Voimistelun valmennuskulttuuri -tutkimuksen mukaan voimistelijat ovat lajissa mukana rakkaudesta lajiin, kavereiden ja oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien takia. Hyvä joukkuehenki sekä innostava ja ystävällinen valmentaja saavat aikaan halun jatkuvasti ylittää itsensä. Voimistelijat ovat äärimmäisen motivoituneita, mikä saa heidät myös puhumaan lajin puolesta; 76 prosenttia suosittelee lajia harrastukseksi myös muille (1). Kyselystä nousi esiin myös tarve kehittää laadukasta, innostavaa ja yksilön tavoitteet mahdollistavaa valmennusta, selkeyttää voimistelun eettisiä sääntöjä ja prosesseja ja rakentaa voimistelusta vieläkin turvallisempi ympäristö urheilla ja kasvaa.
Taloustutkimus tutki Suomen Voimisteluliiton pyynnöstä voimistelun valmennuskulttuuria. Tutkimuksella haluttiin selvittää voimistelun valmennuskulttuurin nykytila. Tutkimuksessa haettiin lisäksi voimistelijoiden ja heidän huoltajien mielipiteitä siitä, millä tavoin ja mihin suuntaan valmennustoimintaa olisi syytä kehittää tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen Voimisteluliiton toiminnan ja valmennuskulttuurin kehittämisessä.
Valmennuskulttuuri -tutkimuksen tulokset kertoivat pääosin voimistelijoiden ja heidän huoltajiensa tyytyväisyydestä lajia ja valmennusta kohtaan. Vastaajat saivat omin sanoin kertoa, mikä voimistelussa innostaa ja motivoi. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat ystävät (46 % vastanneista), halu kehittyä ja oppia uutta (45 %) sekä laji itsessään, rakkaus lajiin (25 %).
- ”On hienoa, että voimistelun arvot ja lasten voimistelun linjaukset näkyvät vastauksissa. Tämä on meille onnistuminen. Tutkimus osoitti sen, että joukkuevoimistelusta ei nouse esiin erityistä lajikulttuuriongelmaa”, toteaa Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso.
Valmentaja ja vuorovaikutus
Voimisteluvalmentajia kuvaavia ominaisuuksia ovat ystävällisyys, rakentavan palautteen antaminen ja kyky auttaa voimistelijaa kehittämään omia taitojaan. Valmentajien koettiin myös saavan aikaan tuloksia ollen samalla positiivinen ja kannustava. Voimistelijoiden käsitys valmentajista on jonkin verran myönteisempi kuin huoltajilla. Kaikista vastaajista 90 prosenttia sanoo valmentajan olevan ystävällinen. (2) Tutkimuksen tulokset osoittavat valmennuskokemuksien olevan positiivisia. Vanhempien on turvallista tuoda lapsensa voimisteluharrastuksen pariin.
Tutkimuksessa nousi esille myös valmennuskulttuurin epäkohdat. Kehitettävää valmentajilla löytyy henkilökohtaisen suhteen luomisessa voimistelijoihin, yksilöllisessä kohtelemisessa sekä voimistelijoiden mielipiteiden ja ehdotusten kuuntelemisessa. Valmentajilta toivotaan parempia vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta. Voimistelijoiden ja huoltajien kommenteissa korostuu, ettei kaikkia kohdella yhdenmukaisesti. Vastaajista 24 prosenttia on kokenut joskus valmentajan suosineen joitain voimistelijaa ja 12 prosenttia kokee niin tapahtuvan lähes aina. Vastaajista 16 prosenttia ei joskus ole uskaltanut sanoa valmentajalle mielipidettään, koska on pelännyt hänen reaktiota, kuusi prosenttia toimii näin lähes aina. Harjoitusten ilmapiirin on kokenut painostavaksi lähes aina vain yksi prosentti vastanneista ja 14 prosenttia joskus. (3)
Valmentajien osaamisen kehittäminen nousee varsin selkeästi esille huoltajien toiveissa.
- ”Osaamisen kehittäminen on liiton yksi kolmesta painopistealueista. Valmentajien osaamisessa keskitytään vuorovaikutukseen, pedagogisiin taitoihin, valmennustekniikoihin, viestintään ja myös Terve voimistelija -kokonaisuuteen”, Laakso kertoo.
Voimisteluliitto jatkaa mm. valmentajien mentorointia, itsearviointeja, Valmentajapäiviä ja erilaisia teemakiertueita seuroissa. Liitto päivittää lasten voimistelun linjaukset sekä liiton leiritysten koulutukselliset osiot.
- ”Meillä on valmentajien osaamisen kehittämisessä hyvä lähtötilanne, nyt haluamme viedä sen seuraavalle tasolle”, Voimisteluliiton voimistelutoimen johtaja Liisa Ahlqvist-Lehkosuo sanoo.
Voimisteluliitto jatkaa yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa. Syömishäiriöliiton kanssa yhteistyötä syvennetään, jotta voimme lisätä tietoa ja tarjota työkaluja keskusteluun kehonkuvasta ja urheilijoiden ravitsemuksesta.
Epäasiallinen käytös voimistelussa
Tutkimuksessa esiin nousseet epäasialliset kokemukset liittyvät yleensä valmentajan tai toisen voimistelijan toimintaan tai käytökseen. Vastaajista 24 prosenttia oli kokenut valmentajan huutamista, 19 prosenttia syrjimistä ja toisten suosimista, 10 prosenttia vähättelyä sekä kahdeksan prosenttia valta-aseman väärinkäyttöä. Toiset voimistelijat koettiin kiusantekijöiksi pahaa puhumisessa (15%) sekä vähättelyssä ja sivuttamisessa (9%) ja eristämisessä muista (7%).
Valmentajan lähestyttävyyden merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joihin liittyy epäasiallista käytöstä. Vallitseva käytäntö on tällä hetkellä se, että asioista puhutaan kotona vanhemmille ja muille voimistelijoille, ei juurikaan valmentajalle, vaikka tämä itse olisi osallisena asiaan. Usein syynä tähän on se, että tilannetta ei haluta pahentaa.
- ”Olemme hyvin pahoillamme siitä, että osa voimistelijoista on joutunut kokemaan huonoa valmennuskulttuuria. Voimisteluliitossa meillä on nollatoleranssi minkäänlaisen epäasiallisen käyttäytymisen tai häirinnän suhteen ja tällainen käytös täytyy ehdottomasti kitkeä pois. Tehtävämme on luoda avoimuuden kulttuuria, jossa tärkeää ihmisten kunnioittaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen, yhdenvertaisuus ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen”, toteaa Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula.
Voimisteluliitto selkeyttää eettiset sääntönsä ja ohjeensa kevään aikana. Osana tätä rakennetaan vahvemmat prosessit kaikille tasoille epäasiallisen käyttäytymisen käsittelyyn ja lisäämme tietoa Et ole yksin -palvelusta. Myös koulutusjärjestelmään tuodaan asia vahvemmin esille ja luodaan malleja ja työkaluja, joilla ehkäistä epäasiallista käytöstä ja lasten keskinäistä kiusaamista.
- "Kyselyn perusteella olemme aloittaneet valmennusjärjestelmien ja lajisääntöjen läpikäynnin. Teemme tarvittavia muutoksia myös tuomaritoimintaan sekä yleisiin käytäntöihin”, kertoo pääsihteeri Laakso.
SUEK selvitys
Voimisteluliiton hallitus on saanut Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin selvityksen valmentaja Titta Heikkilän mahdollisesta epäeettisestä käytöksestä. Selvityksen perusteella hallitus on päättänyt käynnistää asiasta liiton sisäisen kurinpitomenettelyn. Voimisteluliiton kurinpitolautakunta käsittelee tapauksen kuukauden kuluessa.
Lisätietoja:
Valmennuskulttuuri-tutkimuksesta Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Erna Icén p. 010 758 5292,
Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso puh. 050 562 6226.
SUEKin selvityksestä Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula puh. 040 548 3554
Taustatietoa tutkimuksesta
Taloustutkimuksen tutkimus toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 20.12.2018 – 8.1.2019 välisenä aikana. Kutsuja tutkimukseen lähetettiin 4438. Kysely lähetettiin kaikille 12 vuotta täyttäneelle Suomen Voimisteluliiton kilpa A- tai B- lisenssiurheilijoille. Kysely lähetettiin lisenssirekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseen, joka yleensä on huoltajan sähköpostiosoite. Alle 15- vuotiaat ovat voineet vastata kyselyyn yhdessä huoltajan kanssa tai itsenäisesti huoltajan suostumuksella. Samassa sähköpostikutsussa oli myös oma linkki huoltajille, jonka kautta he ovat voineet vastata kyselyyn omasta näkökulmastaan.
Kyselyyn vastasi 1651 henkilöä, joista voimistelijoita oli 765 ja huoltajia 886. Vastausprosentti kyselyyn on ollut hyvä, noin 37 % kyselylinkin saaneista henkilöistä on vastannut kyselyyn. 54 % vastanneista on joukkuevoimistelun harrastajia ja heidän huoltajiaan.
Kukin vastaaja on voinut arvioida useampaa kuin yhtä valmentajaa. Kutakin valmentajaa pyydettiin kuitenkin arvioimaan erikseen. Tästä syystä valmentajaa koskevia arvioita on 3732, vaikka kyselyyn vastaajia on 1651. Suurimalla osalla kyselyyn vastanneista on tällä hetkellä kaksi tai useampi valmentaja. Noin puolet valmentajista ovat päätoimisia ja puolet valmentavat muun työn ohella tai harrastuspohjalta.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa siitä mikä voimistelussa motivoi, arvioitiin valmentajia sekä ilmapiiriä harjoituksissa, kysyttiin kysymyksiä, jotka koskivat ulkonäköä sekä kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen Voimisteluliiton toiminnan ja valmennuskulttuurin kehittämisessä.
Ulkonäköpaineet voimistelussa
Tutkimuksessa oli myös ulkonäköön liittyviä kysymyksiä. Suurin osa valmentajista on löytänyt tavan puhua oikealla, rakentavalla tavalla kehoon liittyvistä asioista nuorille ja aikuistuville voimistelijoille. Voimistelijoiden omissa vastuksissa 88 prosenttia kokee valmentajan onnistuneen tässä.
Kaikista kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas myöntää ulkonäköön liittyvät paineet (31 %). Voimistelijoiden omissa vastauksissa ulkonäköpaineet on kokenut 39 prosenttia. Suurimmat ulkonäköpaineet ovat 18-29 vuotiailla (55 % kaikki vastanneet).
Valmentajien ei koeta antaneen valmennettavilleen ravinto-ohjeita, joilla olisi ollut haitallinen vaikutus. Kaikista vastanneista vastaa näin 91 prosenttia. Valmentajat ovat huomioineet Terve voimistelija –periaatteet valmennuksessaan. Vastaajista 86 prosenttia koki valmentajan valmentavan terve voimistelija periaatteiden mukaisesti.
Taustatietoja tiedotteen lukuihin:
(1) Mikä motivoi voimistelemaan
(voimistelijoiden vastaukset)
97 % vastanneista voimistelijoista kokee omaavansa hyvän motivaation voimistella.
99 % kertoo voimistelussa palkitsevaa olevan itsensä ylittämisen.
95 % voimistelijoista pitää voimistelun tärkeimpinä puolina onnistumisen tunnetta.
96 % kokee olevansa osa valmennusryhmää.
(2) Valmentajasta sanottua
(voimistelijoiden vastaukset, suluissa vastaava %luku kaikista vastanneista)
97 % voimistelijoista kokee valmentajansa olevan ystävällinen (90 % kaikki vastaajat)
95 % kokee valmentajan antavan palautetta rakentavalla tavalla (82 € kaikki vastaajat)
92 % voimistelijoista kokee valmentajan luovan rohkaisevan ilmapiirin (82 % kaikki vastaajat)
91 % kokee valmentajansa olevan helposti lähestyttävä (81 % kaikki vastaajat)
(3) Ilmapiirissä kehitettävää
(voimistelijoiden vastaukset, suluissa vastaava %luku kaikista vastanneista)
42 % voimistelijoista on pelännyt epäonnistuneensa harjoituksissa (39 % kaikki vastaajat)
34 % voimistelijoista on kokenut valmentajan suosivan jotain voimistelijaa (36 % kaikki vastaajat)
22 % voimistelijoista kertoo pahoittaneensa mielensä valmentajan kommenteista (25 % kaikki vastaajat)
13 % voimistelijoista kokee harjoituksissa olleen painostava ilmapiiri (15 % kaikki vastaajat)
Suomen Voimisteluliitto on yksi Suomen suurimmista lajiliitoista, ja suurin aikuisten ja tyttöjen liikuttaja. Suomessa järjestetään kilpailutoimintaa yhdeksässä eri voimistelulajissa: akrobatiavoimistelussa, joukkuevoimistelussa, kilpa-aerobicissa, miesten telinevoimistelussa, naisten telinevoimistelussa, rytmisessä voimistelussa, tanssillisessa voimistelussa, TeamGymissä sekä trampoliinivoimistelussa. Jäsenseuroissa järjestetään toimintaa harrasteliikunnasta huippuvoimisteluun.
Seuraa voimistelua sosiaalisessa mediassa #voimistelu
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1