Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on kehittänyt mm. keihäänheiton mittaus- ja analysointimenetelmiä, josta suomalaiset huipulle nousseet keihäänheittäjät hyötyvät.
Tero Pitkämäki kertoo viime vuosien teknologian kehityksen olleen merkittävää. Suomi onkin nyt edelläkävijä, kun muutama vuosi sitten oltiin vielä muita maita jäljessä. – Kun urani alkuaikoina heittojani kuvattiin VHS-nauhalle, pääsin itse näkemään ne muutaman päivän kuluttua, jolloin yksittäisen heiton tuntemukset olivat jo unohtuneet.
Nyt heittoja kuvataan kahdella 250 kuvaa sekunnissa ottavalla suurnopeuskameralla ja heitot ovat heti analysoitavissa. Heittäjä pystyy vertaamaan omia tuntemuksiaan heitosta mittaustuloksiin, joita ovat mm. keihään lähtökulma, vetonopeus ja -matka sekä varatalon asento. Piikkareihin asennetuilla voimapohjallisilla mitataan, mitä jaloissa tapahtuu heiton aikana. Mitattavia asioita ovat mm. jalkojen voimantuoton suuruus, paineen jakautuminen jalkapohjien alla sekä voimantuottoajat. Lähestymisnopeutta mitataan tutkalla.
Mittauslaitteistoa voidaan käyttää sekä ulkona että sisällä, jossa seinään heitettäessä pystytään mittaustuloksista laskemaan myös kuinka kauas keihäs olisi ulkona lentänyt.
Vaikka tekniikka onkin kehittynyt, vie laitteiston käyttö edelleen aikaa sen verran, että mittaukset eivät ole jokaviikkoisia.
– Koen hyvin tärkeänä, että suorituksen näkee heti. Mittausten myötä itselle alkoi tulla mielikuvia siitä, millainen on hyvä heitto. Aiemmin käsitys perustui omiin tuntemuksiin sekä valmentajan näkemyksiin. Mittaustulokset ovat aika armottomia, mutta niitä on helpompi uskoa kuin valmentajaa, joten nykyisin tulee hänen kanssaan suorituksesta harvoin tulee ristiriitoja, toteaa Tero Pitkämäki hymyillen. Hänen mukaansa tekniikan hyödyntämisen lisäksi tarvitaan riittävästi myös perinteistä valmentajan seurantaa. Ruutu rajaa helposti yksityiskohtiin ja kokonaisuus jää tällöin liian vähälle huomiolle.
Vahvuudet esiin
Urheilija pystyy vertaamaan heittojaan aiempiin tuloksiin ja analysoimaan harjoittelun vaikutusta. Tällä on Pitkämäen mukaan hyvin suuri henkinen vaikutus, sillä heittotekniikan muuttaminen on hidasta ja aikaa vievää. Heiton onnistuminen on vahvasti sidoksissa keihään lähtönopeuteen, johon heittäjän lähestymisnopeus vaikuttaa yllättävän vähän eli vain 20-30 prosenttia. Lopputulos on siten pääosin kiinni heittäjän asennosta heittohetkellä eli keihään irrotuskohdasta, vetomatkasta, tukijalan toiminnasta, lantion ja hartian kierrosta ja lihaskoordinaatiosta. Näitä kaikkia pystytään nykyisin analysoimaan ja siten myös korjaamaan haluttuun suuntaan.
– Yhtä ja ainoaa oikeaa heittoasentoa ei ole olemassa, sillä siihen vaikuttavat yksilöerot. Mittaustuloksilla voidaan etsiä heittäjän vahvuudet ja niitä kannattaa kehittää. Näin päästään pitkälle, toteaa Tero Pitkämäki.
Tekniikkaa hyödynnetään myös kehon palautumiseen harjoituksen jäljiltä sekä ennaltaehkäisemään vammoja. Tero Pitkämäellä on käytössä BEMERin biofysikaalinen laite, josta hänellä on hyviä kokemuksia. Laitteen vaikutuksen ilmoitetaan perustuvan signaaliin, joka elvyttää mikroverenkiertoa. Myös sähköhierontalaite on ollut vuosia käytössä.
Sirukeihäs
Suomessa on kehitteillä harjoituskeihäs, johon ruuvataan siru. Se mittaa keihään lähtönopeuksia ja kulmia ja näin harjoittelun kaikki heitot voidaan analysoida ilman huomattavasti raskaampaa KIHUn laitteistoa. Keihästä on jo testattu ja sen käyttöä tullaan laajentamaan.
Kehitteillä on myös suomalainen kilpailukeihäs, jollaisia ei ole ollut saatavilla vuosiin. Tavoitteena on saada se mukaan seuraaviin, vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin.
Lisätietoa ja yhteydenotot: http://bit.ly/17lfD6J
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1