Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Urheilu ja vapaa-aika » Räpyläuinnissa useita Suomen ennätyksiä

Räpyläuinnissa useita Suomen ennätyksiä

Artikkeli.
Julkaistu: 28.02.2013 klo 12:55
Julkaisija: Viestintätoimisto Kumppania

Tampereella uitiin 23.–24.2. kovatasoinen Finnish Open -räpyläuintikilpailu, johon oli kotimaisten kisaajien lisäksi saapunut 72 osanottajaa muun muassa Venäjältä, Virosta, Tanskasta ja Englannista. Viikonlopun parhaista suorituksista suomalaisittain vastasivat Tampereen Urheilusukeltajien Terhi Ikonen sekä Kouvolan Uimareiden Ville Kotikuusi, jotka laittoivat uusiksi yhteensä kolme Suomen ennätystä.

MM-kisarajat rikki

Ikonen voitti sekä 400 m, 800 m että 1500 m kilpailut. 400 m tulos 3:29.21 oli uusi Suomen ennätys ja alitti MM-kisojen B-rajan. 800 m tulos 7:16.12 alitti A-rajan. 1500 m kilpailussa nähtiin koko kisojen kovin tulos 13:50.75, joka alitti MM-kisojen A-rajan peräti 15 sekunnilla. Ikosella on todellista aihetta iloon kolmella selkeällä voitolla sekä uudella Suomen ennätysajalla. Ikonen saavutti viime kesänä Italiassa uiduissa EM-kisoissa neljännen sijan molemmilla päämatkoillaan, 800 m ja 1500 m. Ikosen EM-kisoissa uima Pohjoismaiden ennätys 1500 m matkalla on niinkin kova kuin 13:39.96 ja jää miesten vastaavasta ennätyksestä vain 13 sadasosasekuntia. Vertailun vuoksi naisten 1500 m vapaauinnin Suomen ennätys on Eva Lehtosen nimissä vuodelta 2009, lukemin 16:52.77.

Kotikuusi ui uudet Suomen ennätykset sekä 50 m että 100 m matkoilla Bifins-sarjassa, joka uidaan normaaleilla räpylöillä. 50 m Suomen ennätys kirjoitetaan nyt lukemin 19.86, tuloksen alittaessa myös MM-kisojen A-rajan. 100 m uudet lukemat ovat puolestaan 45.49, ja niillä irtosi MM-kisojen B-rajan alitus sekä kyseisen lajin 2. sija Venäjän Anton Mikhailovin ollessa reilut neljä kymmenystä nopeampi ajalla 45.03. Vapaauinnin 50 m Suomen ennätys miehissä on Ari-Pekka Liukkosen nimissä viime vuodelta, lukemin 22.22. 100 m ennätys puolestaan on Jani Sievisen 18 vuoden takainen 49,77.

Päätavoite MM-kisat Venäjällä

Sekä Kotikuusella että Ikosella on tämän kauden päätavoitteena elokuussa Venäjän Kazanissa järjestettävät CMAS Games MM-kilpailut, joissa ratkotaan räpyläuinnin lisäksi mestaruuksia myös monissa muissa vedenalaisissa urheilulajeissa.
– Harjoituskausi on mennyt ainakin tuloksista päätellen hyvin ja olen saanut keskittyä treenien tekemiseen, kiitos valmentajieni Antero "Kapo" Hammarin, Juho Nousiaisen sekä Kalevi "Kallu" Turkan. Kauden päätavoite on Venäjän MM-kisat elokuussa, mutta sitä ennen uidaan vielä World Cupit huhtikuussa Ranskassa ja toukokuussa Puolassa. MM-kisoihin lähdetään parantamaan viime kesän tuloksia, sekä ajallisesti että sijoituksissa ja tietenkin alittamaan Toivolan Jannen nimissä oleva 1500 m Suomen ennätys, summaa Terhi Ikonen kuluvaa kautta syystäkin tyytyväisenä. Haasteita tähän sekä tulevaan kauteen tuo puolitoista vuotta kestävä Ikosen kotihallin, Tampereen Uintikeskuksen toukokuussa alkava remontti.
Niin ikään Ville Kotikuusella on aihetta hymyyn.
– Kausi on alkanut erittäin lupaavasti. Heti ensimmäisissä kilpailuissa molemmissa lajeissa uudet ennätykset ja aikarajat rikki. Seuraavaksi Ranskassa ja Puolassa pitäisi saada lisää tuntumaa ja keskittyä parantamaan suorituksia kohti kauden päätavoitetta. CMAS Games -kilpailuissa minun ensisijainen tavoitteeni on hyvä aamu-uinti joka riittää finaaliin ja finaalissa sijoittua niin korkealle kuin rahkeet riittää.

 

Mitä räpyläuinti on?

Räpyläuinti on maailman nopein uintilaji. Se on uintia kahden erillisen räpylän tai yhden monoräpylän avulla. Mallista riippumatta räpylöillä saavutetaan merkittävä etu liikkumisessa veden pinnalla tai sukellettaessa. Vauhti vedessä voi ylittää jopa kolme metriä sekunnissa.

Yksinkertaisimmillaan räpyläuinti on uintia perusvälineillä maskin, snorkkelin ja räpylöiden avulla. Tyyli on vapaa. Perusvälineillä voidaan uida vapaauintia tai pelkin delfiinipotkuin, jolloin kädet ovat ojennettuina suoriksi eteen korvien tasolle kämmenet päällekkäin. Yleisin kilparäpylämalli on kuitenkin niin kutsuttu monoräpylä, jossa molemmat jalat ovat yhdessä räpylässä.

Räpyläuinti vaatii erinomaista fyysistä kestävyyttä sekä lihaskuntoa ja se vaikuttaa koko kehon lihaksistoon. Räpyläuinnin harrastajamäärä Suomessa on pitkään pysynyt samalla tasolla, mutta monet menestyneimmistä räpyläuimareistamme kilpailevat myös "perinteisessä" uinnissa huipulla.

Räpyläuinti jaetaan kolmeen lajiin:
1) pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia
2) pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman snorkkelia tai paineilmalaitetta
3) pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen.

Räpyläuinti kuuluu uppopallon, vapaasukelluksen ja sukelluskalastuksen ohella Sukeltajaliiton kilpailulajeihin.

Lisätietoja:
Sukeltajaliiton räpyläuintivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Korja, kimmo.korja@sukeltaja.fi
sekä pitkäaikainen edellinen puheenjohtaja Kalevi Turkka, kalevi.turkka@sukeltaja.fi.

Kuvat: Kalevi Turkka

Sukeltajaliitto - www.sukeltaja.fi

Liitetiedostot

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs