Turun kaupungin liikuntapalveluissa valmistui ”Liikuntapaikkasuunnitelma 2029” eli palveluverkkoselvitys kaupungin liikuntapaikoista. Turun liikuntalautakunnan 22.3.2016 hyväksymästä selvityksestä käy ilmi Turun liikuntapaikkaverkoston nykytila ja tulevat linjaukset.
Turun liikuntapaikkojen hallinnassa joudutaan tasapainoilemaan ristipaineessa. Liikuntapaikkoja on paljon, niissä on kasvavaa korjausvelkaa, ja toisaalta asukkaat ja seurat esittävät runsaasti liikuntapaikkojen kehittämistoiveita.
– Liikuntapaikkasuunnitelma tehtiin avuksi siihen, kun sovitellaan yhteen runsaita tarpeita ja niukkoja julkisia resursseja. Kysymys kuuluu, miten resurssit kohdennetaan viisaasti, jotta liikuntapaikkaverkosto olisi käyttäjien kannalta mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen. Tavoitteena on se, että kehitys on hallittua ja että se kanavoidaan jäsennettyyn liikuntapaikkaverkostoon, selvittää liikuntasuunnittelija Kristina Karppi.
Liikuntapaikkaverkostoa eriteltiin neljästä näkökulmasta: liikuntapaikkojen käytön, kustannusten ja sijainnin sekä osallisten mielipiteiden mukaan. Selvitysten perusteella päädyttiin pitämään Turun mallina monipuolisia ja monikäyttöisiä liikuntakeskuksia.
Käytännön painotuksissa ensisijaisia ovat isot Kupittaan, Urheilupuiston ja Impivaaran liikuntakeskukset sekä pienemmät suorituspaikkojen keskittymät eli aluekeskukset: Kisapuisto, Teräsrautelan kenttä, Kärsämäen urheilupuisto, Parkinkenttä, Kuuvuorenkenttä, Varissuon kentät, Lausteen kentät ja frisbeegolfrata, Jäkärlän urheilupuisto ja Paattisten kenttä.
Kehityskohteina tulossa ovat myös Linnakaupungin lähiliikuntapaikka (Juhana Herttuan koulun alapuolinen, iso kenttä), Lauttarannan urheilupuisto ja Skanssin lähiliikunta-alue. Asukkaiden suosikkeina pääpainotuksiin nousivat uimalaitokset, kuntosalit ja kuntoradat. Samoin nousee myös uuden palloiluhallin hallittu käyttöönotto suhteessa koko sisäliikuntatilojen verkostoon sekä koulujen liikuntapaikat.
Liikuntapaikkasuunnitelman tehtävä on taustoittaa liikuntapaikkoja koskevia päätöksiä, mutta ei kuitenkaan korvata niitä yksityiskohtaisella tasolla.
– Asiat valmistellaan edelleen tarkasti päätöskokonaisuuksia varten, esimerkiksi investointeihin, talousarvioihin, kilpailutuksiin ja sopimuksiin. Tavoitteena on, että liikuntapaikkasuunnitelman painotukset ohjaisivat päätöksiä samansuuntaisiksi, rajallisten resurssien ja rajattomien toiveiden yhtälössä, kertoo Karppi.
Lisätiedot: liikuntasuunnittelija Kristina Karppi, p. 050 554 6281, [email protected]
Åbo stads idrottscentral gick igenom alla stadens idrottplatser och inneutrymmen. Arbetet gjordes för att lätta det ständiga arbetet i att balansera mellan de många behov och ändå ringa offentliga resurser för att renovera, utveckla och underhålla platserna. Nätverket analyserades ur 4 perspektiv: hur idrottsplatser används, vad de kostar, hur det geografiska läget ligger till och vad de delaktiga tycker.Som slutsatser drogs det att Åbos modell är mångsidiga idrottscentral, både stor och små. I praktiken betyder det, att när man förbereder noggrannare beslutsärenden gällande idrottsplatser så prioriterar man
• Kuppis, Idrottsparkens och Impivaaras idrottscentral
• 9 + 3 mindre områdescentral: Lekparken i Pansio, Teräsrautelaplan, Kärsämäki idrottspark, Barkplanen, Månbegsplanen, planen i Kråkkärra, planen och frisbeegolf i Laustis, Jäkärlä idrottsplats och Paattis plan. Som nya utvecklingscentral skall även närmotionsplaner i Slottstaden, Färjstranden och Skansen bearbetas.
• Siminrättningar, gym och löpbanor/skidspår som invånarens favoriter
• Den nya bollhallen
• Skolornas idrottsplatser
Mer information: motionsplanerare Kristina Karppi, tfn 050 554 6281, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1