Kuvassa on kuusi hyvin erilaista miestä, joita kaikkia yhdistää harrastus nimeltä vapaaehtoinen palokunta. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan mitä VPK:n hälytysosastossa toiminen vaatii ja kuinka Severi Uurasmaa, Ville Laukkanen, Aarni Takala, Sander Jongman ja Tommi Karlsson ovat päätyneet harrastuksen pariin.
Severi Uurasmaan perheessä palokuntaharrastus on ollut mukana jo useassa sukupolvessa. Nyt jo pelastusalalta eläköitynyt vaari tutustutti hänet palokuntatoimintaan pienestä pitäen ja 10 vuotta täytettyään Uurasmaa liittyi palokunnan nuoriso-osastoon. Parhaimpia muistoja Uurasmaalle on jäänyt palokunnan leireiltä, jotka olivat aina vuoden kohokohtia. Myös niin sanottu odottamisen tunne on jäänyt mieleen: ”Nuoriso-osastossa ollessa sitä odotti, että milloin täyttää 18 vuotta, jotta pääsee mukaan todellisille keikoille”. Voidaan sanoa, että palokunta on vienyt Uurasmaan mukanaan, sillä nykyisin hän opiskelee Kuopiossa paloinsinööriksi.
Tunnettu sanonta kuuluu, että kaiken takana on nainen. Tämä pitää paikkansa myös Ville Laukkasen palokuntaharrastuksen kohdalla. Noin kahdeksan vuotta sitten Laukkasen äiti oli huomannut paikallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa palokunta haki nuoriso-osastoon mukaan 10 vuotta täyttäneitä nuoria. Nyt 18-vuotiaana, Laukkanen on edennyt nuoriso-osastosta hälytysosastoon ja hän on aktiivinen Savion VPK:n jäsen. Harrastus on antanut kipinän myös ammatinvalintaan, sillä nykyisin Laukkanen opiskelee lähihoitajaksi ja suuntautumisvaihtoehdoista hän on valinnut ensihoidon osaamisalan.
Aarni Takala kertoo olevansa palokuntaharrastuksen parissa myöhäisherännyt, sillä hän ei liittynyt monien muiden tapaan palokuntaan lapsena, vaan vasta aikuisiällä ollessaan 25-vuotias. Parasta palokunnassa on Takalan mukaan tiivis kaveriporukka: ”Palokunnassa kaveria autetaan aina. Täältä saa seuraa treeneihin, auton korjaamisen tai vaikka apua lasten hoitamiseen. Muistan muutaman kerran, kun kaverit ovat hakeneet toistensa lapsia hoidosta, kun joku on ollut keikalla sammuttamassa tulipaloa.” Nyt Takala on ollut Savion VPK:ssa mukana noin 10 vuotta ja hän toimii hälytysosastossa yksinjohtajana sekä hoitaa muun muassa palokunnan nettisivuja. Nettisivut ovat päätyneet Takalan vastuulle muun muassa siitä syystä, että hän on varsinaiseltaan ammatiltaan it-asiantuntija. Erilaiset taustat koetaankin rikkautena. Takala toteaa hymyillen: ”On hienoa, että paloauton takapenkillä voi olla samaan aikaan esimerkiksi putkimies ja toimitusjohtaja.”
”Myös monikulttuurisuus on sopimuspalokunnissa rikkaus”, jatkaa Laukkanen. Savion VPK:n toiminnassa on ollut mukana jäseniä muun muassa Saksasta, Virosta, Yhdysvalloista ja Hollannista. Tälläkin hetkellä ulkomaalaisena vahvistuksena toimii hollantilaissyntyinen Sander Jongman, joka saapui Suomeen noin seitsemän vuotta sitten. Jongman on 34-vuotias mies, joka työskentelee päätoimisesti logistiikan alalla. Kiinnostus harrastusta kohtaan heräsi vuosi sitten alkusammutuskoulutuksessa, jonka jälkeen Jongman otti rohkeasti yhteyttä paikalliseen VPK:hon ja kysyi, kuinka toimintaan pääsee mukaan. Syitä palokuntaan liittymiselle olivat; halu tehdä yhteiskunnassa jotain hyvää, saada arkeen toimintaa ja oppia kuinka tulipaloja voitaisiin ennalta ehkäistä paremmin. Hän kokee myös, että palokunta on hyvä paikka kehittää omaa suomen kielen taitoa – joka päivä oppii uusia sanoja. Savion VPK:n päällikkö Erkki Kauranen kuvailee Jongmania henkilöksi, joka on aina mukana hyvällä asenteella.
Miehet kumoavat ennakkoluulot, joiden mukaan harrastuksen pariin voivat hakeutua ainoastaan huippukunnossa olevat nuoret miehet. ”Vain hälytysosastossa toimimiseen vaaditaan vuosittaisten kuntotestien suorittamista ja yleensä normaalin terveen miehen kunnolla pärjää. Vähintään 50 prosenttia onkin sitten päästä kiinni”, toteaa Kauranen. Hälytysosastossa toimiminen ei ole myöskään sukupuolisidonnaista, vaan myös naiset otetaan erittäin mielellään mukaan. Perusedellytyksenä hälytystehtäviin osallistumiselle on 18 vuoden ikä sekä hyväksytysti suoritetut kuntotestit ja sammutustyökurssi. Ennen sammutustyökurssille pääsemistä järjestetään palokunnassa noin puolen vuoden mittainen perehdytys, jonka aikana uusi jäsen osallistuu palokunnan harjoitustoimintaan. Osa palokunnista suorittaa myös ensivastetoimintaa, jonka vaatimuksena on vähintään ensivastekurssi. Vanhempi sammutusmies, Tommi Karlsson, lisää perusedellytyksiin luotettavuuden, rehellisyyden ja sitoutuneisuuden toimintaan. Ilman näitä kolmea ominaisuutta hälytysosastossa ei pärjää.
Karlsson jatkaa kertomalla omasta taustastaan: ”Aloitin palokuntaharrastuksen vuonna -91 ja viime vuonna palokuntaan liittyi myös 10-vuotias poikani. Nykyisin en osallistu enää aktiivisesti keikoille, sillä lapselle hoitopaikan löytäminen parissa minuutissa ei ole ihan yksinkertaista. Onneksi palokunnassa on myös muita tehtäviä, kuten kouluttamista ja hallinnollisia tehtäviä.” Keikoista Karlssonille on jäänyt mieleen etenkin ensimmäisen vainajan kohtaaminen. Kyseessä oli kerrostalopalo, jossa savusukeltajat löysivät vuoteesta iäkkään miehen menehtyneenä. Karlsson muistelee: ”Tilanne veti hiljaiseksi. Muistan, että seisoimme neljän miehen kesken huoneessa ja olimme kaikki hiljaa”. Tähän perään Karlsson lisää: ”Vaikka keikoilla kohtaa ajoittain raskaitakin asioita, niin ei niitä tarvitse jäädä yksin murehtimaan. Keikat käydään aina yhdessä asemalla läpi ja asioista keskustellaan.”
Lopuksi miehet muistuttavat, että vapaaehtoinen palokunta ei ole vain tulipalojen sammuttamista ja hälytyksiin reagoimista. Esimerkiksi Savion VPK:ssa on kolme muutakin osastoa, jotka ovat nuoriso-, nais- ja järjestöosasto. Periaatteessa palokunta on siis koko perheen harrastus ja toimintaan voi lähteä kaikki lapsesta vaariin. Mukaan tarvitsee vain hyvää asennetta ja auttamisen halua – muut tarvittavat taidot opetetaan. Jokaiselle löytyy varmasti mieleisiä ja omia taitoja vastaavia tehtäviä.
Sopimuspalokunnat antavat vakinaisille palokunnille tärkeitä lisäresursseja ja joillakin paikkakunnilla ne ovat jopa ensimmäinen kohteeseen saapuva pelastustoimen yksikkö. Esimerkiksi Utsjoella lähimpään vakinaiseen palokuntaan on matkaa noin 450 kilometriä, joten jokainen voi varmasti kuvitella kuinka tärkeää sopimuspalokunnan olemassaolo on. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisun ”Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa” (2015) mukaan sopimuspalokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä.
Savion VPK:n hälytysosastossa on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä tilanne vapaaehtoisien suhteen, joten hälytyksen tullessa paloauto saadaan liikkeelle sovitun vasteajan kuluessa. Joka puolella Suomea asiat eivät ole kuitenkaan yhtä hyvin, vaan huoli vapaaehtoisien riittävyydestä on todellinen. Yhä useammin paloauto jää talliin, koska yksinkertaisesti paloasemalle ei saavu hälytyskelpoisia vapaaehtoisia. ”Palokunta auttaa aina. Palokunta auttaa aina, jos pystyy. Palokunta tarvitsee apua, jotta se voi auttaa”, kirjoitti Halikon VPK:n koulutuspäällikkö Aleksi Peurala blogitekstissään kesäkuun lopussa.
Auta siis vapaaehtoisia palokuntia auttamaan ja aloita mahtava harrastus!
Lisätietoja saat esimerkiksi www.palokuntaan.fi -sivustolta.
Annastiina Karttunen
Koulutuspäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund
Iso Roobertinkatu 7 A 5, FI-00120 Helsinki
Puh +358 440 340 112
Kuva: Ylärivissä vasemmalta oikealle on Erkki Kauranen, Sander Jongman, Aarni Takala ja Severi Uurasmaa. Alarivissä vasemmalla on Tommi Karlsson ja oikealla Ville Laukkanen.
Suomen Palopäällystöliitto — Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Sen sijaan turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1