Yleinen asevelvollisuus koetaan Suomen maanpuolustuksen vahvuudeksi

Kantar TNS selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä maanpuolustuksesta (n=1002). Suomalaiset kokevat yleisen asevelvollisuuden maanpuolustuksen tärkeimmäksi vahvuudeksi. Sotilaallisen yhteistyön kannatus on kasvussa viime vuoteen verrattuna.

Tutkimuksen mukaan hieman yli 60 prosenttia suomalaisista pitää yleistä asevelvollisuutta Suomen maanpuolustuksen tärkeimpänä yksittäisenä vahvuutena. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi vaihtoehtoa kuudesta mahdollisesta. Toiseksi tärkeimmäksi vahvuudeksi osoittautui sotilaallinen yhteistyö (37 %) muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen yhteistyön merkitys oli viime vuoteen verrattuna kasvanut seitsemällä prosentilla.

Maanpuolustustahdon merkitys suomalaisten mielestä on laskenut mutta reservin määrän ja maanpuolustustyön merkitys kasvoi. Kolmannes suomalaisista oli sitä mieltä, että maanpuolustustahto on tärkeä maanpuolustuksen kannalta mutta luku on 11 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Viime vuoteen verrattuna yhä useampi painottaa reserviläisten suurta määrää ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä.

”On kiinnostavaa huomata, että yleinen asevelvollisuus nähdään vahvuudeksi mutta toisaalta reserviläisten suurta määrää ja erittäin laajaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ei niinkään sellaiseksi koeta. Uskon tämän kertovan eniten siitä, ettei puolustusjärjestelmäämme eikä varsinkaan siihen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja -koulutusta kunnolla tunneta, vaikka tutkimuksen valossa olemme menossa oikeaan suuntaan”, toteaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Nuoret kaupunkilaiset ovat useammin sotilaallisen yhteistyön kannalla. Keskimääräistä useamman varttuneen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvan kansalaisen mielestä yleinen asevelvollisuus muodostaa keskeisen puolustuksemme tukijalan. Vaikka moni nuorempikin on tätä mieltä, heistä useampi kuitenkin korostaa muiden valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

Myös Reserviläisliiton jäsenkyselyssä (n=3267) yleinen asevelvollisuus koettiin tärkeimmäksi maanpuolustuksen vahvuudeksi. Liiton jäsenistä 72 prosenttia korostaa yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä ja 47 prosenttia suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa. Reserviläisliiton jäsenten keskuudessa reserviläisten suuri määrä (33 %) ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja -koulutus (29%) nousevat kuitenkin kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä (25 %) tärkeämmiksi vahvuuksiksi.

”Tämä tulos kertoo mielestäni siitä, että reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen jäsenillä on muita suomalaisia realistisempi ja ehkä vähän karumpikin käsitys maanpuolustuksen kokonaiskuvasta. Omaa maanpuolustustahtoa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä -koulutusta pidetään reserviläisten keskuudessa tärkeämpinä kuin kansainvälistä yhteistyötä, joka ei kriisitilanteessa välttämättä realisoidu mitenkään, toteaa Nyberg.

Reserviläisliitto on tunnetuin maanpuolustusjärjestö

Reserviläisliitto osoittautui tunnetuimmaksi maanpuolustusjärjestöksi. Sen kokonaistunnettuus on 67 prosenttia ja tunnettuus on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Suomen Reserviupseeriliitto on listatuista ainoa organisaatio, joka tunnetaan lähes yhtä laajasti kuin Reserviläisliitto.

”Reserviläisliiton tunnettuus on kasvanut yksinomaan viimeisen vuoden aikana kymmenen prosenttia ja viimeisenä neljänä vuotena hurjat 23 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että kiinnostus toimintaamme kohtaan on kasvussa. Toisaalta olemme olleet myös paljon aiempaa aktiivisemmin mukana julkisessa keskustelussa. Puolustuspolitiikkaan liittyvälle asiantuntemukselle on myös viime vuosina ollut paljon kysyntää”, Nyberg arvioi viitaten muun muassa Ukrainan tapahtumiin.

Tutkimuksesta

Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.