Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Urheilu ja vapaa-aika » Liikuntatieteellinen tutkimus Pohjoismaissa korkealuokkaista - jatkossa huomio innovatiivisuuteen

Suomen Akatemia

Liikuntatieteellinen tutkimus Pohjoismaissa korkealuokkaista - jatkossa huomio innovatiivisuuteen

Tiedote.
Julkaistu: 06.02.2012 klo 13:35
Julkaisija: Suomen Akatemia

Liikuntatieteellinen tutkimus on Pohjoismaissa korkealuokkaista, mutta tutkimuksen laatu vaihtelee merkittävästi tutkimusyksiköiden, maiden ja tutkimusalojen välillä. Tähän on päätynyt yhteispohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arviointi. Eri maat ovat vahvoja eri aloilla, ja lääke- ja terveystieteellisen tutkimus on julkaisumäärillä mitattuna yhteispohjoismaisesti vahvin tutkimusalue.

Tieteenala-arviointiin osallistui Pohjoismaissa eli Norjassa, Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa yhteensä 97 liikuntatieteellistä tutkimusta harjoittavaa yksikköä, laitosta tai tutkimusryhmää korkeakouluista, sairaaloista ja tutkimuslaitoksista. Tutkimusalat jaoteltiin kolmeen pääryhmään: perus- ja soveltavaan tutkimukseen, lääke- ja terveystieteisiin sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin.

Arviointipaneelin mukaan pohjoismainen liikuntatieteellinen tutkimus ei nykyisin ole enää niin innovatiivista ja uraauurtavaa, kuin minä sitä on perinteisesti pidetty. Tutkimuksen vaikuttavuutta ei suoraan arvioitu, mutta sen katsottiin edistäneen erityisesti huippu-urheilun tukea.

Suomalaista tutkimusta on suunnattu terveystieteisiin, samalla kun huippu-urheilun tutkimusta on vähennetty. Suomalaisten vahvuus on perus- ja soveltavien tieteiden välisessä tiiviissä yhteistyössä. Erityisen ansioituneesti suomalaiset ovat tutkineet, miten liikunta vaikuttaa kroonisiin sairauksiin. Tälle alueelle on myös suunnattu tutkijakoulutusta. Lisäksi suomalaiset tutkimusyksiköt ovat pitkään ja ansiokkaasti tehneet työtä liikuntapedagogiikassa ja -sosiologiassa.

Arviointiraportin mukaan pohjoismaista liikuntatieteellistä tutkimusta tulee kehittää entistä kilpailukykyisemmäksi. Keinoja ovat muun muassa pohjoismaisen tutkimusyhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen, monitieteisten tutkimusryhmien yhteistyön edistäminen, liikunnan määrän vähenemisen tutkimukseen panostaminen, korkeatasoisempiin julkaisuihin pyrkiminen, kansainvälisesti korkeatasoisen huippu-urheilututkimuksen ylläpitäminen sekä pohjoismaisen jatkokoulutusyhteistyön uudelleenkäynnistäminen. Paneeli katsoo myös, että pohjoismaisilla liikuntatieteen tutkijoilla on hyvät mahdollisuudet yhteispohjoismaisen tutkimuksen huippuyksikön saavuttamiseen.

Paneelin puheenjohtajana toimi professori William Haskell Stanfordin yliopistosta ja jäseninä professorit Karyn Esser Kentuckyn yliopistosta, Peter Bärtsch Heidelbergin yliopistosta, Stuart Biddle Loughboroughin yliopistosta, Jennifer Hargreaves, Ron Maughan Loughboroughin yliopistosta ja Bart Vanreusel Leuvenin katolisesta yliopistosta.

Arviointia ohjasi johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii professori Michael Kjær Tanskasta. Käytännön toteutuksesta vastasi projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi professori Mikael Fogelholm. Arviointi oli yhteispohjoismainen NORIA-net hanke, jonka rahoitti tutkimusrahoitusorganisaatio NordForsk.

Lisätietoja antaa arvioinnin koordinaattori Riikka Pellinen, sp. riikka.pellinen@uef.fi,

mp. 040 1580 730 tai 040 355 2453.

Arviointiraportti on pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivulla www.aka.fi/julkaisusarja.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 09 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs