Menestymiseen Venäjällä tarvitaan venäjän kielen lisäksi venäjän mieltä, toteaa Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin johtaja professori Kari Liuhto.
Venäjä oli viime vuonna kolmanneksi tärkein vientimaamme kymmenen prosentin osuudella kokonaisviennistämme. Vielä alkuvuonna kasvua oli prosentin verran, vaikka kokonaisvientimme tippui kolme prosenttia. Sen sijaan touko-heinäkuussa myös vienti Venäjälle on pudonnut.
– Tänä vuonna Venäjän bkt kasvaa puolitoista prosenttia, teollisuustuotannon kasvu on 0,1 prosenttia. Ensi vuodeksi ennustetaan kuitenkin lähes kolmen prosentin bkt:n nousua, mikä ylittää usean perinteisten vientimaamme talouskasvuennusteen, selvittää Kari Liuhto tulevaisuuden näkymiä.
Suomalaisilla hyvä maine
Suomalaisia ja suomalaisen työn laatua arvostetaan Venäjällä. Meillä on myös pitkät perinteet keskinäisestä kaupankäynnistämme. Kilpailu kuitenkin kiristyy edelleen Venäjän WTO:n jäsenyyden myötä ja tästä syystä yritysten läsnäolo ja näkyvyys on erittäin tärkeää. Jos markkinoille halutaan oikeasti päästä ja myös jäädä, edellyttää se paikallista toimintaa jossain muodossa.
Myös venäläisen kulttuurin ymmärtäminen on oleellista eikä aina ole järkevää myydä omia tuotteita sellaisenaan, vaan pitäisi kuunnella asiakasta ja hänen toiveitaan.
Venäjällä henkilösuhteiden merkitys on äärettömän tärkeää ja niihin pitää panostaa. Tämä merkitsee yksityisyyden murtumista, sillä liikekumppanien kanssa vietetään myös vapaa-aikaa. – Eivät kaikki menestyneet johtajat osaa täydellistä venäjää, mutta he ymmärtävät venäläistä mieltä, korostaa Liuhto.
Hyviä kummisetiä tarvitaan
Monet suomalaiset isot yritykset ovat tehneet jo vuosia hyvää tulosta Venäjällä. Keskisuurilla yrityksillä sen sijaan voi olla vaikeampaa päästä yksin markkinoille. Useamman yrityksen yhteistyöllä voidaan saada aikaan riittävän kattavia, myös palvelut sisällään pitäviä kokonaisuuksia.
Hyviä kokemuksia on jo saatu myös yrityskummeista, joina on toiminut Venäjän kaupan konkareita. Heillä on valmiiksi hyvät suhteet riittävän ylös venäläisessä hierarkiassa ja näin he voivat auttaa byrokratian selättämisessä.
- Meidän pitäisi saada aikaan vielä enemmän koordinoitua toimintaa, jotta pienempien yritysten ei tarvitsisi turhaan luopua markkinoista. Yritysten on kuitenkin syytä muistaa, että Venäjälle pyrkivällä pitää olla riittävän vahva tase, jotta on vara odottaa tulosten syntymistä. Isossa maassa on pitkät minuutit, naurahtaa Liuhto.
Arktiset mahdollisuudet
Venäjän Länsi-Siperian kaasukentät tyhjenevät arvioiden mukaan 30 vuoden kuluttua. Maan energiahuolto on rakennettu voimakkaasti kaasun varaan eikä sitä pystytä helposti muuttamaan. Professori Liuhto uskookin, että Venäjä ottaa arktiset alueet joka tapauksessa käyttöön. – Venäläiset tarvitsevat arktisen laivanrakennuksen ja erityisesti off-shore –teknologiaa ja tämä on suomalaiselle osaamiselle suuri mahdollisuus. Ympäristön kannalta näen vain hyväksi, että mukana on myös länsimaisia yrityksiä, joilla ei ole varaa päästää omaa imagoaan huononemaan.
Pietari vaurastuu
Pietari tulee olemaan suomalaisille yrityksille entistä suurempi mahdollisuus lähellä olevana vaurastuvana alueena. Moskovan alueen osuus Venäjän bkt:sta on peräti neljännes, Pietarin osuus on tällä hetkellä vain viisi prosenttia – se on kuitenkin puolet Suomen bkt:sta.
Professori Liuhto näkeekin Pietarin monelle suomalaiselle yritykselle parempana markkina-alueena kuin Moskovan, joka saattaa olla liian suuri. Hän muistuttaa, ettei pidä kuitenkaan unohtaa muita Venäjän miljoonakaupunkeja. Niitä on tusinan verran ja ne kaikki ovat radan varressa.
Lisätietoa artikkelista ja yhteydenotot: http://bit.ly/1dgVmSZ
Julkaisija: Editori.fi
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1