Palvelualojen maailmanliitto UNIn pääsihteeri pitää EK:n haluttomuutta jatkaa työmarkkinoilla neuvotteluosapuolena uhkana Suomelle. Neuvottelurakenteiden heikentäminen johtaa epäreilumpaan talouteen.
Palvelualojen maailmanliitto UNIn pääsihteeri Philip Jennings varoittaa Suomea tuloerojen kasvusta. Helsingissä keskiviikkona vierailleen Jenningsin mukaan elinkeinoelämän haluttomuus neuvotella työehdoista ja ilmoitus irtisanoa keskusjärjestösopimukset voivat johtaa yhteiskunnallisen epävakauden ja populismin lisääntymiseen.
– Kun työehdoista neuvottelemisen rakenteita heikennetään, tulot alkavat jakautua epätasaisemmin. Tällä on suora vaikutus ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteeseen, Jennings sanoo.
Yksi aikamme trendeistä on tuloerojen kasvu. Globaalisti palkkojen osuus tulonmuodostuksesta vähenee kaiken aikaa ja tulot kasaantuvat pääomatuloina rikkaimmalle kymmenelle prosentille.
– Maailman talousorganisaatiot, kuten OECD ja IMF kertoivat meille vuosien ajan, että rikkaiden rikastumisen hyödyt tulevat tihkumaan myös köyhemmille. Mutta tälle ajattelulle ei ole saatu katetta. Sen sijaan huoli epätasa-arvon lisääntymisestä on entistä suurempi. Talousjärjestöjen sanoma onkin nykyisin toinen: Niiden mukaan vahvoja työmarkkinajärjestöjä tarvitaan tasoittamaan tulojen epätasaista jakautumista.
Jennings on huolissaan siitä, ettei Suomessa tunnu olevan varmuutta tulevasta. Hänestä vaikuttaa siltä, että elinkeinoelämä haluaa pestä kätensä yhteisvastuusta ja kertoa, että jonkun muun on aika huolehtia siitä.
– Maailmassa on tarpeeksi näyttöjä siitä, että ne muutokset neuvottelujärjestelmään, joita elinkeinoelämä nyt Suomessa ajaa, eivät tule koitumaan työtä tekevien ihmisten hyödyksi. Toimiva demokratia perustuu ajatukselle, että talousjärjestelmä toimii meidän kaikkien hyväksi. Neuvottelurakenteiden purkaminen johtaa epäreiluun talouteen ja heikentää ihmisten uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Jenningsin mukaan vaikutukset näkyvät vuosikymmenten päästä. Hän vertaa Suomea Yhdysvaltoihin, missä työntekijöiden järjestäytymisaste oli 1970-luvulla kymmeniä prosenttiyksikköjä korkeampi kuin nyt. Sen jälkeen talouskasvun hedelmät ovat keskittyneet entistä vankemmin rikkaille ja huonommin toimeen tulevien tyytymättömyys on lopulta kanavoitunut populistisen presidentin valtaannousuun.
– Ammattiliittojen työ, demokratian ja rauhan puolustaminen, on nyt tärkeämpää kuin koskaan, Jennings sanoo.
Philip Jennings on johtanut yksityisten palvelualojen työntekijöitä edustavia maailmanjärjestöjä 1980-luvulta asti. Hän on pääsihteerinä UNIissa, johon kuuluu 20 miljoonaa jäsentä noin 150:ssä eri maassa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toimii UNIn hallituksen puheenjohtajana.
Lisätietoa UNI Global Unionista ja Philip Jenningsistä:
http://www.uniglobalunion.org/
http://www.uniglobalunion.org/sites/default/files/imce/philip_jennings_bio_2014_new.pdf
TUACin raportti työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmien vaikutuksesta tulonjakoon:
https://www.fes.de/gewerkschaften/common/pdf/2015_TUAC_on_Inequality.pdf
OECD:n raportti talouden epätasa-arvosta:
http://www.oecd.org/social/in-it-together-why-less-inequality-benefits-all-9789264235120-en.htm
Lisätietoja:
Josetta Nousjoki
kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija
[email protected]
puh. 020 774 2216
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu noin 230 000 jäsentä, joista naisia on 80 prosenttia. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. www.pam.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1