottamusta", Repo sanoo.
Liitteenä (tämän viestin lopussa) piispa Revon saarna kokonaisuudessaan.
Suomen evankelis-luterilainen kirkolliskokous kokoontuu syysistuntoonsa Turun kristilliselle opistolle 3.-6.11. Istuntokausi on nykyisen kirkolliskokouksen viimeinen. Ehdokasasettelu kirkolliskokousvaaleihin on parhaillaan käynnissä. Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan helmikuussa 2016.
Kirkolliskokouksen kulkua voi seurata Twitterissä #kirkolliskokous
Istuntoviikon työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat
Kirkolliskokouksen viestintä:
Tiedotuspäällikkö Milla Rautiainen (ti-pe), p. 040 142 5244
Tiedottaja Sanna-Maaria Tornivaara (ti-pe), p. 050 406 5423
Tiedottaja Petra Honkaranta-Siivari (to-pe), p. 040 142 5185
Informatör Åsa Holmvik (ti-fre), tf. 040 5811 815
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1